Talouskriisi jatkuu edelleen pahentuvana

Venäjä ei selviä ulkomaisen velan hoidosta

Viime viikolla Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kanssa alustavasti sovittua valmiusluottoa Rautava luonnehti ajan ostamiseksi poliittisia ratkaisuja ja velkajärjestelyjen aloittamista varten.

- Kaavailtu valmiusluotto oli kaikkien osapuolten kannalta vähiten huono ratkaisu. Se ei ratkaise Venäjän ulkomaisen velan hoito-ongelmaa, mutta antaa mahdollisuuden velkaneuvottelujen aloittamiseen Pariisin ja Lontoon klubien kanssa, sanoi Rautava tiistaina.

Rautavan mukaan IMF:n valmiusluotolla saatetaan estää tilanteen kärjistyminen täysin hallitsemattomaksi, inflaation riistäytyminen käsistä ja maan pirstoutuminen.

Venäjän talouspolitiikka ajautui täydelliseen umpikujaan viime elokuussa, kun hallitus ilmoitti ruplan devalvoimisesta ja hallituksen maksukyvyttömyydestä.

Kaikissa tapauksissa IMF:n valmiusluotolla ostetaan aikaa, jotta päästäisiin yli edessä olevien duuman ja presidentin vaalien. Vaalien toivotaan avaavan Venäjän politiikan ja talouspolitiikan umpisolmun, joka vain pahentaa maan talouden kymmenen vuotta jatkunutta syöksykierrettä.

"Hallitus laski IMF:n varaan"

Olemassa olevien sopimusten mukaan Venäjän on määrä maksaa ulkomaisen velan korkoja ja kuoletuksia tänä vuonna 17,5 miljardia dollaria. Maan budjetissa tähän tarkoitukseen on varattu vain 9,5 miljardia. Silti ulkomaisen velan hoitomenot ovat 38 prosenttia liittovaltion kaikista budjettimenoista.

- Venäjän hallitus on budjettilaskelmissaan lähtenyt siitä, että se saa IMF:lta uutta luottoa vanhojen velkojen hoitamiseen, totesi Rautava.

Paineet Venäjän IMF-sopimuksen saamiseksi ovat suuret myös läntisten velkojien näkökulmasta. Nykykäytännön mukaan velkojen hallittu uudelleenjärjestely on mahdollista vain siinä tapauksessa, että Venäjällä on voimassa oleva talousohjelma valuuttarahaston kanssa.

IMF:n pääjohtaja Michel Camdessus ilmoitti viime viikon lopulla Moskovassa sopineensa alustavasti Venäjän hallituksen kanssa uudesta talouspoliittisesta ohjelmasta.

Valuuttarahastolla on Camdessus'n mukaan valmius luottopäätöksiin kun Venäjä on toteuttanut IMF:n kanssa sovitut lainsäädäntö- ja muut toimet.

Sopimuksen perusteella IMF voisi myöntää Venäjälle 3,3 miljardin erityisen nosto-oikeuden SDR:n eli noin 4,5 miljardin dollarin suuruisen valmiusluoton. Puolentoista vuoden luottojärjestelystä 2,2 miljardia SDR:ia eli noin 3,0 miljardia dollaria olisi käytettävissä ensimmäisen vuoden kuluessa.

"Keskuspankin varannon käytöstä selvitys

Venäjän hallitus lupasi IMF:lle selvityksen myös maan keskuspankin toiminnassa ilmenneistä epäselvyyksistä.

Camdessus`n lausunnon mukaan hänelle luvattiin antaa "täydellinen selvitys Venäjän keskuspankin valuuttavarannon hoidosta ja IMF:n jäsenosuuksien käytöstä muutaman viime vuoden ajalta".

- Venäjän talouspoliittisen tilanteen korjaaminen edellyttää kokonaisvaltaista uudistamisstrategiaa ja parhaiten se voi toteutua sopimalla uudesta IMF-ohjelmasta ja aloittamalla sen määrätietoinen toimeenpano. Kaksien vaalien alla on kuitenkin vaikea uskoa nykypäättäjien enää sitoutuvan radikaaliin uudistuspolitiikkaan, totesi Rautava.

Viime elokuun kriisin yhteydessä katkenneen vuoropuhelun uudelleen aloittaminen ei ole ollut helppoa. Primakovin hallituksen ministereiden avoimet uudistusten vastaiset lausunnot ja hallituksen IMF:n mielestä epärealistinen budjettiesitys eivät helpota asioista keskustelemista.

- Ne eivät myöskään lisää kansainvälisen yhteisön luottamusta venäläisten päättäjien todelliseen haluun ja valmiuteen edesauttaa välttämättömien muutosten aikaansaamista, Rautava huomautti.

Kriisi paheni viime kesänä

Venäjällä viime vuoden elokuussa puhjennut täysimittainen talouskriisi oli Rautavan mukaan perinteinen valtion velkakriisi.

Sen syynä oli koko 90-luvun jatkunut holtiton finanssipolitiikka, joka johti valtion kestämättömään velkaantumiseen ja tärkeiden talouden rakenteellisten uudistusten lykkääminen.

Kriisi on jatkunut jo vuosikymmenen, mutta se sai uuden käänteen pahempaan viime kesänä. Suomen Pankin Idäntalouksien katsauksia -julkaisun Venäjän vuosikatsauksessa Rautava luonnehtikin Venäjän viime vuoden talouspolitiikkaa ajautumiseksi täydelliseen umpikujaan.

Epäonnistuneen talouspolitiikan seurauksena Venäjälle on syntynyt vaikeasti hahmotettava talous.

Sille ovat ominaisia mm. rahatalouden kehittymättömyys, vaihtokauppajärjestelyt ja rahakorvikkeiden käyttö, palkkarästit, köyhyys ja suuret tuloerot, laajamittainen valuuttapako, viranomaisten mielivalta ja korruptio sekä laajalle levinnyt rikollisuus.

Venäjän kokonaistuotanto kääntyi viime vuonna jälleen voimakkaaseen laskuun, kun se vuotta aiemmin oli kasvanut 0,4 prosenttia. BKT kasvoi tuolloin ensimmäisen kerran sitten vuoden 1989.

Viime vuonna Venäjän bruttokansantuote supistui Idäntalouksien katsauksen mukaan 4,6 prosenttia. Samalla inflaatio kiihtyi uudelleen ja nousi 11 prosentista 84,4 prosenttiin.

BKT puolittui vuosikymmenessä

Valtiontalouden ongelmien, tuotannon laskun ja inflaation räjähtämisen myötä kansalaisten käytettävissä olevat reaalitulot laskivat niin, että vuoden lopussa ne olivat lähes kolmanneksen pienemmät kuin joulukuussa 1997.

Reaalipalkat laskivat samana ajanjaksona noin 40 prosenttia. Venäläisten dollarimääräinen kuukausikeskipalkka romahti kriisiä edeltäneestä 180 dollarista alle 70 dollariin vuoden lopussa.

Samalla köyhyys lisääntyi Rautavan mukaan merkittävästi, kun toimeentulominimin alapuolella elävien kansalaisten määrä lisääntyi elokuun jälkeen yli 7 miljoonaa noin 41 miljoonaan henkilöön. Se vastaa yli neljännestä koko väestöstä.

Venäjän kokonaistuotanto supistui vuonna 1990 12,8 prosenttia, vuonna 1991 5, v. 1992 14,5, v. 1993 8,7 ja v. 1994 12,6 prosenttia. Vuonna 1995 bkt laski 4 prosenttia ja 1996 edelleen 4,9 prosenttia. Vuonna 1997 kokonaistuotanto kasvoi tilaston mukaan 0,4 prosenttia, mutta supistui viime vuonna taas 4,6 prosenttia.

Idäntalouksien katsauksen tilastoista laskien Venäjän bruttokansantuote oli viime vuonna noin 49,4 prosenttia vuoden 1989 kokonaistuotannosta. Venäjän bruttokansantuotteen määrä on siten vuosikymmenessä supistunut alle puoleen siitä, mitä se oli vuonna 1989.

Talouden romahdusta edeltäneen kokonaistuotannon määrän ja kehitystason perusteella Venäjän kriisi on taloushistoriallisestikin pitkä ja syvä.

STT-IA
7.5.1999