Köyhyys ja Yhdysvaltain Lähi-Idän-politiikka synnyttävät terroristeja

Samaan aikaan köyhyys ja lännen Lähi-idän-politiikka kasvattavat kaiken aikaa niiden ihmisten määrää, jotka joko tukevat terroritekoja tai ovat itse valmiita sellaisiin.

- Lähi-idässä on paljon ihmisiä, jotka lahjoittavat rahaa Hamasin tai egyptiläisen Gamaa Islamiyan kaltaisille ääriryhmille. He vain eivät tee sitä julkisesti, kuten Osama bin Laden, joka julistettiin sen vuoksi pääviholliseksi, sanoo Washingtonissa sijaitsevan Georgetownin yliopiston tutkija John Esposito.

Hän johtaa yliopiston yhteydessä toimivaa keskusta, joka pyrkii edistämään muslimien ja kristittyjen välistä yhteisymmärrystä.
- Vaikka Osama bin Laden poistuisi kuvioista, terroriongelmaa se ei ratkaisisi. Köyhyys ja terrorismia aiheuttavat poliittiset ongelmat eivät häviäisi minnekään Lähi-idästä, huomauttaa Esposito.

Yhdysvallat syyttää bin Ladenia Kenian ja Tansanian viime kesäisistä lähetystöiskuista, joissa kuoli lähes 250 ihmistä. Bin Laden on kiistänyt osallisuutensa, mutta sanonut tukevansa iskujen tekijöitä.

Bin Laden julisti Yhdysvalloille sodan läntisten viestimien haastattelussa viime vuoden alussa. Hän arvosteli rajusti Yhdysvaltain Lähi-idän-politiikkaa ja vaati erityisesti, että Yhdysvaltain on vedettävä joukkonsa Saudi-Arabiasta. Joukot sijoitettiin Saudi-Arabiaan Irakin miehitettyä Kuwaitin 1990, ja ne ovat siellä edelleen.

Arabimaissa on yleisemminkin vallalla käsitys, että Yhdysvaltain politiikka on epäoikeudenmukaista ja kaksinaamaista. Monien arabien mielestä Yhdysvallat ei pyri suojelemaan Lähi-idässä ihmisiä, vaan öljykenttiä, ja se haluaa säilyttää kulloisenkin poliittisen tilanteen, joka takaa, että öljyn hinta pysyy alhaisena.

Toinen ongelma on Israel, Yhdysvaltain läheisin Lähi-idän liittolainen, joka saa Yhdysvalloista vuosittain tukea miljardeja dollareita.

Arabien mielestä on silkkaa kaksinaamaisuutta, että Irakia vaaditaan noudattamaan YK:n päätöslauselmia ehdottoman tarkoin, kun samalla Israel voi sivuuttaa YK:n päätökset ja olla siitä huolimatta varma, että Yhdysvallat tukee sitä YK:ssa ja toimittaa sille runsain määrin sekä rahaa että aseita.

USA tarvitsee vihollisen

Hänestä tuli tärkeä, kun hän julisti Yhdysvalloille sodan, Deep sanoo ja muistuttaa, että vain muutama vuosi sitten sylkykuppina oli Libyan Muammar Gaddafi. Ja kestosyntipukkinahan on Irakin Saddam Hussein.

Deep kytkee niin ikään terrorismin arabimaissa vallitsevaan laajaan köyhyyteen. Köyhälle on helppo selittää, että länsi on syypää kurjuuteen, koska Yhdysvallat häpäisee muslimien pyhää maata pitämällä joukkoja Saudi-Arabiassa ja tukemalla Israelia, jolla on puolestaan hallussaan muslimien kolmanneksi pyhin paikka, al-Aqsan moskeija Jerusalemissa.

Tämän politiikan sanotaan aiheuttaneen myös sen, että miljoonat rutiköyhät arabit joutuvat asumaan pakolaisleireissä ja surkeissa oloissa suurkaupunkien slummeissa.

Toinen arabitutkimuksen asiantuntija, professori Fouad Ajami washingtonilaisesta tutkimuskeskuksesta huomauttaa, että arabeilla on perin ristiriitainen suhde länsimaihin.

- He vihaavat imperialistisena pitämäänsä maailmaa, mutta toisaalta tämä maailma myös kiehtoo heitä yltäkylläisyydellään. Tästä syntyy melkoisesti kitkaa, hän sanoo.

Graham Fuller Rand-tutkimuslaitoksesta on puolestaan sitä mieltä, että on muotia tehdä politiikasta pelkkää terrorismin vastaista taistelua. Esimerkkinä hän mainitsee Israelin pääministerin Benjamin Netanyahun, "joka puhuu koko ajan terrorismista, myös silloin kun hän puhuu rauhanprosessista".

Lisäksi monet Lähi-idän maat eivät Fullerin mukaan tosi asiassa pane ollenkaan pahakseen, että niiden maaperällä on terroristeja: terrorismi on aiheena niin pinnalla, että hallitukset pystyvät tämän ansiosta työntämään syrjään monia vaikeita sisäpoliittisia ongelmia.

STT-IA
10.1.1999