Rasistinen rikollisuus lisääntynyt
Poliisin tietoon tuli viime vuonna runsaat 300 rikosta, joiden motiivi oli selvästi tai todennäköisesti rasistinen. Edellisenä vuonna luku oli vähän alle 200. Valtaosa tapauksista oli väkivaltarikoksia.Poliisille ilmoitettiin viime vuonna lähes 2200 rikosta, joissa vähintään yhtenä asianomistajana oli ulkomaalaista syntyperää oleva tai muu etniseen vähemmistöön kuuluva henkilö. Rasististen rikosten osuus näistä oli 15 prosenttia.
Tiedot käyvät ilmi sisäasiainministeriön poliisiosastolla tehdystä selvityksestä Poliisin tietoon tullut rasistinen rikollisuus Suomessa 1998. Vertailuaineistona käytettiin vuodelta 1997 tehtyä vastaavaa selvitystä.
Selvityksen lähdeaineistona käytettiin
poliisin rikosilmoitusjärjestelmää. Siitä
poimittiin esiin kaikki viime vuoden aikana
tehdyt rikosilmoitukset, joissa ainakin
yhtenä asianomistajana oli jonkin muun maan
kuin Suomen kansalainen tai muualla kuin
Suomessa syntynyt henkilö.
Mukaan otettiin myös tapaukset, joissa rikosnimikkeeksi oli kirjattu syrjintä tai kiihottaminen kansanryhmää vastaan.
Kaikki 2189 tapausta käytiin yksityiskohtaisesti läpi. 41 prosentissa tapauksista ei löytynyt rasistista motiivia ja 44 prosentissa se joko jäi epäselväksi tai näyttö ei riittänyt.
Selvästi rasistisia tapauksia oli 284 (13 prosenttia) ja todennäköisesti rasistisia 35 (2 prosenttia).
Tyypillinen rasismirikos on pahoinpitely
Tyypillinen rasistinen rikos on kadulla tapahtunut pahoinpitely, jonka tekijä on suomalainen nuori mies ja uhri ulkomaalaista syntyperää oleva nuori mies. 98 prosenttia rikoksesta epäillyistä oli suomalaisia ja lähes kolmannes heistä oli ns. skinejä.
Yksittäisistä kansanryhmistä rasistisen rikoksen uhreiksi joutuivat useimmin somalit.
Uhreista, joiden syntymämaa oli tiedossa, olivat seuraavaksi suurimmat ryhmät suomalaiset, marokkolaiset, venäläiset, turkkilaiset ja iranilaiset. Suomalaisista uhreista noin kolmannes oli romaneja.
Selvitysaineistossa oli mukana 319 rikosta, jotka luokiteltiin rasistisia, muukalaisvihamielisiä tai antisemitistisiä piirteitä sisältäviksi tai joissa romani oli joutunut syrjinnän kohteeksi.
Tapauksista 42 prosenttia oli eriasteisia pahoinpitelyjä. Eriasteisia vahingontekoja oli 12 prosenttia, samoin syrjintätapauksia.
Rasismirikoksista lähes puolet sattui kadulla, neljäsosa ravintoloissa ja ruokapaikoissa. Joka kymmenennessä rasismirikoksessa tapahtumapaikkana oli uhrin koti.
Joensuussa rikosten suhde ulkomaalaisväestöön suurin
Selvityksessä tarkasteltiin myös ulkomaalaisiin kohdistuvien rikosten alueellista jakautumista. Ulkomaalaisväestö on keskittynyt Etelä-Suomen lääniin, jossa myös tapahtuu määrällisesti eniten heihin kohdistuvia rikoksia. Helsingissä kirjattiin 34 prosenttia kaikista ulkomaalaisiin kohdistuvista rikoksista.
Kun rikosmäärät suhteutettiin suurimpien kaupunkien asukaslukuun ja ulkomaalaisväestön määrään, Helsinki osoittautui kohtuullisen turvalliseksi kaupungiksi.
Ulkomaalaisen todennäköisyys joutua rikoksen uhriksi on suurin Joensuussa, Kemissä ja Keravalla, pienin Lahdessa, Espoossa ja Tampereella. Riski joutua rasismirikoksen uhriksi on sekin suurin Joensuussa ja Kemissä, mutta Keravalla hyvin pieni.
Rovaniemellä ja Lappeenrannassa ei ollut lainkaan ulkomaalaisiin kohdistuneita rasismirikoksia.
IA
8.10.1999
