Kosovon kriisin syveneminen kolhisi Eurooppaa

PT uskoo liki neljän prosentin talouskasvuun



Palvelut ja rakentaminen pitävät Suomen talouden kuluvana vuonna rivakassa, liki neljän prosentin kasvuvauhdissa. Ensi vuonna puolestaan voidaan odottaa vientialojen nousua, kun suhdanteet Euroopassa ja Aasiassa kohenevat. Näin arvioi Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) tuoreessa talousennusteessaan.


Laitos katsoo maailmantalouden riskien valtaosin hälventyneen. Aasian tiikeritaloudet ovat elpymässä ja pankkikriisin runtelema Japanikin seuraa aikanaan perässä. Yhdysvalloissa edessä on yhdeksän lihavan vuoden jälkeen maltillinen kasvun hidastuminen, ei monien pelkäämä romahdus.

Uutena riskinä PT nostaa esiin Kosovon kriisin. Alkuvaiheessa sota saattaa piristää Euroopan talouksia, mutta pitkittyessään se voi johtaa inflaation kiihtymiseen ja hallitsemattomaan korkojen nousuun.

- Kosovon kriisin paheneminen koettelisi pahemmin Eurooppaa kuin Yhdysvaltoja, koska Saksan, Ranskan ja Italian kaltaisilla suurilla euromailla ei juurikaan ole budjeteissaan pelivaraa, PT:n ennustepäällikkö Eero Lehto arvioi.

Ekonomisteille Kosovon kriisin vaikutusten arvioiminen ei ole helppoa, koska siinä kietoutuvat hankalalla tavalla yhteen talous ja politiikka.

PT:n johtaja Jukka Pekkarinen kuitenkin huomauttaa, että Kosovoon liittyvien riskien toteutuminen edellyttäisi kriisin merkittävää laajenemista, mikä ei liene kovin todennäköistä.

Nokia pitänyt kasvua muuta Eurooppaa nopeampana

PT ennustaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan kuluvana vuonna 3,8 prosenttia ja ensi vuonna 4,2 prosenttia.

Keskeisistä talousennustajista PT on optimistisin, sillä esimerkiksi valtiovarainministeriö povaa tälle vuodelle 3,6 prosentin ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos 3,0 prosentin talouskasvua.

Ennustepäällikkö Lehto korostaa, että viime vuodelta on varastossa parin prosentin kasvuperintö, minkä vuoksi rajua kasvun hidastumista ei pidä odottaa. Viime vuonna Suomen BKT kasvoi noin 4,7 prosenttia.

- Eri laitokset ovat viime vuosina aliarvioineet maamme talouskasvua. Osittain tämä johtuu siitä, että meillä talous on kasvanut nopeammin kuin muualla Euroopassa. Lisäksi maailmantaloudessa on ollut paljon riskejä, Lehto toteaa.

Muuta Eurooppaa nopeampi kasvu on paljolti seurausta Nokian siivittämän sähköteknisen teollisuuden vahvasta menosta. PT:n mukaan riippuvuus yhdestä huipputoimialasta tekee Suomen taloudesta haavoittuvan.

- Tosin samalla täytyy muistaa, että Nokian ympärille muodostunut klusteri on monipuolistanut teollisuutemme rakennetta. Jos olisimme edelleen suhdanneherkän raskaan teollisuuden varassa, tilanteemme olisi paljon synkempi, Lehto huomauttaa.

Suomen vienti alkoi yskiä pahasti viime syksynä, kun talouskehitys tärkeimmillä markkinoilla heikkeni. PT:n mukaan perinteisille vientialoille eli metsä- ja metalliteollisuuteen on luvassa parempia näkymiä jo kuluvan vuoden lopulla.

Laitoksen mukaan maailmantalous Suomen vientiosuuksilla painotettuna kasvaa tänä vuonna kaksi ja ensi vuonna kolme prosenttia.

Kotimarkkinakasvu auttaa työllisyyttä

Viennin uutta nousua odoteltaessa talouskasvu lepää palveluiden ja rakentamisen varassa. Uskoa kotimarkkinoihin pitävät yllä tiedot, joiden mukaan kotitaloudet suhtautuvat edelleen luottavaisesti tulevaisuuteensa.

Noin neljän prosentin reaalinen ostovoiman kasvu merkitsee PT:n mukaan saman suuruista yksityisen kulutuksen kasvua tänä ja ensi vuonna.

Palvelujen ja rakentamisen vahvuus edistää myös työllisyyden kohenemista. PT laskee työttömyysasteen painuvan tänä vuonna keskimäärin 10,2 prosenttiin ja ensi vuonna 9,2 prosenttiin.

Talouspolitiikassa laitos kehottaa pitämään kielen keskellä suuta. Kohtuullisen hyvät kasvunäkymät puoltavat kurinalaista finanssipolitiikkaa myös ensi vuonna. Veroperusteiden merkittävät kevennykset PT lykkäisi hitaamman kasvun vuosiin.

Tulossa olevaa palkkakierrosta laitos pitää tärkeänä vakaan kasvun turvaamisen kannalta, mutta ei liputa suorin sanoin keskitetyn tuloratkaisun puolesta.

PT tosin patistaa työmarkkinajärjestöjä ja hallitusta huolehtimaan siitä, että yksikkötyökustannusten nousu ei lähivuosinakaan ylitä euroalueen yleistä tasoa. Tavoite edellyttää "koordinoidun sopimustoiminnan jatkamista", kuten PT asian ilmaisee.

- Kautta koko kentän pitäisi mennä tajuntaan se, että euroalueen ehdot palkanmuodostuksessa tulee ottaa vakavasti, PT:n johtaja Jukka Pekkarinen toteaa.

STT-IA
7.5.1999


TALOUS -SIVULLE