Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Kokoomus houkuttaa äänestäjiä edelleen - Vihreät miellyttävät eniten



Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti Kokoomukseen ja houkuttelevuus äänestää Kokoomusta on kansalaisten keskuudessa edelleen korkeaa. Kilpailijakseen Kokoomus on saamassa vihreät, jotka samoilla mittareilla mitaten ajavat jopa Kokoomuksen ohi. Tiedot käyvät ilmi neljän suuren puolueen yhteistutkimuksesta.


Tutkimuksen ovat teettäneet Kokoomus, SDP, Keskusta ja Vasemmistoliitto. Käytännön toteutuksesta vastasi Suomen Gallup Oy (SG). Yhteistutkimuksessa mitattiin puolueiden vetovoimaisuutta, kansalaisten suhtautumista puolueisiin sekä hallituksen onnistumista tehtävissään.

Tutkimus tehtiin SG:n Gallup-Kanavalla 17.-25.9. Haastateltuja oli kaikkiaan 1 031, joiden ikä vaihtelee 15:stä 70:ään vuoteen. Yhteistutkimus oli järjestyksessään seurantatutkimussarjan yhdeksästoista.


Suhtautuminen vihreisiin myönteisintä

Vihreä Liitto näyttää miellyttävän nyt suomalaisia kaikkein eniten viidestä puolueesta. Yli kaksi viidesosaa eli 44 prosenttia väestöstä suhtautuu vihreisiin vähintäänkin melko myönteisesti. Erittäin myönteisesti puolueeseen suhtautuvia on kuitenkin vähemmän kuin Kokoomuksella.

Vihreiden miellyttävyyslukema on noussut viidellä prosenttiyksiköllä vuoden ensimmäisestä vastaavasta tutkimuksesta. Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna myönteinen suhtautuminen vihreisiin on kasvanut peräti 15 prosenttiyksiköllä.

Kansalaisten suhtautuminen vihreisiin on kuitenkin toisaalta vasta palaamassa lukuihin, joihin puolue ylsi ennen taloudellisen laskukauden alkua vuosina 1990-1991. Lamavuosina vihreisiin suhtauduttiin huomattavasti nuivemmin.


Myönteisyys Kokoomuksen säilynyt korkeana

Toiseksi korkeimmat myönteisyyslukemat suomalaisilta saa Kokoomus. Puolueeseen suhtautuu "lämmöllä" 40 prosenttia vastaajista. Luku oli sama myös toukokuussa tehdyssä mittauksessa ja miellyttävyys on säilynyt samalla tasolla vuoden ajan.

Alhaisimmillaan Kokoomuksen miellyttävyysluku on ollut vuoden 1995 helmikuussa (31 %). Yli kolmannes väestöstä, 37 prosenttia, suhtautuu SDP:hen myönteisesti. SDP:n miellyttävyysarvo on noussut toukokuusta kahdella prosenttiyksiköllä ja ennen eduskuntavaaleja toteutetusta tutkimuksesta neljällä.

Sundqvist-tapauksen tultua julkisuuteen SDP:n miellyttävyysluku kävi vuoden 1997 lokakuussa 21 prosentissa.

Keskustan myönteisyyslukema on 28 %. Myönteisyys on ollut jatkuvassa laskussa nyt jo yli vuoden ajan. Vielä vuoden 1998 helmikuussa keskustan miellyttävyysluku oli 37 %.

Huomionarvoista on myös, että kun Kokoomukseen suhtautuu vähintäänkin melko kielteisesti 40 prosenttia vastaajista, Keskustan "torjuntaprosentti" on jopa 55.

Vasemmistoliitto sai toukokuussa parhaan miellyttävyysarvon koko mittaussarjan aikana, mutta nyt lukema on palannut viime eduskuntavaaleja edeltävälle tasolle (21 %). Vasemmistoliitto on myös torjutuin, sillä siihen suhtautuu melko tai erittäin kielteisesti 58 prosenttia vastaajista.


Vihreät ja Kokoomus vetovoimaisimpia

Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka houkuttelevaa eri puolueiden äänestäminen olisi, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Kysymyksellä ei mitattu puolueiden kannatusta, vaan vetovoimaa äänestäjien keskuudessa. Kysymys esitettiin vain äänestysikäisille vastaajille.

Vihreät ovat tälläkin mittarilla mitaten kansalaisten suosiossa. Vastaajista 31 prosenttia pitää houkuttelevana äänestää vihreitä. Puolue on parantanut asemaansa viime helmikuusta hiukan eli neljä prosenttiyksikköä.

Kokoomuksen luku, 30 on nyt pari prosenttiyksikköä alempi kuin viime helmikuussa. Vuodentakaisessa mittauksessa peräti 35 prosenttia vastaajista piti houkuttelevana äänestää Kokoomusta.

SDP:n houkutusvoimaluku 23 on sama kuin helmikuussa. Puolue on kuitenkin järjestyslistalla ohittanut Suomen Keskustan. Keskustan luku (21 %) on seitsemän prosenttiyksikköä alempi kuin viime ennen eduskuntavaaleja toteutetussa tutkimuksessa.

Vasemmistoliiton houkutusvoima on samaa tasoa kuin parissa aiemmassa mittauksessa (13 %). Vasemmistoliittoon kohdistuva äärimmäinen torjunta on kuitenkin noussut eduskuntavaaleja edeltäneestä tutkimuksesta jonkin verran.


Hallitus onnistunut tehtävissään

Tutkimuksessa selvitettiin myös kansalaisten käsityksiä siitä, kuinka hallitus on onnistunut tehtävissään. Kysymys esitettiin samassa muodossa kuin edellisen hallituksen aikana toteutetuissa mittauksissa.

Väestöstä lähes puolet (46 %) antaa hallitukselle hyvän arvosanan ja vajaa kaksi viidesosaa (38 %) huonon. Suhtautuminen hallitukseen on nyt myönteisempää kuin ennen eduskuntavaaleja, jolloin Lipposen edelliselle hallitukselle mitattiin loppuarvosana.

Hyvien arvosanojen osuus on lisääntynyt helmikuusta seitsemän prosenttiyksikköä. Hyvien arvosanojen määrä on hieman suurempi (+6 prosenttiyksikköä) kuin edelliselle hallitukselle mitattu lukema syksyllä 1995.


Keskustalaiset eivät pidä hallituksesta

Ammattiryhmistä johtavassa asemassa toimivat melkein kiittelevät hallitusta. Heistä 73 % antaa nyt hyvän arvosanan. Ylempien (60 %) ja alempien (52 %) toimihenkilöiden, yrittäjien (51 %) ja eläkeläisten (50 %) keskuudesta löytyy myös runsaasti hallitukselle myönteisiä arvosanoja.

Puolet maanviljelijöistä antaa huonon arvosanan. Työntekijöiden mielipiteet hajoavat siten, että kaksi viidesosaa antaa hyvän ja sama määrä huonon arvosanan.

Puoluekanta selittää asenteita hyvin. SDP:n kannattajien luottamus hallitukseen on keskimäärää suurempaa (80 %). Myös Kokoomuksen kannattajien enemmistö (75%) on tyytyväinen hallitukseen.

Selvä enemmistö (61 %) Keskustan kannattajista antaa huonon arvosanan. Vasemmistoliiton kannattajista 45 % antaa hyvän arvosanan, mikä on kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin vielä viime helmikuussa ennen eduskuntavaaleja.


Lisää huomiota rikollisuuteen

Tutkimuksessa selvitettiin 31-osioisella kysymyksellä mielipiteitä siitä, kuinka riittävästi valtakunnallisten poliittisten päätösten valmistelussa ja niistä keskusteltaessa kiinnitetään huomiota eri asioihin. Kysymyksenasettelu mittaa väestön huolenaiheita ja mihin asioihin toivottaisiin päteviä vastauksia.

Enemmistö väestöstä sanoo, että moniin asioihin kiinnitetään aivan liian vähän tai jonkin verran liian vähän huomiota.

Asioita, joihin kohdentuu paljon odotuksia ovat rikollisuuden ja väkivallan torjunta (78 %), työntekijöiden työssä jaksamisen parantaminen ja työuupumuksen vähentäminen (74 %), yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen (69 %), kohtuuhintaisen asumisen edellytysten varmistaminen (67 %) sekä sosiaalietuuksien väärinkäytön ehkäiseminen (62 %).

Tutkimuksessa ei juuri löydy asioita, joihin väestön mielestä kiinnitetään liian paljon huomiota. Julkisten palveluiden yksityistäminen sekä EMU ja muu EU:n kehittäminen ovat asioita, joihin noin kolmasosan mielestä on kiinnitetty liikaakin huomiota.


Velasta ei tarvitse enää välittää?

Muita asioita, joista keskustellaan sopivassa määrin ovat maan ulkoisen turvallisuudesta huolehtiminen, sukupuolten tasa-arvon edistäminen, yritysten kilpailukyvyn turvaaminen sekä energian saannin turvaaminen.

Mielipiteet ovat hieman muuttuneet viime helmikuusta. Aiempaa useammin kansalaiset haluaisivat toimenpiteitä työuupumuksen vähentämiseksi ja kohtuuhintaisen asumisen edellytysten parantamiseksi.

Myös kaupunkien kehittäminen ja kaupunkien sosiaalisten ongelmien vähentäminen ovat asioita, joihin haluttaisiin panostuksia.

Maan talouden ja työllisyystilanteen parantuminen selittää sitä, että työttömyyden puolittamiseen, maan taloudellisen tilan parantamiseen ja valtion velan vähentämiseen kohdentuu kansalaisten taholta aiempaa vähemmän odotuksia.

ILPO KIURU
8.10.1999


Politiikka -sivulle