Keski-Eurooppa vielä Internetin kehitysaluetta - Politiikan mahdollisuudet valtaisat



Internetistä ja sähköpostista on tehtävä yhtä helposti saatava kulutushyödyke kuin puhelin ja televisio, ja netin käyttö on avattava kansalaisten yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle, kehotti saksalainen Christa Maar keskiviikkona Sitran järjestämässä Politics & Internet-kongressissa.


Julkinen valta Keski-Euroopan maissa on vasta aivan äskettäin löytänyt Internetin, ja esimerkiksi Saksassa ollaan kaukana jäljessä Suomen kehityksestä, Maar sanoi.

Kustannusyhtiö Burdan rahoittamassa tietoyhteiskunta-akatemiassa työskentelevä Maar totesi, että Saksalla on painolastinaan paitsi pitkä kulttuurihistoria myös hallintoon sisäänrakennettu vastahakoisuus kohdata teknologista muutosta.

Tämän johdosta Internet on jäänyt pitkälti yksityisten toimijoiden pelikentäksi, Maar arvioi. Hän oli kuitenkin toiveikas, että julkinen valta herää myös Saksassa.

Helsingissä järjestetty politiikkaa ja Internetiä käsittelevä kongressi on laatuaan toinen. Maar oli mukana järjestämässä ensimmäistä kaksi vuotta sitten Münchenissä, ja se toi kysymyksen julkiseen keskusteluun.

- Kaksi vuotta sitten Saksan liittokanslerin toimistossa oli kaksi Internetiin kytkettyä tietokonetta, 80 työntekijälle. Silloin asiaa pidettiin normaalina. Kaksi vuotta myöhemmin työntekijät katsovat, että tämä on aivan riittämätön määrä, Maar totesi.

Tulevaisuudessa Internet voi vaikuttaa poliittiseen elämään mullistavalla tavalla, avaamalla uusia tieto- ja vaikutuskanavia. Se vaatii kuitenkin, että pääsy verkkoon taataan kaikille, uskoo Maar.

- Internet on paras ja todennäköisesti demokraattisin tapa, jolla voimme taata kansalaisten tiedonsaannin, Maar sanoi.

Suomi jäljessä kaupan puolella

Suomen nopeaa kehitystä ja edistyneisyyttä Internetin alalla kehuivat muutkin puhujat, mutta suomalaisillakin on vielä paljon opittavaa. ICL:n toimitusjohtaja Keith Todd varoitti suomalaisia luulemasta olevansa pysyvästi kehityksen kärjessä.

- Jokaisessa maassa jossa käyn, poliittiset johtajat kertovat minulle, että heidän maansa aikoo olla tietoyhteiskunnan kehityksen kärjessä. Siellä on monia maita, joissa osataan oppia nopeasti, Todd sanoi.

Ratkaisevaa verkkoyhteiskunnan kehitykselle on Toddin mielestä, pystytäänkö Internetistä luomaan toimiva markkinapaikka. Esimerkkinä uusia käyttäjiä vetävästä palvelumuodosta hän esitteli nopeasti kasvavaa Waitrose-ketjun ostospalvelua Britanniassa, joka tuo työpaikoille työntekijöiden tilaamat ruokaostokset yhteistilauksena.

Hän kehotti eduskunnan tulevaisuusvaliokuntaa pyyhkimään mietinnöstään lauseen, jossa vaaditaan Suomea kehittymään tietoyhteiskunnan laboratorioksi; ihmiset kun harvemmin haluavat asua laboratorioissa, Todd huomautti.

Cap Geminin varakonsernijohtaja Alexandre Haeffner kiitteli nopeaa tekniikan ja liittymien määrän kehitystä Suomessa, mutta kummasteli, miksi Suomessa ollaan jäljessä Internet-perusteisen kaupan kehityksessä.

- Teillä on paljon ostajia, mutta ilmeisesti he ostavat yhdysvaltalaisista web-kaupoista, eivät suomalaisista, Haeffner totesi.

Haeffner antoi puheensa lopuksi neuvoja käyttäjille, yrityksille ja hallituksille.
- Opetelkaa käyttämään nettiä nyt. Ajan myötä voi käydä niin, ettei monia palveluja ja tuotteita saa muualta kuin Internetistä, Haeffner neuvoi käyttäjiä ja kuluttajia.

Yrityksiä hän kehotti käyttämään Internetiä, oppimaan sen mahdollisuudet paremmin kuin kilpailijat.

Hallituksia Haeffner neuvoi varmistamaan, että telealalla vallitsee vapaa kilpailu. Halpa ja helppo pääsy verkostoihin on elintärkeä verkostoutuneelle taloudelle ja sen kehitykselle, Haeffner totesi.

STT-IA
8.1.1999


POLITIIKKA -SIVULLE