Lintukotoa suojelemassa


Esko Aho haluaa suojella lintukotoamme pahalta EMU:lta. Suomen kommunistinen puolue on samaa mieltä. Britanniassa ja Ruotsissakin aletaan valmistautua rahaliittoon, mutta Suomen keskusta ei petä kansaansa.

Keskustan puheenjohtaja Esko Aho kohotteli vaaliprofiiliaan viime lauantaina hetkeä ennen euron tuloa. Ylen radiouutisten haastattelussa hän julisti, että euromaailmassa on vaikea harjoittaa solidaarista palkkapolitiikkaa, ylläpitää alueellisesti ehyttä Suomea ja huolehtia hyvin varsinkin heikko-osaisista.

Euromaailma saattaa Ahon mukaan uhanalaiseksi aika montakin suomalaisen lintukotomme peruspilaria. Ahon mielestä uusiin olosuhteisiin pitäisi varautua aivan toisella tarmolla kuin nyt on tehty.

Ahon mukaan on lähdetty siitä, että euroalueen synty ei muuta mitään. Olisi kiinnostavaa tietää, mistä Aho on tälläisen käsityksen saanut. Ilmeisesti hän ei seuraa ollenkaan, mitä keskustapuolueen ulkopuolella tapahtuu.

Aho vanhojen tovereiden seurassa

Mikään suuri poliittinen visionääri Aho ei toki ole ollut ennenkään, mutta silti hänen vaalivekuttelunsa EU:n tähänastisen kehityksen tärkeimmällä tapahtumalla kiinnittää huomiota. Pelottelupolitiikalla keskusta saattaa hyvinkin vedota muutamiin kansalliskiihkoisiin äänestäjiin ja joihinkin mökkihöperöihin, mutta vastuulliseksi linjanvedoksi sitä ei voi kutsua.

Rahaliittoa vastustaessaan Aho on palannut vanhojen toverien leiriin. Kertalleen jo toimintansa lopettaneen Suomen kommunistisen puolueen nimen ottanut uusi kommunistipuolue on nimittäin myös sitä mieltä, että euron käyttöönotto ei turvaa vakaata kehitystä, vaan se takaa vain demokratian kaventumisen ja sosiaalisten menojen leikkaamisen jatkumisen.

SKP:n uudenvuodenpäivän kannanotossa sanotaan, että yksipuolisesti hintavakautta, julkisten menojen supistamista ja työehtojen joustoja korostavat EMU-kriteerit tietävät vaikeuksia erityisesti työttömille, tavallisille palkansaajille, eläkeläisille ja kaikille julkisia palveluja tarvitseville.

EMU ei sovi ääriliikkeille

Pohjoismaita ja Britanniaa lukuunottamatta ei rahaliitolle löydy EU-maissa muita vastustajia kuin äärioikeisto ja kommunistit. Dagen Nyheterissä pohtivat asiaa taannoin Ruotsin Rakennustyöläisten liiton tutkijat Sam Hägglund ja Lars-Olof Pettersson.

Saksassa entiset hallituspuolueet CSU/CDU ja FDP tietenkin kannattavat EMU:a, mutta niin tekevät nykyisetkin hallituspuolueet SDP ja jopa Vihreät. Myös ammattiyhdistysliike DGB kannattaa EU:ta ja EMU:a, tosin sillä ehdolla, että EU:ssa täytyy noudattaa täystyöllisyyspolitiikkaa ja hyväksyttävää ympäristö- ja sosiaalipolitiikkaa.

Saksassa EMU:n vastustajia ovat vain ääripuolueet, kuten entinen Itä-Saksan kommunistipuolue PDS ja äärioikeistolaiset Republikaanit. Republikaanien puheenjohtajan Rolf Schliererin mukaan sen, joka haluaa tehdä Saksasta taloudellisesti vahvan, täytyy peruuttaa rahansiirrot EU:lle ja lopettaa mielettömyyskokeilu eurolla.

Ranskassa kaikki keskustaoikeistolaiset ja vasemmistolaiset hallitukset ovat olleet innolla mukana Euroopan yhdistämisessä. Nykyisessä Lionel Jospinin vasemmistohallituksessa ovat mukana myös Vihreät. Ruotsalaistutkijoiden mukaan myös Ranskan ammattiyhdistysliikkeet suhtautuvat myönteisesti EMU:un, kunhan vain työllisyyspolitiikka otetaan huomioon.

Ranskassa EU:ta vastustaa vain Jean-Marie Le Penin äärioikeistolainen Kansallisrintama. Le Penin mielestä euro ei ole vain taloudellinen, sosiaalinen ja poliittinen harha-askel, vaan myös rikos kansakuntaa vastaan.

Italiassa kannatetaan hyvin laajasti EMU:a sekä puolueissa että ammattiyhdistyksissä. Samoin Espanjassa konservatiinen hallitus ja vasemmistolainen oppositio ovat molemmat EMU:n puolella kuten myös ammattiyhdistysliike.

Hollanti, Belgia, Luxemburg: suuri yksimielisyys vallitsee. Irlannissa kannatetaan EMU:a, samoin Kreikassa hallitus työskentelee kovasti täyttääkseen EMU-kriteerit. Vain Tanska, Ruotsi ja Britannia nikottelevat.

Mutta tanskalaisen Börsen-lehden torstaina julkistaman mielipidemittauksen mukaan runsaat 50 prosenttia tanskalaisista kannattaa EMU:a ja vain 32 prosenttia vastustaa sitä. Talousministeri Marianne Jelved sanoi lehdelle olevansa tyytyväinen yleisen mielipiteen kääntymisestä EMU-myönteiseksi.

Britannia valmistautuu

Britanniassa työväenpuolue on selvästi myöntyväisempi EMU:a kohtaan kuin konservatiivit, jotka ovat viime aikoina uuden johtajansa William Haguen myötä entisestään loitontuneet rahaliitosta. Konservatiivit ovat tosin jakautuneet kysymyksessä euroskeptikoihin ja euron kannattajiin.

Paddy Ashdownin liberaalidemokraatit kannattavat liittymistä EMU:un. Edellämainittujen ruotsalaistutkijoiden mukaan myös Britannian ammattiyhdistysliike TUC suhtautuu hyvin myönteisesti valuuttayhteistyöhön.

Englannin hallitus ei aio tehdä rahaliittopäätöstä ennen seuraavia vaaleja, mutta on ilmoittanut valmistautuvansa asiaan. The Guardian -lehden julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan kansalaiset kuitenkin vastustavat entistä enemmän euroa. Kannattajia oli vain 29 % (viime toukokuussa 34 %) ja vastustajia 52 % (viime toukokuussa 48 %).

Tuloksissa voi heijastua omahyväisen kansallistunnon lisäksi Britannian noususuhdanne. Taloudessa menee lujaa, työttömyys on alhainen ja kadunmies tuntee voivansa hyvin. Tässä tilanteessa ei briteillä ole suurta innostusta mennä rahaliittoon korkeiden verojen ja suuren työttömyyden vaivaaman Saksan kanssa.

Lontoon rahamarkkinat tosin ovat mukana eurokaupoissa täyttä häkää. Kolmannes maailman valuuttakaupoista tehdään Lontoossa, mikä on määrällisesti kuusi kertaa enemmän kuin Frankfurtissa. Lontoo on myös 500 kansainvälisen pankin kotipaikka.

Ruotsissa kannatus kasvaa

Myös ruotsalaisten mielipiteet ovat muuttuneet suosiollisemmiksi EMU:a kohtaan, mutta kiivaita vastustajia löytyy vielä. Ruotsissa esimerkiksi Ympäristöpuolue ja Vasemmistopuolue haluavat maansa kokonaan pois EU:sta.

Ruotsissa Moderaatit ovat jo pitkään vaatineet hallitukselta nopeita päätöksiä Ruotsin liittämiseksi EMU:un. Nyt myös sosiaalidemokraattien ja ammattiyhdistysliikkeen piirissä on heräämässä harrastusta samaan asiaan. Loppiaisena pääministeri Göran Persson kertoi haluavansa, että sosiaalidemokraatit kokoontuvat ylimääräiseen puoluekokoukseen ensi vuoden alussa päättämään Ruotsin EMU-jäsenyydestä. Mahdollisen kansanäänestyksen ajankohtaan Persson ei kuitenkaan halunnut ottaa kantaa.

Ruotsin EU-komissaari Anita Gradin arvosteli viime sunnuntaina Dagens Nyheterissä maansa päätöstä jäädä EMU:n ulkopuolelle. Poliittinen hinta on kova ja talous kärsii. Ruotsin vaikutusvalta kapenee monilla aloilla ja kansainväliset kriisit koettelevat Gradinin mukaan Ruotsia kovemmin kuin esimerkiksi Suomea. Korotkin ovat korkeammalla.

Ruotsin valtiovarainministeri Erik Åsbrink kuittasi Gradinin kirjoituksen toteamalla, että ei ole mikään yllätys, jos EU:n komissaari puoltaa Ruotsin jäsenyyttä EMU:ssa. Tosin hänenkin mielestään olisi hyvä, jos EMU-päätös tehtäisiin ennen Ruotsin EU-puheenjohtajuutta vuoden 2001 alkupuoliskolla. Silloin maan arvovalta puheenjohtajana olisi suurempi.

Professori Lars Calmfors on myös ilmoittanut myönteisen kantansa EMU:un. Hän johti pari vuotta sitten hallituksen tilaamaa EMU-tutkimusta, jossa suositeltiin jäämistä EMU:n ulkopuolelle. Calmforsin mielestä Ruotsin EMU:un liittymisen taloudelliset riskit ovat edelleen olemassa, mutta poliittiset syyt liittymisen puolesta ovat nyt vahvemmat kuin ennen. Odotettua useammat maat nimittäin liittyivät EMU:un, mikä nostaa ulkopuolelle jäämisen poliittisia kustannuksia.

Calmfors toki varovaisena miehenä toteaa, että aikaa on vielä kyllin kansanäänestykselle ja Tanskan ja Britannian päätösten odottamiselle. Ruotsi on nimittäin hänen mukaansa jo maksanut poliittisen hinnan jäämisestään pois EMU:n aloituksesta, eikä sille mahda enää mitään jälkikäteen.

Tämä kaikki ei kuitenkaan hetkauta Suomen keskustaa. Muutoksen pelko on keskustalaisen viisauden alku. Yhdessä Suomen kommunistien kanssa he levittävät suomalaiset siipensä suojaamaan lintukotoamme pahaa maailmaa vastaan.

HEIKKI JANTUNEN
8.1.1999

(Lähteet: STT, Dagens Nyheter)

POLITIIKKA -SIVULLE