Riitta Uosukaisen mukaan presidentin tehtäviin tarvitaan humanistista otetta

- Minä ymmärrän sivistyksen tieteellä, taiteella ja uskonnolla, ihan niin kuin ennen vanhaan kulttuuri määriteltiin. Siihen kuuluu myös sydämen sivistys. Tämä tarkoittaa sitä, että me kaikessa toimissamme, niin presidentti kuin muut, aina kunnioitamme lähimmäistä ja luontoa ja otamme huomioon sen, että kaikki tapahtuu Jumalan kämmenellä.

- Sivistys tarkoittaa myös sitä, että määrätietoisesti kannustetaan näitä eri sivistyksen aloja ja pyritään auttamaan ihmisiä tähän sivistykseen, elämänlaatuun ja iloon.

Uosukainen korostaa, että sivistyksellä estetään maan kahtiajako.
- Jakona hyvin helposti olisi tieto ja tietämättömyys. Nyt kun meillä on tekniset mahdollisuudet tehdä maasta tietoyhteiskunta ja auttaa sitä teknologian avulla niin sitä pitää tukea.

Maakuntien rikkaus

- Meillä on maakunnissamme suunnaton rikkaus. Minusta kuuluu sivistykseen se, että arvataan oma tila ja annetaan arvo toisellekin. Tämä tarkoittaa myös, että eri maakuntien ihmiset oppivat näkemään mikä hienous on, että meillä on maakunnat ja murteet. Että meillä on oma kielemme, tämä Suomi, joka on hyvin tärkeä Euroopan kulttuurimosaiikissa.

Häh tähdentää sitä, että ihmiset motivoidaan liikkeelle etsimään myös henkisiä arvoja aineellisten rinnalla. Ne eivät sulje toisiaan pois.

Uosukainen haluaa korostaa pienten kielialueiden ja kansojen merkitystä myös EU:n foorumeilla. Tätä hän on tuonut esiin jo puhemiehenäkin eduskunnan kansainvälisen roolin laajennuttua erilaisiin uusiin yhteistyömuotoihin.

- Kun katsotaan muuta maailmaa, niin me olemme siellä aika tärkeä tekijä nimenomaan sivistyksen ja koulutuksen varassa, sanoo Uosukainen ja muistuttaa sataprosenttisen lukutaidon merkityksestä.

- Ei siitä voi mennä takuuseen, että kaikki ymmärtävät lukemansa, mutta teknisen taidon ihmiset ovat kyllä saavuttaneet. Virtuaalilukutaito on nyt sitten se minkä kimppuun käydään.

- Teknologia on asia, joka jakaa ihmiset, jos emme toimi sen hyväksi. Kokoomus on toiminut sen hyväksi ja minä olen aloittanut sen työn jo laman aikana, muun muassa panin liikkeelle tietokoneen ajokortin.

Humanistista otetta linnaan

Käytännön tasolla Uosukainen näkee sivistysajatusten edistämisen mahdollisena esimerkiksi siten, että presidentti kokoaisi vaihtelevasti eri ihmisiä keskustelemaan asioista niin, että ne myös näkyvät.

- Presidentti voi niihin myös kantansa lausua. Tarvitaan humanistista otetta. En minä sano, ettei sitä nyt olisi, mutta minulla olisi varmasti omanlaiseni.

Uosukainen kertoo saaneensa ylistystä ja kiitosta sivistyspresidenttiajatuksestaan.
- On tullut suurta halukkuutta siihen, että ihmiset haluavat olla mukana tekemässä tästä maasta valoisampaa, iloisempaa elää. Ihmiset ovat aika masentuneita ja tämä masennuksen poisto onnistuu aika helposti kulttuuriin avulla.

Kulttuurin saralta löytyy myös tukijoita. Valitettavasti yksi heistä joutui poistumaan joukosta ennen kampanjan alkua.

- Tarmo Manni olisi tullut lausumaan Väinämöisen laulun, jos minä joskus kampanjan aloitan. Hän sanoi, että "sen minä osaan". Ja sinä päivänä kun minä vastasin kyllä, niin hänet haudattiin.

Sopivat valtaoikeudet

Riitta Uosukainen näkee presidentin nykyiset valtaoikeudet erittäin sopiviksi. Onhan hän itse ollut myös ratkaisuja muodostamassa ja niitä kannattamassa.
- Ulkopolitiikan hoito ja johto yhdessä valtioneuvoston kanssa on aivan sopiva. Niin tapahtuu nytkin ja on tapahtunut jo kauan.

- Ja sisäpolitiikasta jos taas jokin presidentin kierros jää pois niin joutaa jäädäkin. Vaalitulos ja eduskunnan kokoonpano ratkaiskoon. Parlamentarismia se on, että eduskunnan ja hallituksenkin asemaa kirkastetaan.

- Hallitushan on eduskunnan tahdosta riippuvainen ja nauttii eduskunnan luottamusta eikä päinvastoin. Jos se ei onnistu, niin presidentti tulee kansallisesta reservistä tärkeäksi vaikuttajaksi siinä tilanteessa.

- Muutoin hänellä on kyllä sijaa juuri oman persoonansa ja periaatteittensa mukaan luoda presidentti-instituutio, joka on uusi, uudenlainen. Eivät tähänkään asti ole kuuluneet sisäpoliittiset asiat, kuten työllisyyden hoito, presidentin toimialaan.

- On tullut vain sellainen käsitys, että presidentti kun napsauttaa sormiaan, niin sisäpolitiikkakin menee vaikka minkälaiselle mutkalle.

Kansanvaalissa on pysyttävä

Presidenttinäkin pitkäaikainen kansanedustaja ja eduskunnan puhemies korostaisi juuri ja nimenomaan parlamentarismia.
- Se on minun päätoimeni ollut ja pysyy.

Parlamentaarikkonakaan Uosukainen ei lämpene viikon varrella parillakin suulla esitettyyn ideaan, että presidentin valinta siirrettäisiin eduskunnalle. Hän naurahtaa, että eduskunta on jo kuudesti hänet valinnut.
- Siitä huolimatta en kannata. Minusta ei eduskunnan pidä valita presidenttiä.

- Monetkin ovat sanoneet Kokoomuksenkin joukosta, että valitsijamiesjärjestelmä olisi ollut parempi. Mutta nyt meidän pitää katsoa miten kansanvaali toimii ja siitä ei saa livetä.

Hymyn kare suupielessään Uosukainen pohtii mistä sitten vaalitavan muuttamista koskevat puheenvuorot kumpuavat.
- Olisiko siellä naispelko. En tiedä, mutta ainakaan minua ei tarvitse pelätä. Minä olen kyllä ihan ihmisenä tässä tarjolla.

PETE PAKARINEN
8.10.1999

Politiikka -sivulle