Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

SAK:n kysely: Ensi tulokierrokselta odotetaan tukea työllisyydelle

Neljä viidestä suomalaisesta odottaa syksyn tulokierrokselta edelleen työllisyyden parantamista. Palkankorotustoiveet ovat jonkin verran kasvaneet kahden vuoden takaisesta, käy ilmi SAK:n teettämästä Työmarkkinailmasto-tutkimuksesta.

Työllisyyden kohentamista painottavien osuus (82 prosenttia) on yhtä suuri kuin vastaavana ajankohtana vuonna 1997 ennen silloista tulokierrosta.

Palkankorotuksia pitää keskeisenä vajaa kolmannes (29 pros.), kun osuus kaksi vuotta sitten oli alle viidennes (18).

Noin puolet nostaa tärkeäksi tavoitteeksi palkansaajien sosiaaliturvasta (55 pros.) ja työttömyysturvasta (46) huolehtimisen. Lähes yhtä moni pitää keskeisenä inflaation hillitsemistä (44) ja palkansaajien verohelpotuksia (43). Työajan lyhentämistä odottaa joka seitsemäs (14).

Sosiaaliturvan varmistaminen ja inflaation hillitseminen ovat kyselyn perusteella nyt tärkeämpiä tavoitteita kuin kaksi vuotta sitten (48 ja 39 pros.). Palkansaajien verohelpotustoiveet taas olivat tuolloin (49) korkeammalla kuin nyt.

Suomen Gallupin tekemään haastattelututkimukseen vastasi tammi-helmikuussa tuhat yli 15-vuotiasta suomalaista. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.

Haastatelluilta kysyttiin, mitkä asiat ovat todella tärkeitä asetettaessa tavoitteita seuraaville tuloneuvotteluille. Nykyinen kaksivuotinen tuloratkaisu umpeutuu ensi tammikuussa.

Osuuskauppa Arinan vaalirahoituksesta keskustellaan ensi viikolla

Oululaisen osuuskauppa Arinan vaalirahoituksesta keskusteltaneen ensi viikolla Helsingissä. Kokouksen on kutsunut koolle SOK:n pääjohtaja Jere Lahti.

Kokouksen tarkkaa päivämäärää Lahti ei halua paljastaa. Hänen mukaansa tavoitteena on saada asiat raiteilleen rakentavasti.
- Tämä ei ole mikään pikakokous, ei tässä semmoista dramatiikkaa ole, Lahti huomauttaa.

Hän kertoi esittäneensä kutsussaan Arinalle, että osuuskauppa valitsisi keskuudestaan neljä hallintohenkilöä kokoukseen toimitusjohtaja Kari Salmisen lisäksi. Myös SOK:n hallituksesta keskusteluun on nimetty neljä henkilöä.
- Nyt on todella aika keskustella keskenämme nämä asiat kuntoon, Lahti totesi.

Osuuskauppa Arina julkistaa tiedon mukaan kansanedustajaehdokkaiden vaalitukeen käytetyn kokonaissumman ensi tiistaina. Siihen, pitäisikö yksittäisten ehdokkaiden saamia summia julkistaa tässä yhteydessä, Lahti ei ota kantaa.
- Kun ne ovat kahdenkeskisiä sopimuksia, niistä täytyy pitää kiinni, elleivät molemmat osapuolet näe paremmaksi julkaista niitä, Lahti kuittaa.

Se mitä on tehty lähihistoriassa, pitää Lahden mielestä oikoa sillä tavalla, ettei jatkossa tehdä virheitä. Toiminnan täytyy olla avointa, hän korostaa.

Mitään suosituksia kokous ei anna.
- Se on keskustelu, jossa pyritään löytämään yhteiset linjat ja määrittelemään, mikä on yhdenmukaista meidän arvomaailman kanssa, Lahti sanoi.

Arinan vaalirahoituksesta nousi kohu viime maanantaisen tv-ohjelman jälkeen. Ohjelmassa väitettiin kulttuuriministeri Suvi Lindénin (kok.) saaneen vaalirahoitusta Arinalta. Myöhemmin ministeri sanoi, että hänen sanomisiaan oli vääristelty.

Gallup: NATO kannatus romahti Suomessa

Kaksi kolmasosaa suomalaisista vastustaa Suomen liittymistä Pohjois-Atlantin puolustusliittoon NATO:on. Taloustutkimuksen huhti-toukokuussa tekemän mittauksen mukaan jäsenyyttä puoltaa 21 prosenttia suomalaisista, kertoi Helsingin Sanomat torstaina. 13 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa kantaansa.

Vielä tammikuussa - eli ennen NATO:n Jugoslaviaan kohdistamia ilmaiskuja - puoltajia oli 31 prosenttia vastaajista.

Jäsenyyden vastustajien osuus on kasvanut kolmessa kuukaudessa 52 prosentista peräti 66 prosenttiin. NATO:n suosio on laskenut kaikissa ikä- ja ammattiryhmissä joka puolella Suomea.

Taloustutkimus kysyi suhtautumista NATO:on lähes tuhannelta suomalaiselta 16.4.-3.5. välisenä aikana.

STTK: Työehtosopimusten yleissitovuutta vahvistettava

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK vaatii, että työehtosopimusten yleissitovuutta on vahvistettava työsopimuslain uudistamisen yhteydessä. Nykyisin yleissitovuuteen liittyvät tulkinnanvaraisuudet kääntyvät usein yleissitovuuteen vetoavan työntekijän vahingoksi.

- Kansalaisten oikeusturvan kannalta ei ole kohtuullista se, että epäselvissä tapauksissa ratkaisua joudutaan hakemaan yleisestä tuomioistuimesta, jolloin lopullisen ratkaisun saaminen voi kestää vuosikausia ja oikeudenkäyntikulut usein moninkertaisesti ylittävät varsinaisena kysymyksenä olevien palkkojen määrän, todettiin STTK:n valtuustossa torstaina.

Minimipalkka ja muut työn vähimmäisehdot on meillä hoidettu työehtosopimusten yleissitovuusjärjestelmän kautta. STTK:n mukaan käytäntö on osoittanut järjestelmän perusteiltaan toimivaksi.

Valtaosa suomalaisista palkansaajista on sitovien työ- ja virkaehtosopimusten piirissä. Yleissitovuusjärjestelmä turvaa työsuhteen vähimmäisehdot mm. järjestäytymättömien työnantajien palveluksessa oleville.

Kuisma remonttiryhmän presidenttiehdokkaaksi

Remonttiryhmä on asettanut puolueen puheenjohtajan, kansanedustaja Risto Kuisman puolueen presidenttiehdokkaaksi. Remonttiryhmän hallitus on päättänyt asiasta. Ehdokkuus viedään vielä toukokuun lopussa pidettävän puoluekokouksen vahvistettavaksi.

Kuisma on siten toinen presidenttiehdokas, josta on tehty päätös. Vihreä liitto nimesi europarlamentaarikko Heidi Hautalan ehdokkaakseen jo lähes vuosi sitten.

Kuisma valittiin maaliskuun vaaleissa toiselle kaudelle eduskuntaan. Hän on ainoa remonttiryhmän kansanedustaja. Viime eduskunnassa hän aloitti SDP:ssä, loikkasi nuorsuomalaisiin ja perusti sittemmin oman edustajan ryhmän.

Kuisma on 52-vuotias oikeustieteen kandidaatti. Hän opiskeli aikuisena työn ohella kansakoulupohjalta juristiksi. Hän toimi parikymmentä vuotta ammattiyhdistysjohtajana. Kuisma muistetaan etenkin värikkäästä urastaan AKT:n puheenjohtajana.

Ahtisaaren viranhoitoon tyytyväisten osuus 40 prosenttia

Presidentti Martti Ahtisaaren suosio on alempi kuin kertaakaan aiemmin hänen presidenttikautensa aikana. Kalevan teettämän kyselyn mukaan presidenttiin tyytyväisten osuus on 40 prosenttia. Edellinen vuonna 1996 mitattu pohjalukema oli 43 prosenttia. Puoli vuotta sitten tyytyväisten osuus oli vielä 44 prosenttia.

Parhaimman kannatuksen presidentti sai kansalaisten keskuudessa vuoden 1997 lopulla, jolloin Ahtisaaren viranhoitoon tyytyväisten osuus oli 57 prosenttia.

Suomen Gallupin tekemää mielipidemittausta varten on tehty kaikkiaan 914 haastattelua. Mielipidemittaus tehtiin viime viikolla sen jälkeen, kun Ahtisaari ilmoitti, ettei asetu SDP:n esivaalin ehdokkaaksi. Kyselyn virhemarginaali on 2,5 prosenttiyksikköä.

Tuomioja: EKP tarvitsee vastapuolen

Kauppa- ja teollisuusministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä Euroopan keskuspankin tähänastinen toiminta ei ole ollut rohkaisevaa. Hän pitää valitettavana EKP:n avoimuuden puutetta. Se ei esimerkiksi julkista ennusteitaan, pöytäkirjojaan tai äänestystuloksiaan.

Tuomiojan mukaan EKP:lta puuttuu sellainen eurooppalainen vastapuoli, jolla olisi valtuuksia puhua talouspolitiikan yleislinjoista. Ongelman ratkaisuna hän näkee euromaiden valtiovarainministerien muodostaman Euro 11-ryhmän vahvistamisen.

- Euro 11:n roolia on selvennettävä ja vahvistettava, jotta se olisi riittävän varteenotettava osapuoli EKP:hen nähden, Tuomioja totesi tiistaina Lontoossa Suomen suurlähetystön ja London School of Economicsin Eurooppa-instituutin seminaarissa.

Tuomioja korosti, että yhteinen raha lisää tarvetta vahvistaa aktiivista eurooppalaista finanssipolitiikkaa.
- Toisin sanoen sellaista, joka on laaja-alaisempaa kuin mitä pelkät (EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen) rajoitukset edellyttävät, Tuomioja totesi.

Finanssipolitiikan koordinointi ei hänen mukaansa voi tarkoittaa yhtä ja samaa linjaa kaikille maille. Päinvastoin, oman rahapolitiikan poistuttua maat tarvitsevat liikkumatilaa finanssipolitiikassaan, koska suhdanteet eivät aina kulje samassa tahdissa eri puolilla euroaluetta.

Juha Föhr loikkasi RKP:sta vihreisiin

Takavuosina TV:sta tutuksi tullut meteorologi Juha Föhr on loikannut ruotsalaisesta kansanpuolueesta vihreään liittoon. Hän vaihtaa Helsingin kaupunginvaltuustossa ryhmää RKP:n ryhmästä vihreisiin ja on kesäkuun europarlamenttivaaleissa vihreiden ehdokaslistalla.

Vihreän liiton hallitus päätti Föhrin ottamisesta listalle jo runsas viikko sitten. Päätöksen julkistamista siirrettiin viikolla, jotta Föhr saattoi hoitaa tietyt luottamustehtävänsä siten, että ne jäivät RKP:lle.

Föhr perusteli maanantaina päätöstään etenkin sillä, että EU-asiat ovat lähimpänä hänen sydäntään politiikassa. Hän jakaa monien vihreiden tavoitteet Eurooppa-politiikassa. Painopisteinä hänellä ovat kestävä kehitys, ihmisoikeudet ja yhteisen identiteetin rakentaminen Eurooppaan.

Taustalla on vahvasti mukana kuitenkin myös raadollisempia, puhtaasti vaaliteknisiä kysymyksiä. Föhr ei hyväksy sitä, että RKP meni eurovaaleissa vaaliliittoon keskustan ja kristillisten kanssa. RKP:lla on vaaleissa kolme ehdokasta, eikä Föhriä edes kysytty ehdokkaaksi.

Föhr myönsi, että hän olisi todennäköisesti edelleen mukana RKP:ssa, jos sillä olisi tulevissa vaaleissa täysi 20 ehdokkaan lista. Hän on myös päätynyt siihen, että rkp:läisenä hän ei saa suomenkielisiltä ääniä. Hän on syntyjään suomenkielinen, vaikka onkin ollut mukana RKP:ssa.

Loikkauksen ansiosta vihreiden valtuustoryhmä Helsingissä kasvaa 17 hengen suuruiseksi. RKP:lle jää valtuustoon seitsemän edustajaa.

Koonnut: IA
7.5.1999

POLITIIKKA -SIVULLE