Demareille kirvelevä tappio Berliinissä
Liittokansleri Gerhard Schröder vakuutti maanantaina Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) selvinneen pahimmasta kannatuksen aallonpohjasta ja puolueen nousun jo alkaneen.SPD kärsi kuitenkin sunnuntaisissa Berliinin osavaltiovaaleissa kirvelevän tappion saaden vain runsaat 22 prosenttia äänistä. Kristillisdemokraattinen puolue (CDU) nosti edelleen kannatustaan ja sai lähes 41 prosenttia äänistä.
CDU:n ja SPD:n uskotaan kuitenkin jatkavan Berliinissä hallitusyhteistyötään, "suurta koalitiota".
SPD sai Berliinissä huonoimman vaalituloksensa toisen maailmansodan jälkeen. Berliinin tappio on uusi rengas nöyryytysten ketjuun, jonka SPD on kärsinyt tämän syksyn osavaltiovaaleissa.
Nyt tappio pysyi siedettävänä - 1,2 prosenttiyksikköä - kun SPD esimerkiksi syyskuisissa Brandenburgin osavaltiovaaleissa menetti kannatustaan 15 prosenttiyksikköä.
SPD säästyi joka tapauksessa putoamiselta kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi Berliinissä entisten kommunistien eli PDS:n jälkeen. Tätäkin oli pidetty mahdollisena vaalien ennakkoveikkauksissa.
Kaukana ovat joka tapauksessa ne ajat, jolloin SPD sai Willy Brandtin hallitessa Länsi-Berliiniä 60 prosenttia äänistä
Berliinin sunnuntaiset vaalit osoittivat joka tapauksessa jälleen, että Berliini on edelleen jakautunut itäiseen ja läntiseen osaan. PDS sai entisen DDR:n alueella 40 prosenttia äänistä, mutta entisessä Länsi-Berliinissä vain 4 prosenttia äänistä.
Neljäntenä puolueena Berliinin osavaltioparlamenttiin selvisivät vihreät, jotka ovat olleet SPD:n kanssa hallitusyhteistyössä liittovaltion tasolla viime vuoden syksystä.
Vihreidenkin kannatus putosi Berliinissä edellisiin osavaltiovaaleihin verrattuna lähes neljä prosenttiyksikköä eli 9,9:ään.
Muut puolueet jäivät selvästi viiden prosentin äänikynnyksen alapuolelle: vapaat demokraatit (FDP) saivat 2,2 prosenttia äänistä ja äärioikeistolaiset tasavaltalaiset 2,7 prosenttia. SPD:n kehnoon menestyksen syynä pidetään ennen muuta Schröderin lanseeraamaa talouden säästöpakettia.
Poliittisissa spekulaatioissa on ennätetty jo povata, että Schröder joutuu väistymään. Hänen tilalleen on kaavailtu sosiaalidemokraattista puolustusministeriä Rudolf Scharpingia.
Scharping itse torjui sunnuntaina kaavailut
liittokanslerin tehtävästä, mutta hiukan
arvoituksellisin sanakääntein.
- Uskon pystyväni monenlaiseen, mutta se ei
tarkoita, että pyrkisin kaikkeen, Scharping sanoi
tv-haastattelussa.
Tämä huomautus yhdessä samantapaisten aiempien kannanottojen kanssa on tulkittu niin, että Scharping haluaa liittokansleriksi tulevaisuudessa, mutta ei halua olla nyt työntämässä Schröderiä syrjään.
Liittokansleri Schröder voi joka tapauksessa huoahtaa helpotuksesta joksikin aikaa. Seuraavat osavaltiovaalit pidetään vasta helmikuussa, jolloin vuorossa on Schleswig-Holstein. Saksan väekkäimmän osavaltion Nordrhein-Westfalenin vaalit ovat sitten edessä toukokuussa.
STT-IA
11.10.1999
