A. Nenäkäs

7.5.1999

Pelasta itsesi stressiltä - yksityistä terveysoppia selkokielellä

Tällä kertaa lukijaa valistetaan aiheesta ”Mitä stressi oikein on?” Stressihän on aikamme muotitauti, joka ajoittain vaivaa meitä kaikkia. Siksi stressiartikkelin julkaiseminen on jopa kansanterveydellisesti tärkeää.

Ajatelkaapa vain, että satoja miljoonia säästetään vuositasolla terveydenhoitomenoina, työuupumus vähenee ja meistä kaikista tulee iloisia ja onnellisia, kunhan vain lukaisemme tämän mainion artikkelin.

Pelasta siis itsesi stressiltä tämän stressiohjelman avulla. Ja jo lakkaa ahistamasta, eikä vituta enää ollenkaan.

Tihrustan siis silmät ymmyrkäisinä pelastuksen sanomaa ”Mitä stressi oikein on?” Ensimmäinen salaisuus paljastuu jo ingressissä: ”Ihmiset kuvaavat stressiä uupumukseen johtavana tapahtumasarjana, jossa esiintyy mitä moninaisimpia fyysisiä ja psyykkisiä oireita”. Kamalaa! Eikö riitä, että ahistaa? Luvassa on vielä katalia fyysisiä oireita.

Ehdin jo säikähtää, mutta onneksi ingressin alla on nelivärikuva, jossa mm. 15 hedelmää, joku parsakaali, paprika, retiisejä, mansikoita, kourallinen pillereitä ja käsipainot ym. Kuvatekstissä luvataan lohdullisesti, että ”uupumuksessa yksinkertaiset keinot ovat parhaita”.

Tämä kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Ajattelin rynnätä heti hankkimaan kaikki selkokuvassa näkyvät hedelmät ja käsipainot, mutta pettymys on kamala: missään ei kerrota, mitä nämä kuvassa näkyvät onnellisuuspillerit ovat. Osaan laskea, että niitä on viittä eri laatua ja yhteensä 27 kappaletta.

Tietäisivätköhän nuo apteekissa myydä, jos veisin kuvan sinne?

Itse artikkelista saan tietää, että ”stressi palautuu tietyllä tavalla johonkin eläimellisen alkuperämme osaan” ja että se on kehittynyt evoluutiossa hyvin varhain. Miten niin se palautuu ”tietyllä” eli siis tiedetyllä tavalla johonkin? Jos kerran tiedetään millä tavalla se palautuu, niin miksi lääkärit ovat julistaneet asian niin salaiseksi, että sitä ei kerrota minulle?

Ahaa! Niillä on joku kollegiaalinen salaliitto, eivätkä ne halua rahanahneuksissaan paljastaa tätä asiaa. Tai toinen vaihtoehto on, etteivät ne mitään tiedä. Kunhan ovat olevinaan muita viisaampia ja ovat tietävinään. Niillä taitaa olla alemmuuskompleksi, kun pitää niin patsastella (ainakin monilla on).

Stressi on kokonaisvaltainen reaktio

Lisämunuainen tunkee vereen hölönään kortisolia ja sokerista valmistuu lisämunuaisen kuorikerroksessa askorbaattia. Artikkelissa korostetaan, että tämä koskee kaikkia kädellisiä ja nisäkkäitä lukuunottamatta MARSUA!

Ajatelkaa: marsulla ei ole stressiä! Ei ainakaan kortisolin askorbaatin aiheuttamaa stressiä. Tämän juuri halusinkin tietää.

Pitäisiköhän hankkia marsu?

Sitten asiaa sotkevat vielä hormonit (joiden syöminen muuten tekee painonnostajista väkivaltaisia ja impotentteja, ja monet ovat jopa kuolleet niihin). ”Kortisoli esimerkiksi” mm. ”vähentää insuliinin eritystä, vähentää glukoosin käyttöä” jne.

No nyt se myrkyn lykkäsi. Tässähän on sanottu ihan selvästi, että se lisämunuainen myrkyttää lupaa kysymättä minun vereeni kortisolia, joka vähentää insuliinineritystä. Siitähän tulee sokeritauti (paitsi marsuilla, joita tämä koske).

Kortisoli vie myös lyhytkestoisen muistin ja ”ja nopeuttaa hermosolutuhoa aivoissa”. Ajattelen jo leikkauttaa mokoman myrkynkylväjä-lisämunuaisen kokonaan pois, mutta ennen ajanvarauksen tekemistä ehdin onneksi havaita, että apuun tulevat gamma-aminovoihapot (GABA), jotka säätelevät stressiä ja rauhoittavat. Huh, Huh!

Mutta voi turkanen. GABA-välittäjäainejärjestelmässäni voi olla häiriö. Tuskaisuus ja ympäristöön nähden epäsuhtainen ahdistus ja pelko seuraavat tästä katastrofista. Tämä ilmiö on lääketieteessä opittu tuntemaan bentsodiatsepiinien toiminnan kautta. Sanakirjasta saan tietää, että kysymys on Diapamista ja Valiumista.

Ahaa! Ovat lääkärit mättäneet kitaansa kourakaupalla rauhoittavia lääkkeitä ja saaneet näin näkyjä GABA-välittäjäainejärjestelmästä.

Olenkin aina epäillyt, että monet lääkäreistä ovat narkomaaneja. Kun tavallinen rahvas joutuu tyytymään viinaan ja joskus rahapulassa kärpässieniin tai tenttuun, niin nämä lääkäritpä tunkevat käkättimeensä lääke-esittelijöiltä ilmaiseksi saamiaan ryynejä, vaikka ne ovat tarkoitettu päivystyspakkauksiksi, eikä lääkäreiden itsensä nieleskeltäviksi.

”Aivojen limbidinen järjestelmä” sotkeutuu asiaan ja noradrenaliini- ja serotoniinitaso romahtavat (ainakin jos ahistaa kauan). Otsalohkosta häviää kyky ajatella abstraktisti ja persoonallisuus kutistuu. Anopin salaisuus on ratkennut!

Limbidinen järjestelmä on tunkenut sen persoonallisuuden johonkin lääketieteen tuntemaan mustaan aukkoon. Ei se lisämunuainen sittenkään taida olla aivan hyödytön.

Ravitsemuksen merkitys

Kumpaankohan ryhmään minä kuulun? Jos olisin vaikkapa B-ihminen, niin hypokalemiaa ei tulisi ainakaan ihan heti. (Olen kyllä aina halunnut olla A-luokan ihminen, mutta tätä asiaa sietää nyt harkita uudelleen).

Onkohan anopilla hypokalemiaa? (Sitä en löytänyt sanakirjasta, joten tyydyn viralliseen termiin).

Luvassa on lihaskramppeja ja ”katekoliaminit” räjäyttävät solun kalvot, minkä lisäksi ”rasvahapot inaktivoivat muutoinkin kriittistä magnesiumia”. ”Plasman kalsium/magnesium-suhde nousee”, veri hyytyy ja tulee rytmihäiriö. Sydäninfarktin riski kasvaa, kun tapahtuu ”tromboksaani/prostasykliini-suhteen nousu”.

Asiaan vaikuttavat myös dopamiini, tyrosiini ja fenylalaniini. Ongelmana ei suinkaan ole se, etteikö ravinnosta (muista kuvassa olleet appelsiinit jne.) saisi pelastavia aineita. Keskushermostossa on nimittäin ”veri-aivoeste”, jonka läpi hyödylliset aineet eivät pääse, vaikka söisi kaikki kuvassa olleet tuotteet (käsipainoja ehkä lukuun ottamatta).

Glukoositaso romahtaa, mutta monosakkariditarjonnan pelastamiseksi saattaa auttaa, jos syö kilon sokeria ennen nukkumaan menemistä. Sitä paitsi siitä voi saada ”sokerihumalan”.

Suosittelee siis humalaa ennen nukahtamista.

Läskiä ei saa kuitenkaan syödä illalla, koska ”galatiini-niminen” hormoni hävittää päästä serotoniinin ja uni ei siis ehkä tule. Kofeiini ”ehkä” salpaa ”adesiinireseptorin”, mutta tätä asiaa ei artikkelissa laajemmin selitetä. Entä jos ei salpaakaan?

B-vitamiini auttaa, jos on ”folaatin” puutosta. ”Dehydroepiandrosteroni” (DHEA) on joku Amerikassa myytävä ”nuoruushormoni”, jolla on jotakin tekemistä asian kanssa. Ettäs kehtaavat! Mainostaa nyt lääkkeeksi jotakin, jota ei saa muualta kuin Yhdysvalloista.

Artikkelin loppupuolella kerrotaan, että ”viisautta on hakea ajoissa apua lääkäriltä”.

Alla on lääkärin kuva, jossa joku rillipäinen ukko virnistää tekohymyä, koska on ilmeisesti syönyt diapamia ja kourinut suuhunsa serotoniinia niin, että sillä ei muka ole stressiä.

Tosiasiassa sillä on, mutta se ei kehtaa tunnustaa. Vain marsuilla ei ole.

A. NENÄKÄS

Kirjoittaja on lehtemme kansanlääketieteen(kin) asiantuntija, joka kollegiaalisen vainon pelossa ei tahdo esiintyä omalla nimellään (muistakaa miten kävi Karvoselle).