Virolaiset uurnille
Virossa valmistaudutaan parhaillaan kaksiin vaaleihin. Tavallinen virolainen on kuitenkin hieman ymmällään siitä, kumpi äänestyskerta on ensimmäinen.Kaduilla olevat roskakorit ja ulkomainokset julistavat uuden presidenttiehdokkaan nimeä ja oppositio puolestaan tekee omaa vaalityötään parlamentissa presidentinvaalitavan muutosehdotuksillaan.
Kuitenkin ennen ensi vuoden presidentinvaaleja ovat vuorossa 17. lokakuuta pidettävät kunnallisvaalit. Vaalien tulosta on ennusteltu hyvin varoen.
- Edellisissä vaaleissa oli mukana runsaasti epämääräisiä ja heikkoja puolueita, jotka nyt ovat kadonneet puoluekentältä. Samalla tietyt ryhmät ovat vahvistuneet uskottaviksi poliittisiksi organisaatioiksi.
- Vaalien eräinä ydinkysymyksinä on se, onnistuuko Viron venäläisen väestönosan yhteistyö, sanoo tutkija Anu Toots Tallinnan pedagogisesta yliopistosta.
Valtakunnan politiikalla ei kunnallisvaaleissa ole kovin suurta merkitystä. Äänestäjiä lähellä ovat paikalliset sosiaaliset ongelmat, joiden ansiosta vasemmistopuolueet ovat paikallistasolla aina etulyöntiasemassa.
Vaaleissa on äänioikeus myös 23 0000 ulkomaalaisella, joilla on määräaikainen oleskelulupa Virossa. Siten suora vertailu esimerkiksi eduskuntavaaleihin ei ole paikallaan, arvioi politiikan tutkija Toots.
Kaikkiaan kunnallisvaalien äänestäjäkunta ylittää nyt ensimmäisen kerran miljoonan ihmisen rajan. Äänestysprosentti on kunnallisvaaleissa tahtonut jäädä selvästi parlamenttivaaleja pienemmäksi.
Kilpailu paikoista ei kovin rajua
Kilpailu kunnallisvaltuustojen paikoista ei ole kovin rajua. Kaikkiaan vaaleissa valitaan Viron 247 kunnan- ja kaupunginvaltuustoihin 3 351 edustajaa. Halukkaita paikoille on 12 774 eli jokaista valtuustopaikkaa tavoittelee 3,8 ihmistä.
Ehdokkaiden määrä on vuoden 1996 kunnallisvaaleista kasvanut 1 600:lla, mikä on hiukan kiristänyt kilpailua.
Halutumpia ovat Tallinnan valtuustopaikat. Jokaiselle paikalle on tarjolla 18,1 ehdokasta. Helpoiten kunnallispoliitikoksi on mahdollista päästä Hiidenmaalla, jossa yhdestä valtuustopaikasta on kiinnostunut 2,7 kandidaattia.
Puolueet ovat saaneet kansanedustajansa varsin hyvin valjastetuksi myös kunnallisvaaliehdokkaiksi, sillä 101-jäsenisestä riigikogusta ehdokkaina on 84 edustajaa.
Kunnallisvaalit ovat kuitenkin aina arvaamattomat. Niissä ei ole vaaliliittoja, vaan puolueet ovat mukana omilla listoillaan.
Kilpailijoina voivat olla myös erilaiset paikalliset yhteenliittymät, 1-2 asian liikkeet, jotka ratsastavat sosiaalisilla epäkohdilla ja omien pienryhmiensä intressien puolustajina. Siksi tulokset voivat olla valtakunnallisiin vaaleihin nähden yllättäviäkin.
Ensimmäisiä vaalituloksia on odotettavissa vaalipäivän, 17. lokakuuta, iltana.
Presidentinvalintatapa ei muutu
Viron hallitus on hylännyt opposition ehdotuksen siitä, että presidentin valitsemistavan muuttamisesta järjestettäisiin kansanäänestys. Aiemmin oppositio oli jo esittänyt presidentin valitsemista suoralla kansanvaalilla.
Viron presidentti valitaan nykyisin kaksivaiheisen vaalitavan mukaan. Ensimmäisessä vaiheessa 101-jäseninen parlamentti äänestää uudesta presidentistä. Ellei kukaan ehdokas onnistu kolmella äänestyskerralla saavuttamaan määräenemmistöä, siirrytään toiseen vaiheeseen.
Toisessa vaiheessa tulevat mukaan maakuntien edustajat kunkin maakunnan väkimäärän mukaan. Edellisissä presidentinvaaleissa maakuntien edustajia oli 273. He ja maan parlamentti, riigikogu, äänestävät uudesta presidentistä. Valituksi tulemiseen riittää viime kädessä yksinkertainen enemmistö.
Oppositio on Virossa nostanut presidenttikysymyksen esiin osana lähestyviä kunnallisvaaleja. Siihen ovat yhtyneet myös hallituspuolueet, ja kunnallisvaaleja käydäänkin osittain tulevia presidenttiehdokkaita markkinoimalla. Presidentinvaalit järjestetään Virossa vuonna 2001.
STT-MH
8.10.1999
