Lemmikki voi lahjoittaa isännälle myös taudin



Ihmisellä ja eläimillä on monia yhteisiä tauteja. Ne tarttuvat tavallisesti eläinten ulosteiden sekä saastuneiden tai huonosti kypsennettyjen ruoka-aineiden välityksellä. Uusi inhottavuus on ns. vaeltavan toukan oireyhtymä (Toxocara).


Yhdysvaltojen slummeissa neljäsosa lapsista on sairastanut Toxocarana tunnetun infektion. Englannissa neljäsosassa leikkipuistoista on löytynyt Toxocaran munia. Suomessa tehdyssä pienessä tutkimuksessa niitä ei havaittu, erikoislääkäri Pekka Suomalainen Etelä-Karjalan keskussairaalasta kertoi torstaina.

Vaeltavan toukan oireyhtymässä saastuneessa leikkipuistossa tai kadulla leikkivä lapsi saa koiran tai kissan suolinkaisen (suolistomato) eläimen ulosteesta. Suomessakin jopa 30 prosenttia koiranpennuista erittää munia ulosteisiinsa 3-4 viikon ikäisestä lähtien. Munien eritys voi jatkua useita kuukausia.

Ihmiseen eksyvä suolinkaisen toukka voi vaurioittaa vakavasti esimerkiksi ihmisen silmää. Toxocara todetaan verinäytteestä: tautia sairastavalla veren allergiasolut nousevat huimasti. Tauti voidaan todeta myös löytämällä koepalasta toukkia.

Rokotettu ja madotettu pentu kunnon kodista

Tavanomainen lemmikki on turvallinen kotieläin, jos se on ostettu kunnon kasvattajalta, rokotettu ja madotettu.

- Ja kun sen jätökset siivotaan ja kädet pestään aina ennen ruokailua ja aina kun on käsitelty eläimiä, Suomalainen jatkoi.

Selkärankaisista eläimistä ihmisiin tarttuvia tauteja kutsutaan zoonooseiksi. Lemmikkieläimistä tarttuvia zoonooseja on ainakin 30, mutta läheskään kaikkia niistä ei ole Suomessa.

Vaeltavan toukan oireyhtymä on loistauti kuten sitä tutumpi toksoplasmakin. Kissan ulosteista, raa`asta jauhelihasta tai sianlihasta tarttuva toksoplasma on vaarallinen lähinnä raskaana oleville. Tauti aiheuttaa kymmeniä sikiövaurioita vuodessa. Helsingissä tehdyn tutkimuksen mukaan vain kaksi kymmenestä raskaana olevasta naisesta on sairastanut toksoplasmoosin.

- Kahdeksalla kymmenestä raskaana olevasta on siis riski saada toksoplasmoosi raskautensa aikana.

Lemmikistä voi saada myös salmonellan tai muun suolistoinfektion. Salmonellan saa yleisimmin matelijoista ja kilpikonnista. Yli puolella kilpikonnista ja 80 prosentilla käärmeistä on salmonella. Herkimmin taudin saa kilpikonnan perässä konttaava lapsi.

Puremat ja raapimat tavallisia

Lemmikkieläinperheissä puremavammat ovat tavallisia. Useimmiten purija on koira, mutta kissan puremista saa herkemmin infektion. Kissalla on terävämmät hampaat, jotka tunkeutuvat syvemmälle.

Infektioon on syytä suhtautua vakavasti, jos pureman saanut sairastaa jotakin puolustuskykyä alentavaa sairautta kuten sokeritautia. Sama koskee lapsen tai vanhuksen saamaa puremaa.

Yhdysvalloissa yleisin lemmikkieläinzoonoosi on ns. kissanraapimatauti, joka on Suomessa hyvin harvinainen. Taudin aiheuttaa Bartonella henselae-bakteeri. Raapaisun jälkeen iholle tulee pieni punoittava paukama, esiintyy lievää kuumetta ja imusolmukkeet turpoavat. Joskus harvoin ilmenee myös keskushermosto-oireita tai sisäelinmuutoksia.

Kissasta, koirasta ja pienjyrsijöistä voi saada sieni-ihottuman. Sekä ihmisen että lemmikin infektion voi hoitaa, joten eläintä ei sen takia tarvitse lopettaa.

STT-IA
8.1.1999


AJASSA -SIVULLE