EKP jätti korot odotetusti ennalleen

Vanhala: Euroalueen näkymissä kirkastumisen merkkejä

- Kovissa numeroissa toipuminen ei vielä näy, mutta tietyt yksittäiset indikaattorit antavat toivoa talouskasvun nopeutumisesta, Vanhala totesi Frankfurtista Helsinkiin videoidussa tiedotustilaisuudessa.

EKP:n neuvosto eli korkein päättävä elin päätti odotetusti jättää ohjauskorkonsa ennalleen. Pudottaessaan huhtikuun alussa korkoa kolmesta prosentista 2,5 prosenttiin, EKP kiinnitti huomiota euroalueen suurten keskusmaiden talouskasvun hidastumiseen.

Vanhala ei tuntunut uskovan siihen mahdollisuuteen, että EKP joutuu loppuvuodesta hilaamaan korkoja ylöspäin, jos euroalueen talouskasvu odotetusti pääsee taas vauhtiin. Tosin hän muisti valtiomiestyyliin korostaa tulevaisuuden ennustamisen vaikeutta.

- Mahdollinen koronnosto liittyy sellaiseen vahvaan suhdannekehitykseen, jollaista ei nyt ole näköpiirissä, Vanhala sanoi.

Sen hän kuitenkin antoi ymmärtää, että EKP:n seuraava rahapolitiikan reivaus ei ainakaan vie korkoja enää alaspäin. Nykyinen 2,50 prosentin korkotaso muodostaa Vanhalan arvion mukaan pohjan.

Torstain tiedotustilaisuudessa Vanhala toisti aiemman näkemyksensä, jonka mukaan Suomi olisi tullut vallan hyvin toimeen ilman huhtikuista koronlaskua.
- Emme olisi koronlaskun antamaa vauhditusta tarvinneet, mutta voimme kyllä sen kanssa elää, Vanhala tähdensi.

Hän ei nähnyt merkkejä siitä, että talous olisi meillä vaarassa ylikuumentua.

Euron jatkuva lasku ei ole toivottavaa

Euron heikkeneminen dollaria vastaan on ehtinyt herättää huolta myös EKP:n piirissä, vaikka sillä ei valuuttakurssitavoitetta olekaan. Viime marraskuusta yhteisvaluutta on menettänyt arvostaan kymmenisen prosenttia.

Vanhala kertoi, että EKP:n neuvostossa tervehdittiin ilolla euron viime päivien toipumista. Hänen mukaansa yhteisvaluutan liian pitkään jatkuva heikkeneminen ei tiedä hyvää euroalueen talouskehitykselle, koska seurauksena on luottamusilmaston heikkeneminen.

EKP:ta tuskin kuitenkaan nähdään valuuttamarkkinoilla euroa puolustamassa, vaikka sen kurssi edelleen painuisi. Sen sijaan "verbaalisia interventioita" Vanhala myönsi EKP:n jo tähän mennessä harrastaneen.

- Interventiot valuuttamarkkinoilla eivät kuulu EKP:n rahapolitiikan strategiaan. Olemme myös varoneet puhumasta euron toivottavasta kurssitasosta, Vanhala lausui kuin valmiista paperista lukien.

EKP:n neuvosto pani torstain kokouksessaan merkille, että maaliskuussa euroalueen vuosi-inflaatio nopeutui 0,8 prosentista yhteen prosenttiin. Keskeinen syy tähän oli raaka-aineiden, etenkin öljyn kallistuminen.

- Ulkomaankauppahintojen lasku on ohi, joten inflaation hidastumisen voidaan katsoa nyt loppuneen, Vanhala arvioi.

Hän ei pidä kehitystä rahapoliittisesti hankalana, vaan uskoo inflaation vakiintuvan matalalle tasolle. EKP:n hintavakaustavoite edellyttää alle kahden prosentin inflaatiota.

STT-IA
7.5.1999