Kulta vaihdetaan tuottaviin sijoituksiin

Britannia myy 415 tonnia varantokultaa

Brownin mukaan Englannin keskuspankin 715 tonnin kultavarannosta myydään lähivuosina markkinoille 415 tonnia. Tästä määrästä 125 tonnia on tarkoitus myydä varainhoitovuonna 1999-2000, kertoi Brown.

Edellisen kerran Britannia myi varantokultaa vuosina 1969-1971. Tuolloin varantokullan määrä laski noin 1 300 tonnista noin 700 tonniin.

Kullan myynnistä saatavista varoista noin 40 prosenttia sijoitetaan Brownin mukaan dollareihin, 40 prosenttia euroihin ja 20 prosenttia jeniin.

Englannin keskuspankin varantokullan määrä oli joulukuun lopussa 23,0 miljoonaa unssia. Kulta oli IMF:n kansainvälisten rahoitusmarkkinatilastojen mukaan arvostettu 5,08 miljardiin dollariin.

Markkinat yllättänyt ilmoitus laski kullan hintaa Lontoon metallipörssissä viime perjantaina liki 10 dollaria. Kullan noteeraus laski lähes 290 dollarista perjantaina alimmillaan alle 280 dollariin unssilta. Perjantain noteeraus oli 282,40 dollaria unssilta.

Britannian päätös irrottautua varantokullasta laski perjantaina myös tärkeimpien kullantuottajien osakkeiden kursseja. Etelä-Afrikan, Kanadan ja Yhdysvaltain kultayhtiöiden osakekurssit laskivat perjantaina 5-13 prosenttia.

Lontoon metallipörssissä käytiin maanantaina vähän kauppaa kullalla. Kullan noteeraus kiinnitettiin melko nopeasti 280,65 dollariin eli 1,85 dollaria alemmaksi kuin perjantaina.

Reutersin mukaan markkinoiden tunnelma oli äärimmäisen varovainen. Nyt arvuutellaan, kuka saattaisi olla seuraava myyjä.
- Kaikkein kielteisin, mutta oikeutettu arvio on, että britit haluavat myydä ennen kuin kaikki muut myyvät kultaansa, sanoi Macquarie Equitiesin markkinatutkija Kamal Naqvi Reutersille.

Sveitsin ja IMF:n lisäksi hän piti ilmeisenä, että myös muut eurooppalaiset maat voivat olla halukkaita myymään kultavarantojaan.

Britannian valtiovarainministeriön päätös varantokullan myymisestä heikentää edelleen kullan asemaa keskuspankkien varantovälineenä ja samalla kultamarkkinoita. Käytännössä kulta on jo menettänyt aiemman keskeisen monetaarisen roolinsa. Historiallisista syistä keskuspankeilla on kuitenkin hallussaan suuret, tuottamattomat kultavarannot.

Monet keskuspankit ovat viime vuosina myyneet kultaa varannoistaan kansainvälisille markkinoille. Myyjinä ovat olleet esimerkiksi Australian, Argentiinan, Belgian, Hollannin ja Luxemburgin keskuspankit.

Erityisen suuren mielenkiinnon ja arvailun kohteena on viime syksystä lähtien ollut Euroopan keskuspankin jättimäisen kultavarannon kohtalo. Mikäli Britannia liittyisi euroon nyt, sen EKP:lle luovutettava varantokultaosuus kasvattaisi EKP:n kultavarantoa edelleen noin 140 tonnilla.

USA ei myy

EKP:n jälkeen toiseksi suurin kultavaranto on Yhdysvaltain keskuspankilla. Yhdysvallat ei aio myydä varantokultaa eikä muuttaa varantopolitiikkaansa, sanoi maan valtiovarainministeriön edustaja perjantaina Reutersille.

Sveitsi katkaisi huhtikuussa virallisesti maan valuutan aiemman kultasidonnaisuuden. Sveitsin keskuspankin mukaan pankki on nyt valmis myymään markkinoille yhteensä 1 300 tonnia kultaa.

Kansainvälisen valuuttarahaston kultavarannon osan myymisestä köyhien maiden talouden tukemiseksi käydään parhaillaan myös neuvotteluja IMF:n piirissä. IMF:n myyntien arvioidaan voivan nousta yli 300 tonniin.

Markkinatutkimuslaitos Gold Fields Mineral Services arvioi maailman metallisen kullan varastojen kokonaismääräksi viime vuoden lopussa 137 400 tonnia.

Keskuspankkien hallussa olevaa varantokultaa siitä oli GFMS:n mukaan 31 400 tonnia. Kullan fyysiseksi kysynnäksi, pääasiassa koruihin, tutkimuslaitos arvioi 4 123 tonnia vuodessa. Maailman kullan tuotanto oli GFMS:n mukaan viime vuonna 2 555 tonnia. Siitä Etelä-Afrikan, Kanadan ja Yhdysvaltain osuus oli 1 151 tonnia.

Maailman keskuspankeilla oli IMF:n keräämien tietojen mukaan tammikuun lopussa varantokultaa yhteensä 941,6 miljoonaa unssia.

Teollisuusmaiden hallussa varantokullasta oli 788,0 miljoonaa unssia ja kehitysmaiden keskuspankeilla 153,5 miljoonaa unssia. Kulta punnitaan perinteisesti troyunsseissa. Yksi troyunssi on 31,1035 grammaa.

Euroopan keskuspankin kultavaranto oli tammikuun lopussa 404,8 miljoonaa unssia. EKP:n kultavaranto vastasi noin 43 prosenttia koko maailman varantokullasta. EKP:n varantokulta oli arvostettu 113,7 miljardiin dollariin.

Yhdysvaltain keskuspankin kultavaranto oli 261,7 miljoonaa unssia. Se vastasi 27,8 prosenttia maailman varantokullasta. Sveitsin keskuspankilla oli varantokultaa 83,3 miljoonaa unssia.

Euroopan keskuspankin koko kulta- ja valuuttavaranto on maailman suurin. Yhdysvaltain varanto oli maailman kuudenneksi suurin. EKP:n jälkeen suurimmat varannot on Japanilla, Kiinalla, Taiwanilla ja Singaporella. Niiden varannoista kullan osuus on kuitenkin hyvin pieni.

Japanin kultavaranto oli vain 2,6 miljoonaa unssia. Kiinalla varantokultaa oli 12,7 miljoonaa unssia.

STT-IA
10.5.1999