Hallitus sopi alkaneen vaalikauden menokehyksistä



Valtion ensi vuoden menokehys on 193 miljardia markkaa eli pari miljardia markkaa suurempi kuin hallitusohjelmassa sovittu menojen jäädytys kuluvan vuoden tasolle. Hallitus sopi vuosien 2000-2003 menokehyksistä tiistaina.


Valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) sanoi kehysneuvottelun jälkeen, että parin miljardin markan kasvu aiheutuu mm. puolen miljardin markan konversiokiintiöstä, jolla voidaan hoitaa velanhoitokuluista tulevaisuudessa aiheutuvaa taakkaa jo etukäteen.

Valtio on mm. laskenut markkinoille velkapapereita, joiden korko on tämänhetkiseen korkotasoon nähden ylikorkea.

Menokehystä kasvattaa myös 76 miljoonan markan lisäys poliisin toimintamäärärahoihin ja esikouluopetuksen toteuttaminen. Myös kehitysyhteistyömäärärahojen pitäminen 0,34 prosentissa bruttokansantuotteesta kasvattaa menoja.

Ensi vuoden palkkaratkaisua menokehyksessä ei ole vielä huomioitu. Niinistön mukaan menokehyksiä laadittaessa ministeriöiden toiveista on karsittu noin kuusi miljardia markkaa.

Vaalikauden mittaan menokehys alenee niin, että tavoitteessa pitää menot koko vaalikauden reaalisesti kuluvan vuoden talousarvion tasolla pysytään. Vuoden 2003 menokehys on 190,2 miljardia markkaa.

Niinistö korosti, että kesän aikana menoja joudutaan arvioimaan varsin kriittisesti. Hallitus tarkastelee uusimpia talousennusteita ja budjettivalmistelua seuraavan kerran kesäkuun alussa. Ensi vuoden budjettiesitys kasataan perinteisessä budjettiriihessä jo heinäkuun lopulla.

Tulopuolesta eli mm. veroista päätetään myöhemmin. Niinistön mukaan työtulojen verotusta voidaan ensi vuonna keventää hallitusohjelmassa kaavaillulla tavalla ilman, että valtiontalouden vakaus vaarantuu.

Kasvu oletetaan vajaaksi 3 prosentiksi

Vaalikauden menokehykset pohjautuvat valtiovarainministeriön arvioon, jonka mukaan talouskasvu olisi vuoteen 2003 jonkin verran alle 3 prosenttia. Työllisyysaste eli työssä olevien osuus työikäisistä nousi 66 prosentista 68 prosenttiin. Työttömyys painuisi vuonna 2003 vain noin 9 prosenttiin, koska työvoiman tarjonta lisääntyy.

Työttömyyden painaminen alemmaksi vaatisi Niinistön mukaan rakenteellisia toimenpiteitä. Edellisen hallituksen aikana toteutetusta sopimusvapauden ja joustavuuden lisäämisestä saatiin hänen mielestään vain myönteistä palautetta.

Niinistön mukaan kansainvälinen tilanne viittaa parempaan kehitykseen mitä puoli vuotta sitten uskottiin. Maailmankaupan odotetaan ensi vuonna piristyvän.

Ensi vuoden budjettiesitys tulee olemaan Niinistön mukaan hieman ylijäämäinen, kun kuluvan vuoden budjettiesitys oli vielä rakenteellisesti kuusi miljardia markkaa alijäämäinen. EMU-kriteereillä laskettuna julkisen talouden ylijäämä olisi keskimäärin runsaat 3 prosenttia.

Valtion omaisuuden yksityistämistuloja laskelmassa ei ole vielä mukana.
- Uskon, että myös velan lyhennyslinja jatkuu jo ensi vuonna, Niinistö sanoi.

Hallitusohjelmassaan uusi hallitus sopi, että myyntitulot ohjataan ensisijaisesti valtionvelan lyhentämiseen, tutkimus- ja kehitystyön saavutetun menotason turvaamiseen ja Suomen Teollisuussijoituksen toimintaedellytysten turvaamiseen.

STT-IA
7.5.1999


POLITIIKKA -SIVULLE