Fischer: Laajentumispäivä voidaan asettaa tänä vuonna

Agenda 2000 pääaihe Saksan puheenjohtajakaudella



Neuvottelut Agenda 2000:sta ovat hallitseva aihe Saksan ollessa EU:n puheenjohtajamaa seuraavan puolen vuoden ajan. Tavoitteena on, että EU:n 15 jäsenmaata pääsevät poliittiseen yhteisymmärrykseen unionin maatalouden ja aluepolitiikan uudistamisesta huippukokouksessaan Brysselissä 24.-25. maaliskuuta.


Maatalouden ja aluepolitiikan uudistusten ohella on Agenda 2000:n keskeinen aihe sopimus EU:n pitkän aikavälin budjetista vuosiksi 2000-2006. Näin EU pyrkii olemaan valmis uusien jäsenmaiden mukaantuloon ensi vuosituhannen alussa.

Brysselin suomalaisista diplomaattilähteistä todettiin maanantaina, että Saksa on ilmoittanut pyrkivänsä vakaasti saamaan neuvottelut hoidetuksi aikataulun mukaisesti. Kaikkien 15 EU-maan on kuitenkin oltava asioista yhtä mieltä, jotta aikataulussa pysytään.

Saksan liittokansleri Gerhard Schröder toisti Der Spiegel -lehden tuoreessa numerossa jälleen, että Saksa vaatii EU:n nettomaksujen oikeudenmukaisempaa jakoa jäsenmaiden kesken.

Maksukiistojen uskotaan olevan päällimmäinen asia Agenda-neuvotteluissa, koska köyhät EU-maat, Espanja, Portugali ja Kreikka, haluavat säilyttää yhteisestä EU-kassasta saamansa etuisuudet. Saksa on EU:n suurin nettomaksaja ja Espanja suurin nettosaaja.

Alustavien suunnitelmien mukaan jo helmikuun lopulla Bonnissa pidettäisiin ylimääräinen EU:n huippukokous, jossa valmisteltaisiin maaliskuun huippukokouksessa tehtäviä ratkaisuja.

Mikäli EU-maiden johtajat eivät pääse yhteisymmärrykseen Agenda 2000:sta, on tällä suuri vaikutus Suomen puheenjohtajakauteen vuoden toisella puoliskolla. Suomen puheenjohtajuuskaudella ei käytännössä enää voitaisi lykätä tuonnemmaksi vaikeita päätöksiä.

Painopiste työllisyydessä

Agenda 2000 -neuvottelujen lisäksi Saksan punavihreä hallitus pyrkii jäsenmaiden yhteisymmärrykseen työllisyyspaketista, jolla parannettaisiin työllisyyttä Euroopassa. Saksan hallitus pyrkii mm. kaikkien jäsenmaiden työllisyyspolitiikkojen yhtenäistämiseen.

Uusi puheenjohtajamaa haluaa myös lisätä kansalaisten turvallisuutta tehostamalla taistelua kansallisuusrajat ylittävää rikollisuutta vastaan. Yksi painopistealue on myös EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistaminen.

Tämän vuoden alusta on EU:n ja Länsi-Euroopan unionin WEU:n puheenjohtajuus ensi kerran kytketty toisiinsa. Saksa on näin puheenjohtajana myös WEU:ssa, joka EU:n uuden Amsterdamin sopimuksen mukaan voi hoitaa kriisinhallintatehtäviä EU:n toimeksiannosta.

Koska Suomi on WEU:ssa vain tarkkailijana, on päätetty, että Luxemburg hoitaa WEU:n puheenjohtajuutta Suomen EU-puheenjohtajakaudella.

Tärkeä virstanpylväs Saksan puheenjohtajakaudella on Kölnin huippukokous kesäkuun alussa. Silloin valitaan EU:n komission uusi puheenjohtaja. Viikkoa myöhemmin ovat vuorossa EU:n parlamentin vaalit kaikissa jäsenmaissa.

Saksa on tämän vuoden alkupuoliskon myös johtavien teollisuusmaiden epävirallisen yhteistyöelimen G7-ryhmän puheenjohtajamaa. G7:n huippukokous pidetään Kölnissä 19.-20. kesäkuussa.

Saksan puheenjohtajuuskauden päätteeksi pidetään EU-maiden ja Latinalaisen Amerikan maiden johtajien ensimmäinen huippukokous Rio de Janeirossa Brasiliassa 28.-29. kesäkuuta.

Fischer: Laajentumispäivä voidaan asettaa tänä vuonna

Saksan ulkoministeri Joschka Fischer kiisti maanantaina, että maan uusi hallitus olisi edeltäjäänsä haluttomampi edistämään EU:n laajentumista. Hänen mukaansa laajentumisen päivämäärä voidaan asettaa jo tänä vuonna.

Fischer tähdensi kuitenkin, että EU:n on hoidettava omat rahoitusongelmansa ennen kuin laajentuminen voidaan toteuttaa. Saksasta tuli EU:n puheenjohtajamaa vuodenvaihteessa.

Hänen mukaansa "laajentumiselle tärkeää on, että pääsemme sopuun Agenda 2000:sta". Agenda 2000 -ohjelma on suunnitelma unionin rahoituksen ja instituutioiden uudistamiseksi.

Hakijamaat ovat viime kuukausina tulleet yhä ärtyneimmiksi, koska EU ei ole suostunut antamaan tarkkaa päivää, jolloin ehdokkaat otettaisiin jäseniksi.

Fischer kuvasi päivämääristä käytävää keskustelua "abstraktiksi", mutta myönsi, että se voi tulla konkreettisemmaksi heti, kun sopimus unionin sisäisestä uudistamisesta on tehty.

- Siitä voi tulla tarkoituksenmukaisempaa, kun laajentumishanke on saavuttanut tietyn asteen. Ehkäpä tämän vuoden lopulla tai ensi vuonna voimme asettaa realistisen päivämäärän...päästä sopimukseen, hän sanoi.

STT-IA
8.1.1999


ULKOMAAT -SIVULLE