Kokoomus houkuttaa äänestäjiä edelleen - Vihreät miellyttävät eniten
Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti Kokoomukseen ja houkuttelevuus äänestää Kokoomusta on kansalaisten keskuudessa edelleen korkeaa. Kilpailijakseen Kokoomus on saamassa vihreät, jotka samoilla mittareilla mitaten ajavat jopa Kokoomuksen ohi. Tiedot käyvät ilmi neljän suuren puolueen yhteistutkimuksesta.
Tutkimuksen ovat teettäneet Kokoomus, SDP, Keskusta ja Vasemmistoliitto. Käytännön toteutuksesta vastasi Suomen Gallup Oy (SG). Yhteistutkimuksessa mitattiin puolueiden vetovoimaisuutta, kansalaisten suhtautumista puolueisiin sekä hallituksen onnistumista tehtävissään.
Tutkimus tehtiin SG:n Gallup-Kanavalla 17.-25.9. Haastateltuja oli kaikkiaan 1 031, joiden ikä vaihtelee 15:stä 70:ään vuoteen. Yhteistutkimus oli järjestyksessään seurantatutkimussarjan yhdeksästoista.
Suhtautuminen vihreisiin myönteisintä
Vihreä Liitto näyttää miellyttävän nyt suomalaisia kaikkein eniten viidestä puolueesta. Yli kaksi viidesosaa eli 44 prosenttia väestöstä suhtautuu vihreisiin vähintäänkin melko myönteisesti. Erittäin myönteisesti puolueeseen suhtautuvia on kuitenkin vähemmän kuin Kokoomuksella.
Vihreiden miellyttävyyslukema on noussut viidellä prosenttiyksiköllä
vuoden ensimmäisestä vastaavasta tutkimuksesta. Vuoden takaiseen
tilanteeseen verrattuna myönteinen suhtautuminen vihreisiin on kasvanut
peräti 15 prosenttiyksiköllä.
Kansalaisten suhtautuminen vihreisiin on kuitenkin toisaalta vasta
palaamassa lukuihin, joihin puolue ylsi ennen taloudellisen laskukauden
alkua vuosina 1990-1991. Lamavuosina vihreisiin suhtauduttiin
huomattavasti nuivemmin.
Myönteisyys Kokoomuksen säilynyt korkeana
Toiseksi korkeimmat myönteisyyslukemat suomalaisilta saa Kokoomus.
Puolueeseen suhtautuu "lämmöllä" 40 prosenttia vastaajista. Luku oli
sama myös toukokuussa tehdyssä mittauksessa ja miellyttävyys on säilynyt
samalla tasolla vuoden ajan.
Alhaisimmillaan Kokoomuksen miellyttävyysluku on ollut vuoden 1995 helmikuussa (31 %).
Yli kolmannes väestöstä, 37 prosenttia, suhtautuu SDP:hen myönteisesti.
SDP:n miellyttävyysarvo on noussut toukokuusta kahdella
prosenttiyksiköllä ja ennen eduskuntavaaleja toteutetusta tutkimuksesta
neljällä.
Sundqvist-tapauksen tultua julkisuuteen SDP:n
miellyttävyysluku kävi vuoden 1997 lokakuussa 21 prosentissa.
Keskustan myönteisyyslukema on 28 %. Myönteisyys on ollut jatkuvassa
laskussa nyt jo yli vuoden ajan. Vielä vuoden 1998 helmikuussa keskustan
miellyttävyysluku oli 37 %.
Huomionarvoista on myös, että kun
Kokoomukseen suhtautuu vähintäänkin melko kielteisesti 40 prosenttia
vastaajista, Keskustan "torjuntaprosentti" on jopa 55.
Vasemmistoliitto sai toukokuussa parhaan miellyttävyysarvon koko
mittaussarjan aikana, mutta nyt lukema on palannut viime
eduskuntavaaleja edeltävälle tasolle (21 %). Vasemmistoliitto on myös
torjutuin, sillä siihen suhtautuu melko tai erittäin kielteisesti 58
prosenttia vastaajista.
Vihreät ja Kokoomus vetovoimaisimpia
Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka houkuttelevaa eri puolueiden
äänestäminen olisi, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt.
Kysymyksellä ei mitattu puolueiden kannatusta, vaan vetovoimaa
äänestäjien keskuudessa. Kysymys esitettiin vain äänestysikäisille
vastaajille.
Vihreät ovat tälläkin mittarilla mitaten kansalaisten suosiossa.
Vastaajista 31 prosenttia pitää houkuttelevana äänestää vihreitä. Puolue
on parantanut asemaansa viime helmikuusta hiukan eli neljä
prosenttiyksikköä.
Kokoomuksen luku, 30 on nyt pari prosenttiyksikköä alempi kuin viime
helmikuussa. Vuodentakaisessa mittauksessa peräti 35 prosenttia
vastaajista piti houkuttelevana äänestää Kokoomusta.
SDP:n houkutusvoimaluku 23 on sama kuin helmikuussa. Puolue on kuitenkin
järjestyslistalla ohittanut Suomen Keskustan. Keskustan luku (21 %) on
seitsemän prosenttiyksikköä alempi kuin viime ennen eduskuntavaaleja
toteutetussa tutkimuksessa.
Vasemmistoliiton houkutusvoima on samaa tasoa kuin parissa aiemmassa
mittauksessa (13 %). Vasemmistoliittoon kohdistuva äärimmäinen torjunta
on kuitenkin noussut eduskuntavaaleja edeltäneestä tutkimuksesta jonkin
verran.
Hallitus onnistunut tehtävissään
Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten käsityksiä siitä, kuinka
hallitus on onnistunut tehtävissään. Kysymys esitettiin samassa muodossa
kuin edellisen hallituksen aikana toteutetuissa mittauksissa.
Väestöstä lähes puolet (46 %) antaa hallitukselle hyvän arvosanan ja
vajaa kaksi viidesosaa (38 %) huonon. Suhtautuminen hallitukseen on nyt
myönteisempää kuin ennen eduskuntavaaleja, jolloin Lipposen edelliselle
hallitukselle mitattiin loppuarvosana.
Hyvien arvosanojen osuus on lisääntynyt helmikuusta seitsemän prosenttiyksikköä. Hyvien arvosanojen määrä on hieman suurempi (+6 prosenttiyksikköä) kuin edelliselle hallitukselle mitattu lukema syksyllä 1995.
Keskustalaiset eivät pidä hallituksesta
Ammattiryhmistä johtavassa asemassa toimivat melkein kiittelevät
hallitusta. Heistä 73 % antaa nyt hyvän arvosanan. Ylempien (60 %) ja
alempien (52 %) toimihenkilöiden, yrittäjien (51 %) ja eläkeläisten (50 %)
keskuudesta löytyy myös runsaasti hallitukselle myönteisiä arvosanoja.
Puolet maanviljelijöistä antaa huonon arvosanan. Työntekijöiden
mielipiteet hajoavat siten, että kaksi viidesosaa antaa hyvän ja sama
määrä huonon arvosanan.
Puoluekanta selittää asenteita hyvin. SDP:n kannattajien luottamus
hallitukseen on keskimäärää suurempaa (80 %). Myös Kokoomuksen
kannattajien enemmistö (75%) on tyytyväinen hallitukseen.
Selvä enemmistö (61 %) Keskustan kannattajista antaa huonon arvosanan.
Vasemmistoliiton kannattajista 45 % antaa hyvän arvosanan, mikä on
kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin vielä viime helmikuussa ennen
eduskuntavaaleja.
Lisää huomiota rikollisuuteen
Tutkimuksessa selvitettiin 31-osioisella kysymyksellä mielipiteitä
siitä, kuinka riittävästi valtakunnallisten poliittisten päätösten
valmistelussa ja niistä keskusteltaessa kiinnitetään huomiota eri
asioihin. Kysymyksenasettelu mittaa väestön huolenaiheita ja mihin
asioihin toivottaisiin päteviä vastauksia.
Enemmistö väestöstä sanoo, että moniin asioihin kiinnitetään aivan liian
vähän tai jonkin verran liian vähän huomiota.
Asioita, joihin kohdentuu paljon odotuksia ovat rikollisuuden ja
väkivallan torjunta (78 %), työntekijöiden työssä jaksamisen
parantaminen ja työuupumuksen vähentäminen (74 %), yhteiskunnallisen
eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen (69 %), kohtuuhintaisen
asumisen edellytysten varmistaminen (67 %) sekä sosiaalietuuksien
väärinkäytön ehkäiseminen (62 %).
Tutkimuksessa ei juuri löydy asioita, joihin väestön mielestä
kiinnitetään liian paljon huomiota. Julkisten palveluiden
yksityistäminen sekä EMU ja muu EU:n kehittäminen ovat asioita, joihin
noin kolmasosan mielestä on kiinnitetty liikaakin huomiota.
Velasta ei tarvitse enää välittää?
Muita asioita, joista keskustellaan sopivassa määrin ovat maan ulkoisen
turvallisuudesta huolehtiminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen,
yritysten kilpailukyvyn turvaaminen sekä energian saannin
turvaaminen.
Mielipiteet ovat hieman muuttuneet viime helmikuusta. Aiempaa useammin
kansalaiset haluaisivat toimenpiteitä työuupumuksen vähentämiseksi ja
kohtuuhintaisen asumisen edellytysten parantamiseksi.
Myös kaupunkien
kehittäminen ja kaupunkien sosiaalisten ongelmien vähentäminen ovat
asioita, joihin haluttaisiin panostuksia.
Maan talouden ja työllisyystilanteen parantuminen selittää sitä, että
työttömyyden puolittamiseen, maan taloudellisen tilan parantamiseen ja
valtion velan vähentämiseen kohdentuu kansalaisten taholta aiempaa
vähemmän odotuksia.
ILPO KIURU
8.10.1999
Politiikka -sivulle
|