Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti


Helmikuun kauppaylijäämä 3,2 miljardia

Kauppataseen ylijäämä oli helmikuussa 3 204 miljoonaa markkaa eli melko tarkkaan tullihallituksen ennakkotietojen mukainen. Viennin arvo laski perjantaina julkistetun ulkomaankauppatilaston mukaan 16 192 miljoonaan markkaan ja tuonnin arvo 12 988 miljoonaan markkaan.

Helmikuun viennin arvo oli 20 prosenttia pienempi kuin vuosi sitten helmikuussa. Tuonti supistui seitsemän prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Sekä tuonnin että viennin arvot olivat helmikuussa vajaat sata miljoonaa markkaa ennakkotietoja suuremmat.

Tammi-helmikuun viennin arvo jäi 16 prosenttia pienemmäksi kuin edellisvuonna ja oli 32 080 miljoonaa markkaa. Vienti supistui samaan aikaan kahdeksan prosenttia 25 098 miljoonaan markkaan. Tammi-helmikuun kauppataseen ylijäämä nousi 6 981 miljoonaan markkaan.

Viennin arvon voimakas väheneminen helmikuussa johtui tullihallituksen mukaan osittain vertailuvuodesta. Viime vuoden helmikuuhun ajoittuivat yhteensä 2,4 miljardin markan arvoiset risteilyalus- ja porauslauttatoimitukset.

Vienti väheni helmikuussa kaikilla tärkeimmillä vientitoimialoilla. Sähköteknisen teollisuuden vienti supistui kolme prosenttia, mutta tietoliikennelaitteiden vienti kasvoi lähes neljänneksen edellisvuodesta.

Koneiden ja laitteiden viennin arvo väheni kuusi prosenttia ja metallien perusteollisuuden vienti viidenneksen. Massa- ja paperiteollisuuden vienti supistui helmikuussa 13 prosenttia ja mekaanisen metsäteollisuuden vienti 8 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna.


Fortumin tulos nousi 193 miljoonaan euroon

Energiakonserni Fortumin tulos koheni alkuvuonna. Tammi-maaliskuun tulos rahoituserien jälkeen nousi nyt 193 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin vastaavaan aikaan oli 160 miljoonaa euroa. Tulos oli selvästi analyytikkojen odotuksia parempi.

Konsernin liikevaihto kutistui vuoden takaisesta lähes viidenneksellä vajaaseen 1,9 miljardiin euroon.

Fortum ennakoi koko vuoden toiminnallisen tuloksen paranevan viime vuodesta, vaikka liikevaihto alenee.


Osuuspankkiryhmän liikevoitto kasvoi 796 miljoonaan

Osuuspankkiryhmän liikevoitto nousi tammi-maaliskuussa 796 miljoonaan markkaan, kun se vuotta aiemmin oli 607 miljoonaa. Tulokseen sisältyy kertaluonteisia tuottoja noin 160 miljoonaa markkaa.

Hyvään tulokseen vaikuttivat sekä tuottojen runsaan 6 prosentin kasvu että luotto- ja takaustappioiden väheneminen lähes 60 prosentilla. Osuuspankkiryhmän rahoituskate kasvoi tammi-maaliskuussa yli 3 prosenttia runsaaseen miljardiin markkaan.


Malttia asuntomarkkinoilla

Huoneistokeskuksen mukaan asuntomarkkinoilla on maltillinen tunnelma eikä ylikuumenemisesta voida puhua. Asuntojen hinnoissa on jopa laskua. Harkitsevaisuudesta kertoo sekin, että myyntiajat ovat viime kuukausina pidentyneet, jopa yli kuukauteen. Vielä syksyllä myyntiajat olivat ajoittain kolmisen viikkoa.

Vaikka harkintaa on, lainaa otetaan kerralla suurikin määrä, kun sopiva asunto löytyy. Lainanmyynti on kasvanut vahvasti vuoden takaiseen aikaan.

Huoneistokeskus tiedotti torstaina tilanteesta asuntokaupassa. Asuntojen hinnat on kääntyneet laskuun Länsi-Suomessa, ja suuntaus on sama Itä- ja Pohjois-Suomessa. Pääkaupunkiseudulla on kuitenkin odotetusti lievää kasvua kaikenkokoisten asuntojen hinnoissa.

Viime vuosi oli vilkkain asuntomarkkinoilla kymmeneen vuoteen. Huoneistokeskuksen näkemys on, ettei kyseessä ole kuitenkaan samanlainen ylikuumeneminen kuin vuonna 1989. Sijoittajien osuus Huoneistokeskuksen tekemisistä kaupoista on liki 20 prosenttia.


Yrityksiltä vain 2,7 mrd:n joukkolainat viime vuonna

Valtion markkamääräiset lainat hallitsivat tilastokeskuksen keräämien tietojen mukaan viime vuonna edelleen Suomen joukkovelkakirjamarkkinoita. Valtion ulkona oleva joukkolainakanta kasvoi viime vuonna 29,2 miljardia markkaa ja nousi vuoden lopussa 245,4 miljardiin markkaan.

Uusia lainoja valtio laski viime vuonna liikkeeseen 66,1 miljardin markan arvosta. Vanhoja lainoja valtio kuoletti 39,0 miljardilla markalla, ilmenee tilastokeskuksen joukkovelkakirjatilaston tiedoista.

Koko Suomen liikkeessä oleva markkamääräisten joukkolainojen kanta nousi viime vuoden lopussa 307,1 miljardiin markkaan, kun se vuotta aiemmin oli 284,3 miljardia markkaa. Valtion osuus kaikista liikkeessä olleista lainoista oli runsaat 80 prosenttia.

Yritykset lainasivat markkinoilta viime vuonna joukkolainoilla vain 2,7 miljardia markkaa. Samaan aikaan yritykset kuolettivat yleisölainoja 1,1 miljardilla markalla ja erillislainoja 4,6 miljardilla markalla. Niiden lainakanta laski 23,3 miljardista 20,4 miljardiin markkaan.

Rahoituslaitokset laskivat viime vuonna liikkeeseen yleisölainoja 4,5 miljardin markan arvosta ja kuolettivat niitä 5,7 miljardilla markalla. Erillislainoja ne maksoivat pois 2,0 miljardia markkaa. Rahoituslaitosten lainakanta laski 41,0 miljardista 37,9 miljardiin markkaan.

Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta laski viime vuonna 3,6 miljardista markasta 3,3 miljardiin markkaan. Kunnat eivät viime vuonna laskeneet liikkeeseen uusia joukkovelkakirjalainoja.

Uusia markkamääräisiä joukkovelkakirjoja laskettiin viime vuonna liikkeeseen 80 kappaletta eli 10 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Valtio laski liikkeeseen 9 lainaa, joista 8 oli tuotto-obligaatioita.

Yritykset laskivat liikkeeseen 11 ja rahoituslaitokset 60 lainaa. Näiden lisäksi myytiin kuutta valtion, kolmea yritysten ja kahta rahoituslaitosten aiemmin liikkeeseen laskemaa lainaa.


Palvelualojen liikevaihdon ja palkkojen kasvu hidastui tammikuussa

Useimmilla palvelualoilla liikevaihdon kasvu hidastui tammikuussa edelliseen vuoteen verrattuna. Palvelualojen työpäiväkorjattu liikevaihto kasvoi Tilastokeskuksen mukaan tammikuussa 3,8 prosenttia vuoden 1998 tammikuusta. Vuotta aiemmin kasvu oli 16,1 prosenttia. Luvuissa ei ole mukana kaupan liikevaihtoa.

Myös palvelualojen palkkasumman kasvu hidastui viime tammikuussa edellisen vuoden vastaavaan verrattuna. Palkkasumman kasvu kuluvan vuoden tammikuussa oli 4,8 prosenttia, kun vastaava kasvuluku viime vuonna oli 8,4 prosenttia.

Posti- ja teleliikenteessä liikevaihdon kasvu jäi viime tammikuussa 3,7 prosenttiin. Vuotta aiemmin lisäys oli 22 prosenttia. Palkkasumman kasvu posti- ja teleliikenteessä pysyi ennallaan noin kuudessa prosentissa.

Myös majoitus- ja ravitsemustoiminnassa kasvu hidastui. Alan liikevaihto kasvoi viime tammikuussa 3,7 prosenttia edellisen vuoden tammikuusta. Viime vuonna lisäys oli 6,6 prosenttia.

Palkkasumma majoitus- ja ravitsemustoimialalla väheni edellisen vuoden tammikuusta 2,9 prosenttia. Viime vuoden vastaavana aikana palkat lisääntyivät 8,3 prosenttia. Siivous ja ympäristöhuolto olivat ainoat toimialat, joilla liikevaihdon kasvuprosentit kuluvan vuoden tammikuussa olivat suuremmat kuin viime vuoden tammikuussa.

Siivousalan liikevaihdon lisäys kuluvan vuoden tammikuussa oli 8,9 prosenttia viime vuodesta. Vuotta aiemmin lisäys oli 8,4 prosenttia. Ympäristöhuollossa liikevaihdon lisäys tämän vuoden tammikuussa oli 12,5 ja edellisen vuoden tammikuussa 4,1 prosenttia.


VVO-konserni esitteli uuden asumismallin

Asunnontarvitsijoille esitellään edelleen kilvan uusia asunnon hankintamalleja. Uusimpana vaihtoehtona VVO-konserni kertoi keskiviikkona tuovansa tarjolle uuden vapaarahoitteisen asumistuotteen, jonka ominaisuudet ovat lähellä asumisoikeus- ja vuokra-asumista.

Oikeakoti-mallissa asukas ostaa 20 prosenttia asunnon hallintaan oikeuttavista osakkeista, mutta ei voi lunastaa asuntoa kokonaan itselleen. Asunnon myyntiriskiä ei ole, koska VVO sitoutuu lunastamaan asunnon alkuperäisellä, indeksillä tarkistetulla kauppahinnalla.

Asumiskustannukset sijoittuvat VVO:n mukaan vapaarahoitteisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon välille. Tänä vuonna aloitetaan sadan Oikea-koti-asunnon rakentamisen Ouluun, Vantaalle ja Helsinkiin. Ensi vuonna on tarkoitus käynnistää 200-300 asuntoa lisää.


Vainio: Rahoitusalan fuusiot jatkuvat

Merita-Nordbankenin hallituksen puheenjohtaja Vesa Vainio pitää selvänä, että Euroopan rahoitusalalla tapahtuu jatkossakin fuusioita ja yrityskauppoja. Hänen mukaansa euroalueen mittakaavassa pankkitoiminta on selvästi vähemmän keskittynyttä kuin yksittäisissä rahaliiton jäsenmaissa.

- Toisaalta markkinoiden kasvu ja rahoituspalveluiden kysynnän rakennemuutos edellyttää pankeilta suurempaa kokoa, Vainio totesi keskiviikkona Talous '99 -tapahtumassa.

Yhteisvaluutta euron oloissa pankkien toiminnassa korostuu hänen mukaansa rahoituksen välityksen sijasta entistä enemmän osake- ja joukkolainaemissioiden järjestäminen. Myös omaisuudenhoitopalveluiden merkitys kasvaa.

Vainio näkee suuret kasvun mahdollisuudet eurooppalaisilla osake- ja lainamarkkinoilla. Hän muistutti, että Yhdysvalloissa osakemarkkinat ovat euroalueeseen verrattuna kolminkertaiset, vaikka euroalue ja Yhdysvallat ovat kansantalouksina yhtä suuret.

- Yhteisen rahan käyttöönotto luo suuremmat ja syvemmät markkinat, jotka tarjoavat paremman likviditeetin sekä laajemman valikoiman rahoitus- ja sijoitusvaihtoehtoja, Vainio arvioi.

Hän pitää selvänä, että pääomamarkkinoiden kasvun luomien mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää pankeilta paitsi vankkaa asiantuntemusta, myös entistä suurempaa yksikkökokoa.


Elintarviketeollisuuden näkymät hieman kohentuneet

Elintarviketeollisuuden suhdannenäkymät ovat edelleen harmaasävyiset, mutta kesän aikana saattaa tapahtua käänne parempaan, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pekka Hämäläinen arvioi Elintarvikepäivillä Helsingissä tiistaina.

Kansainvälisten elintarvikemarkkinoiden ennakoidaan syksyllä piristyvän. Suomalaisviejille tärkeillä Venäjän markkinoilla tilanne sen sijaan jatkuu epävakaana.

Elintarviketeollisuuden käyttökate ja kannattavuus ovat jo nytkähtäneet nousuun viime syksyn pudotuksen jälkeen, Elintarvikepäivillä todettiin. Elintarviketeollisuus on laatinut alalle myös tuoreen teknologialinjauksen.

Linjauksessa korostetaan alan omien panostusten merkitystä ja vaaditaan myös julkista valtaa käynnistämään uusia elintarviketeollisuuden tutkimusohjelmia välittömästi nykyisten päättyessä.

- On välttämätöntä, että tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostetaan pitkäjänteisesti, sillä elintarviketeollisuuden on lähivuosina kilpailukykynsä turvaamiseksi tukeuduttava entistä suurempaan teknologioiden kirjoon, ETL:n hallitusta johtava vuorineuvos Matti Kavetvuo sanoi.


Paikallisosuuspankkien tulos koheni alkuvuonna

Osuuspankkiryhmästä irtaantuneiden paikallisosuuspankkien liikevoitto nousi tammi-maaliskuussa 42 miljoonaan markkaan, kun se vuotta aiemmin vastaavaan aikaan oli 31 miljoonaa markkaa. Pankkien rahoituskate kasvoi 97:stä 102 miljoonaan markkaan. Kasvu perustui talletus- ja luottokannan kasvuun.

Paikallisosuuspankkiyhdistyksen mukaan ryhmän tuloskehitys on siirtymäkauden jälkeen nyt normalisoitumassa.

Kiristyvä kilpailu ja kapenevat korkomarginaalit eivät tänä vuonna vielä vaikuta oleellisesti kannattavuuskehitykseen, joten sekä pankkiryhmän tuloksen että kannattavuuden odotetaan paranevan viime vuodesta, Paikallisosuuspankkiyhdistys arvioi tulostiedotteessaan.

Viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ryhmä kertoo luottokantansa kasvaneen 10,5 ja talletuskannan 4,5 prosenttia. Järjestämättömiä saamisia oli maaliskuun lopussa 182 miljoonaa markkaa, mikä oli 31 miljoonaa enemmän kuin vuotta aiemmin ja 45 miljoonaa enemmän kuin vuoden vaihteessa.

Paikallisosuuspankkiryhmään kuuluu 43 itsenäistä osuuspankkia, joilla on 110 konttoria. Pankkiryhmän taseen loppusumma nousi maaliskuun lopussa runsaaseen 10,9 miljardiin markkaan.


Suomalaista tietoturvateknologiaa Sunin koneisiin

Tietoturvaohjelmia valmistava suomalainen SSH Communications ilmoitti maanantaina solmineensa laajan lisenssisopimuksen amerikkalaisen tietotekniikkajätin Sun Microsystemsin kanssa. Kauppasummaa ei paljasteta.

Sopimuksen mukaan amerikkalaisyhtiö ottaa suomalaisyhtiön IKE-tietoturvaohjelmiston osaksi Solaris-käyttöjärjestelmäänsä. Lisäksi Sunilla on mahdollisuus hyödyntää SSH:n teknologiaa myöhemmin myös muissa tuotteissaan. Yhtiöt luonnehtivat sopimusta käyttäjämäärältään laajimmaksi suomalaista ohjelmistoa koskevaksi kaupaksi.

IKE-ohjelmisto on osa kansainvälistä tietoturvastandardia, jota käytetään liikenteen suojaamisen Internetissä. Suojaaminen tapahtuu salaamalla kaikki liikenne liikennöivien tahojen kuten reitittimien tai tavallisten pc-laitteiden välillä. Suojauksessa IKE-ohjelmistoa käytetään salausavainten vaihtoon ja osapuolten luotettavaan tunnistamiseen.

SSH Communications on Espoossa ja Kaliforniassa toimiva kansainvälinen ohjelmistoyritys, joka on erikoistunut vaativiin tietoturvaratkaisuihin. SSH:n ratkaisut Internetin tietoliikenteen salaamisessa perustuvat vahvasti kryptofagiaan


Asuntojen hinnat nousivat edelleen alkuvuonna

Asuntojen hinnat nousivat alkuvuonna hitaasti. Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat kohosivat viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä tammi-maaliskuuhun koko maassa keskimäärin 1,2 prosenttia eli yhtä paljon kuin viime vuoden heinä-syyskuusta loka-joulukuuhun.

Hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 1,4 prosenttia ja muualla maassa 1,1 prosenttia. Vanhojen rivitaloasuntojen hinnat kohosivat nopeammin kuin kerrostalojen hinnat. Ne nousivat koko maassa 2,4 prosenttia.

Vanhojen kerrostaloasuntojen hinnat nousivat viime vuoden viimeiseltä neljännekseltä Helsingissä 1,9 ja Vantaalla 1,4 prosenttia. Oulussa ne kohosivat 3,5 prosenttia, pääkaupunkiseutua ympäröivissä kehyskunnissa 3,3 prosenttia, Lahdessa 2,7 prosenttia, Kuopiossa 1,8 ja Tampereella 0,7 prosenttia. Espoossa, Turussa ja Jyväskylässä hinnat laskivat hieman.

Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vanhat kerrostaloasunnot maksoivat pääkaupunkiseudulla 9,3 prosenttia ja muualla maassa 6,7 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Asuntojen myyntiajat pitenivät tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa hieman. Tiedot ovat Tilastokeskuksen laatimasta asuntojen hintatilastosta, joka perustuu kiinteistönvälittäjien aineistoon.

Koonnut: IA
7.5.1999


TALOUS -SIVULLE