 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kaupunkimetsästä on tulossa oma metsätyyppinsä
Kaupunkien metsäalueet ovat selvästi erilaisia kuin maaseudun metsät - ainakin, jos eroa tarkastelee biologin perehtynyt silmä. Kasvilajeja on kaupunkimetsissä enemmän, osaksi sen tähden että istutetut kasvit leviävät metsäänkin.Lehtimetsä pyrkii kaupungeissa voitolle, kun taas mänty ja muut kuivan kangasmetsän lajit harvinaistuvat. - Kaupunkikeskustojen metsistä on tulossa oma tyyppinsä, joka ei edusta mitään perinteistä metsätyyppiä. Tällainen muuttuminen on luonnollista ja jopa väistämätöntä, eikä sitä minun mielestäni tarvitse kovasti arvottaa, selvittää metsätutkija Pertti Ranta. Ilmiö on tuttu muualtakin maailmasta. Esimerkiksi Pohjois-Saksan kaupungeissa elelee paikallisten lajien rinnalla Välimeren alueen kasveja, joita ei kuitenkaan esiinny kaupunkien ulkopuolella. - Voi sanoa, että kaupunkimetsä on ihmisen näkökulmasta miellyttävä metsä. Siellähän kasvaa niitä kasvilajeja, joita puistoihin ja puutarhoihin istutetaan, ja tunnelma on runsas ja rehevä, luonnehtii Ranta. Ranta on yksi Ekologia kaupunkisuunnittelussa -tutkimushankkeen tutkijoista. He selvittävät kaupunkiluonnon muuttumista ja tarjoavat kaupungeille metsien ja virkistysalueiden hoitoneuvoja. Rahoitus tulee pääosin Suomen Akatemialta, mutta myös muutamat kaupungit ovat satsanneet siihen veromarkkojaan.
Maalaismetsät eivät juuri muutuYksi tutkittavista alueista on Tampereen seutu, missä metsän muutoksia on seurattu jo 18 vuoden ajan. Aineistona on lähes 30 maastoon merkittyä tutkimusruutua, jotka sijaitsevat keskikaupungin tuntumassa. Vertailuruudut sijaitsevat samantapaisilla kasvupaikoilla läheisellä maaseudulla.- Tampere on sillä tavalla hyvä tutkimuskohde, että tämä on Suomen mittakaavassa vanha kaupunki, toisin kuin esimerkiksi Espoo tai Vantaa. Tietysti 18 vuotta on luonnon muuttumisen näkökulmasta mitättömän lyhyt aika, toteaa Ranta. Rannan mukaan muutokset ovat olleet suuria ja niiden vauhti nopea. Maalaiskuntien keskustojen lähistöllä metsä muuttuu samantapaiseksi kuin kaupungissa, mutta sivummalla leviää selvästi perinteisempi suomalaismetsä. Puolukka, kanerva ja kuivan kangasmetsän tyypilliset sammalet ja jäkälät ovat tutkimusaikana käyneet kaupunkialueella harvinaisiksi. Vastaavasti rehevässä ja typpipitoisessa maassa viihtyvät lajit, kuten nokkonen ja koiranputki, ovat runsastuneet. Tampereen metsiin on istutuksista levinnyt myös puita, joiden luontainen kasvualue on etelämpänä Suomessa tai ulkomailla. Näitä ovat esimerkiksi tammi, sembramänty ja ruotsinpihlaja. Myös kotimainen pihlaja on yleistynyt, ja mänty ja kuusi vastaavasti harvinaistuneet. Muutos näkyy selvästi Pyynikinharjulla, missä ikivanhojen mäntyjen juurella kasvaa sankka pihlajavesakko. Sen alla ei nuorilla männyntaimilla juuri ole menestymisen mahdollisuuksia.
Koiranpissa muuttaa maataUusien lajien menestymiseen vaikuttaa ainakin se, että ravinteita on kaupunkimetsissä runsaammin kuin maaseudulla. Typpeä laskeutuu maahan liikennesaasteiden mukana, ja myös koiranpissa on huomattava typen lähde.- Esimerkiksi Kalevankankaan hautausmaan vieressä ulkoilutetaan joka päivä kymmeniä koiria. Kun jätökset keväällä lumen sulaessa pääsevät maahan, ravinnelisä on melkoinen, toteaa Ranta. Myös ilman lämpötila on kaupungeissa keskimäärin korkeampi kuin muualla. Se parantaa eteläisten lajien mahdollisuuksia levitä istutuksista metsiin. - Tätä asiaa on Keski-Euroopassa tutkittu paljonkin, mutta Suomessa aika vähän, kertoo Ranta. Oma osuutensa muutokseen on puistoväen hoitokäytännöillä. Esimerkiksi pihlajan vesominen innostuttaa sen kasvamaan entistä useampina runkoina. Niinpä lehtikariketta tulee maahan yhä enemmän, ja olot käyvät kuivan kankaan kasveille epäedullisiksi. Pertti Rannan mukaan kaupunkien metsänhoidossa ei ole syytä pullikoida luonnon muutosta vastaan. Jos mänty ja kuusi eivät enää menesty, annettakoon hallitusti tilaa vaikka pihlajalle ja vaahteralle. Tampereen Pyynikinharjukin voi muutaman vuosikymmenen päästä olla - ei enää ikihongikko, vaan upeat ruskaelämykset tarjoava lehtimetsä.
STT-IA |
AJASSA -SIVULLE