Yhä useampi työntekijä nääntynyt vielä vapaidenkin jälkeen

Työtapojen muutos karkottaisi myös uupumusta

Voimat loppuvat kesken yhä useammalta. Psykologi Heli Hannonen Oulun aluetyöterveyslaitoksesta kertoo, että vakavasta työuupumuksesta kärsii noin 7 prosenttia työikäisestä väestöstä. Tämä tarkoittaa työvoiman määrään suhteutettuna noin 165 000 suomalaista.

Työuupumus on pitkittynyt vakava stressioireyhtymä. Siihen johtaa useita polkuja, ja uupuneiden joukosta löytyy monenlaisia tyyppejä. Hannonen muistuttaa, että uupujan voi kohdata missä ammatissa tahansa.

- Työuupumukseen saattavat vaikuttaa muun muassa liian koviksi asetetut työpaineet, rajut henkilöstömuutokset työpaikalla tai vaikkapa epävarmuus työn jatkumisesta.

Jollakin taas voimat saattaa viedä jokin elämänkriisi, esimerkiksi läheisen vakava sairaus tai kuolema. Jos ei ole vara joustaa, voimat loppuvat myös työssä.

Naisilla uupumusta on todettu olevan miehiä enemmän. Tämä johtunee kuitenkin siitä, että naiset osaavat kertoa väsymyksestään ja ovat valmiita hakemaan apua ongelmaansa. Uupuneet miehet taas havittelevat eläkkeelle.

Lepo ei vie väsymystä

Kaikkein paras tilanne olisi, jos uupumuksen merkit havaittaisiin ajoissa. Näin asialle voi tehdä jotain ennen kuin taakka äityy pahaksi. Työterveyslaitoksen käsiopas listaa yhdeksän arkista merkkiä ylikuormittumisesta.

Hälytyskellojen tulisi vilkuttaa esimerkiksi silloin, kun ihminen unohtelee jatkuvasti pieniä käytännön asioita. Tai jos hän ei viitsi lukea enää lehtiä tai postin avaaminen tuntuu liian työläältä.

Uupumuksen merkit ovat ilmassa myös silloin, kun ihmisellä ei ole energiaa muuhun kuin työhön. Esimerkiksi yhteydenpito ystäviin kaikkoaa tyystin.

- Jos ihminen huomaa näitä merkkejä itsessään, hänen on syytä pysähtyä miettimään omaa työtään. Aina työssä ei ole mahdollista löysätä, mutta työt voisi tehdä usein aiempaa järkevämmin, Hannonen huomauttaa.

Vakavan työuupumuksen merkkejä on monia: ihminen on niin väsynyt, ettei lepääminenkään auta. Työntekijä on viikonlopun jälkeen yhtä väsynyt kuin ennen sitä. Työnilo kaikkoaa sekä usko oman työn merkitykseen ja omiin kykyihin katoavat.

Pomo ei juuri kiitosta suo

Hennonen toteaa tämän olevan kuitenkin suomalaisten pomojen heikko kohta.
- Palaute olisi arvokasta. Työntekijälle tulisi tunne siitä, että hänetkin huomataan ja että hänkin on hyvä työntekijä.

Hannonen kantaa huolta kuitenkin myös esimiehistä itsestään. He varsinkin ovat vaarassa nääntyä vastuunsa ja usein pitkiksi venähtävien työpäiviensä rasituksessa.
- Jos esimies on uupunut, silloin työyhteisössä kaikkien on paha olla, Hennonen toteaa.

Työyhteisöllä sinänsä ei Hennosen mielestä ole ensisijaisena tehtävänä hoitaa kollegojaan. Sen sijaan työyhteisön kannustavasta ilmapiiristä voi itse kukin huolehtia.

Hannonen muistuttaa, että työuupumuksen voi välttää lopulta aivan arkisin konstein.
- Jokaisella itsellään on vastuu itsensä hoitamisesta. Se suojaa ainakin jossain määrin myös uupumiselta. Ulkoilulla, ravinnolla ja levolla on suuri merkitys.

STT-IA
7.5.1999