 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tutkinto kelpaa nyt myös yliopistoonAmmattikoulutus uuteen kuosiin
Ammatillinen koulutus on asettumassa uusiin uomiin ammattikorkeakoulujen tuoman mullistuksen jälkeen. Ylioppilastutkinnon rinnalle on tulossa kolmivuotinen ammatillinen perustutkinto, jonka suorittaneet voivat ylioppilaiden tavoin pyrkiä joko ammattikorkeakouluun tai yliopistoon.Useimmilla ammattialoilla uutta tutkintoa aletaan opiskella jo ensi syksynä, ja syksyllä 2001 kaikki opiskelijat noudattavat jo uutta järjestelmää. Opintoihin sisältyy aina puolen vuoden työssäoppimisjakso, joten opiskelijoita varten tarvitaan vuosittain 40 000 harjoittelupaikkaa. Perustutkinnon voi suorittaa myös ns. näyttötutkintona, joka on tarkoitettu aiemmin opiskelleille tai työelämässä taitonsa hankkineille. He voivat tarpeen mukaan täydentää osaamistaan erillisillä näyttötutkintoa varten suunnitelluilla kursseilla. Vanhojen ammattikoulujen, opistotutkintojen sekä ammattikorkeakokeilun rinnakkaisuudesta syntyneen hämmennyksen pitäisi siis jäädä historiaan.
Lukiota ja ammattiopintoja ristiinJos sekä ammattiopinnot että ylioppilaslakki kiehtovat, voi ylioppilastutkinnon nykyään suorittaa myös ammatillisten perusopintojen ohessa. Kuntien tarjonnasta riippuen myös lukiolaiset voivat yhdistää opintoihinsa ammattioppilaitosten kursseja.Osa ylioppilaista löytää jatkossakin jatkokoulutuspaikkansa ammattioppilaitoksista. Tällöin lukio-opinnot korvaavat osan ammatilliseen perustutkintoon vaadituista suorituksista. Erillisiä ylioppilaspohjaisia linjoja ei sen sijaan enää ole tarjolla. Lukioissa suoritetaan myös yhä enemmän valinnaisia, syventäviä kursseja, jotka luetaan opiskelijan hyväksi saman alan korkeakoulu- tai yliopisto-opinnoissa. Sen sijaan ammatillisia perusopintoja ei vanhojen opistotutkintojen tapaan ole tarkoitus hyväksyä osaksi ammattikorkeakouluopintoja. Käytännössä samaa alaa opiskelleet nuoret saanevat kuitenkin jatkossakin suoraan merkinnän monesta kurssista.
Ammattiuraa jatkotutkintoon asti?Vaikka eri koulutusurien välillä pääsee jatkossa liikkumaan entistä helpommin, on uudistuksilla pyritty ennen muuta luomaan kilpailukykyinen ja vakuuttava ammatillinen vaihtoehto.Ammatin perusopinnoista voi siis jatkaa suoraan ammattikorkeakouluun. Kehitteillä on vielä ammatillinen jatkotutkinto ammattikorkeatutkinnon jatkeeksi. Näin suomalaisten koulutustaso sen kun kohoaa, mutta loputtomiin sitäkään ei ole varaa nostaa. Siksi juuri uuden ammatillisen perustutkinnon pitäisi riittää moneen työhön ammattitaidon todisteeksi. Kun kaksi kolmasosaa nuorista on tarkoitus kouluttaa korkeakouluissa, yhden kolmasosan on löydettävä paikkansa ammatti- tai ylioppilastutkinnon turvin.
Syrjäytyjistä suuri haasteJotta ammattillisesta perustutkinnosta todella tulisi vakuuttava vaihtoehto, sen tasosta aiotaan pitää kiinni ylioppilastutkinnon tyyliin. Kyse ei siis ole peruskoulun jatkeesta, josta kaikki opiskelijat koetettaisiin jollakin keinoin työntää läpi.Kun tutkintopaperi ei irtoa "amiksen" liepeillä roikkumalla, osa nuorista jää vuorenvarmasti ilman todistusta. Opetusministeriössä riittääkin vielä pohdittavaa, kun tähän syrjäytymisriskiin etsitään täsmälääkkeitä.
Ammattikorkeauudistus loppusuorallaSuurimmat köydenvedot ovat kuitenkin edessä ammattikorkearintamalla.Ensimmäiseen valmistaudutaan jo, sillä korkeakoulujen arviointineuvosto käy paraikaa läpi viimeisiä väliaikaisia ammattikorkeakouluja ja isojen ammattikorkeakoulujen osiksi pyrkiviä oppilaitoksia. Neuvosto esittää keväällä suosituksensa siitä, mitkä näistä ansaitsevat vakinaisen ammattikorkea-aseman. Jos lupaa ei heltiä, edessä on paluu ammatillisia perustutkintoja tarjoavaksi toisen asteen oppilaitokseksi. Alun perin viimeiset vakinaiset luvat piti jakaa jo viime kevään kierroksella. Nähtäväksi jää, onko nyt jo edessä lopullisen ratkaisun paikka. Johonkin raja joudutaan joka tapauksessa vetämään, sillä kaikkea ammattikoulutusta ei tietenkään voida muuttaa korkeakouluopetukseksi. Hyvä hienopuuseppä ei tarvitse korkeakoulututkintoa, vaan hyvän ammattitaidon.
Vaikeat rajanvedotAmmattikorkeakoulujen ja yliopistojen työnjaossa riittää myös vielä hiottavaa. Monet ammattikorkeakoulut ovat suosineet opiskelijavalinnoissaan ylioppilaita. Toivon mukaan uusi ammatillinen perustutkinto kelpaa nyt niillekin.Yksi korkea-asteen kiistakapuloista on tutkimustoiminta, joka virallisen selityksen mukaan jakautuu yliopistojen harjoittamaan tieteelliseen tutkimukseen ja ammattikorkeakouluille sallittuun alueelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan. Raja vain ei kaikkien mielestä taida olla ihan selvä. Uusia rajoja piirretään, kun ammattikorkeakouluihin rakennetaan ammatillista jatkotutkintoa. Se ei tietenkään ei saisi kilpailla yliopistojen tohtorikoulutuksen sarjassa. Ulkomaiset esimerkit kertovat rajanvedon vaikeudesta. Britanniassa ammattikorkeakoulut ovat jo muuttuneet jo yliopistoiksi. Sama saattaa nyt olla edessä myös Saksassa, jota tähän asti on pidetty Suomen ammattikorkeauudistuksen esikuvana.
STT-IA |
AJASSA -SIVULLE