Verkkouutiset

Sisältö
Index
Pikauutiset
Pääkirjoitus
Politiikka
Talous
Ulkomaat
Kotimaa
Kolumnit
Ajassa
Ajanviete
Päivän sää
TV-ohjelmat
Arkisto
-------------

Viikon äänestys







Peitetoiminnan tai valeoston kohteeksi joutuvan oikeusturvasta ei ole takoitustinkiä

Häkämies: Suomessa 24 mafiamaista rikollisjengiä



- Suomessa arvioidaan olevan 24 sellaista rikollisjengiä, jotka täyttävät EU:n järjestäytyneelle rikollisuudelle asettamat tuntomerkit, arvioi sisäministeri Kari Häkämies keskiivikkona Rovaniemellä.


Näitä tuntomerkkejä ovat rikollisen toiminnan suunnitelmallisuus, hierarkkinen organisaatio, vakavien rikosten tekeminen ja organisaation pysyvyys.
- Lähes kaikki jengeistä on keskittynyt huumausainekauppaan, kertoi Häkämies.

Eduskunnalle annettiin elokuussa esitys poliisilain muuttamisesta. Esitykseen sisältyy joukko uusia säännöksiä, joilla halutaan antaa poliisille lisää toimintaedellytyksiä puuttua entistä vakavammaksi käyvään huumerikollisuuteen.

Häkämiehen mukaan hallitus uskoo, että peitetoimintaa ja valeostoa koskevilla uusilla rikostorjuntamenetelmillä poliisilla olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet saada tietoa erityisesti rikollisorganisaatioiden ytimestä eli niistä, jotka rahoittavat ja tekevät päätökset sekä korjaavat voitot.

Häkämiehen mukaan suuntaamalla ja ajoittamalla poliisin toimenpiteet oikein pystytään myös rikosoikeudellinen vastuu kohdentamaan oikeudenmukaisemmin.


Järeitä aseita

Eduskunnan käsiteltäväksi tuotaneen lähiaikoina muitakin samaan tulokseen tähtääviä säädösehdotuksia mm. ns. käännettyä todistustaakkaa koskeva esitys.

- Jotkut ovat Suomessa arvostelleet poliisilain muutosta siitä syystä, että poliisille esitettyjä uusia toimivaltuuksia ei ole heidän mielestään tarpeeksi tiukasti rajattu ja sidottu muotomääräyksillä.

- Järjestäytynyttä rikollisuutta vastaan taisteleva poliisi joutuu kuitenkin hyvin usein tilanteisiin, joissa pitää tehdä nopeita päätöksiä ennalta arvaamattomissa tilanteissa, Häkämies muistutti.

- Mikäli poliisin kädet sidottaisiin liian tiukoilla muodollisuuksilla, niin uudet rikostorjuntamenetelmät jäisivät käytännössä käyttökelvottomiksi, Häkämies totesi.

Peitetoiminnasta ei olla tekemässä mitään yleistä rikostorjuntamenetelmää. Ainoastaan keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja Helsingin poliisilaitoksen päälliköt saisivat käytännössä oikeuden päättää tällaisen menetelmän käyttämisestä.

Mikäli päätösvalta olisi esitetty siirrettäväksi tuomioistuimelle, niin Suomeen pitäisi luoda ns. tutkintatuomarijärjestelmä, jossa tuomari toimii tutkinnanjohtajana. Tällainen järjestelmä on esimerkiksi eri mafiaorganisaatioiden vaivaamassa Italiassa.

- Vaikka päätösvalta peitetoiminnasta on esitetty annettavaksi poliisille, niin se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että toimivaltuuksien kohteeksi joutuvan oikeusturvasta tingittäisiin.

Lakiesityksen mukaan sisäasiainministeriön tulisi antaa tarkemmat säännökset ja määräykset peitetoiminnan ja valeoston järjestämisestä ja valvonnasta sekä säännökset ja määräykset näihin liittyvästä koulutuksesta.

- Lisäksi sisäasiainministeriön tulisi vuosittain raportoida eduskunnan oikeusasiamiehelle, miten peitetoimintaa on käytetty, kertoi Häkämies.

Schengenin sopimusten voimaantulo riippuu tietojärjestelmien valmistumisesta

Poliisilain muutosesityksessä on ennakoitu myös Schengenin sopimusten voimaantuloa. Lakiin esitetään lisättäväksi poliisille rajoitettu oikeus tehdä raja- ja tullitarkastuksia.

Toimivaltuudet rajattaisiin laittomasti valmistetun, maahantuodun tai hallussa pidetyn esineen tai aineen takavarikoimiseksi taikka laittoman maahantulon estämiseksi.

Säännönmukaisten sisärajatarkastusten poistumista joudutaan kompensoimaan sisämaassa suoritettavilla tarkastuksilla.

- Kaikissa Pohjoismaissa tehdään parhaillaan valmistelutöitä sen eteen, että kansalliset lainsäädännöt, tietojärjestelmät ja viranomaisten toiminta olisi sen mukaista kuin Schengenin sopimukset edellyttävät.

- Valmistelut etenevät Pohjoismaissa täysin ennakkosuunnitelmien mukaisesti, Häkämies kertoi.

Aikataulullisesti kriittinen tekijä on Schengenin tietojärjestelmän uudistaminen. Uudistuksen arvioidaan valmistuvan syksyllä 2000.

- Schengenin sopimusten soveltaminen ei käytännössä voi alkaa ennen kuin tietojärjestelmän uudistustyö on valmis ja järjestelmän käyttöön liittyvät tarkastukset on tehty, Häkämies painotti.

IA
8.10.1999


Kotimaa -sivulle