Viikonlopun politiikkaa lyhyesti

Pekkarinen: Hallituspuolueet väistelevät vastuuta Sonera-puheillaan

Soneraan liittyvät kummallisuudet ja johdon erikoiskohtelut olivat marras-joulukuussa eduskunnan tiedossa Vennamon oman yrityksen sijoituksia lukuun ottamatta. Tästä huolimatta SDP:n ja kokoomuksen eduskuntaryhmät pitivät keskustan nostamaa keskustelua ja äänestystä täysin aiheettomina, hän muistutti Jyväskylässä sunnuntaina.

Pekkarinen vaati, että myös hänen johtamansa valtiovarainvaliokunta saa selvityksen Sonera-kaupoista, sillä yhtiön myyntivaltuutus ja myyntiin liittyvät asiat käsiteltiin eduskunnassa nimenomaan valtiovarainvaliokunnassa.

Heikkinen: Vihreät vastustavat viidettä ydinvoimalaa

- Uusi energiatekniikka on tulevaisuuden suurta bisnestä, Heikkinen muistuttaa. Vihreät uskovat energiapolitiikan suunnan kääntyvän lähivuosina monissa Euroopan maissa ja myös Suomessa.

- Ruotsin ja Saksan lisäksi ydinvoimasta luopuminen on vakavasti keskusteluissa ainakin Ranskassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Ydinvoimasta luovutaan, olemassa olevat ydinvoimalat suljetaan eikä uusia rakenneta, Heikkinen arvioi.

Anttila: Kumppanuutta ja luottamusta

Anttilan mukaan työreformi lähtee kumppanuudesta, luottamuksesta ja heikomman turvasta.
- Työpaikoilla on oltava edes mahdollisuus yrittää yhdessä henkilöstön kanssa löytää ratkaisuja, joilla mahdollisimman moni työpaikka voidaan säilyttää.

Heikomman turvaa paikallisessa sopimisessa parannetaan vahvistamalla luottamusmiesten asemaa ja kouluttamalla heitä, Anttila totesi Säkylässä sunnuntaina.

Ala-Nissilä: "Kansankapitalismi" olisi sopinut Soneraan

Hän muistutti, että monissa maissa on teleyhtiöiden yksityistämisessä panostettu nimenomaan omiin kansalaisiin ja piensijoittajiin.
- Soneran osakeannissa piensijoittajien osuus oli erittäin vähäinen. Tiedotuspimitys vielä heikensi piensijoittajien asemaa.

Ala-Nissilän mukaan koko hallitus vastaa valtioyhtiöpolitiikasta.
- Hallituspuolueiden ja esimerkiksi Erkki Tuomiojan taivastelu ryöväripolitiikasta on nyt jälkijättöistä. Hän patistaa seuraavaa hallitusta ensi töikseen linjaamaan valtioyhtiöpolitiikkansa periaatteet.

Haavisto: Kioton velvoitteisiin uusiutuvilla energialähteillä ja säästöillä

- Ruotsin ja Saksan tekemien ydinvoimasta luopumisratkaisujen jälkeen ydinvoiman lisääminen Suomessa olisi vaikeaa. Keski-Euroopan markkinoilla kysytään yhä useammin, millä energialla tuotteet on tuotettu, Haavisto huomautti Helsingissä sunnuntaina.

Haavisto arvosteli niitä ydinvoiman kannattajia, jotka puoltavat ydinvoimaa Kioton sopimuksen perusteella.
- Samat tahot vastustivat voimakkaasti Suomen sitoutumista Kioton liian kovina pidettyihin ilmastotavoitteisiin.

Suomessa olisi panostettava puun, muiden uusiutuvien energialähteiden ja maakaasun yhdistelmään. Haavisto helpottaisi energiapuun verotuksellista asemaa, mikä tehostaisi puunkeruuta ja toisi uusia työpaikkoja maaseudulle.

Heinonen: Osaaminen keskittyy tietoyhteiskunnassa

Heinonen muistutti lauantaina Tampereella, että vaikka uusi tietotekniikka mahdollistaa hajauttamisen, tietoyhteiskunta lisää osaamisen keskittymistä. Valinta keskityksen ja hajautuksen välillä on Heinosen mukaan kansalaisten käsissä.

- Kysymys on siitä, millaisia valintoja teemme, millaista tietoyhteiskuntaa haluamme rakentaa, hän sanoi Tampereen yliopistolla järjestetyssä tulevaisuusfoorumissa. Tilaisuus kuului politiikan ja internetin suhteita käsitelleeseen kokoussarjaan.

Heinonen kertoi, että hän on itse törmännyt politiikan ja tietotekniikan suhteisiin sähköpostilaatikollaan, jonne saapuu yhä enemmän kansalaisten viestejä. Sähköpostiviestit eroavat selvästi perinteisistä kirjeistä. Kansalaisen viesti ministerille voi alkaa vaikkapa näin:

Heinonen korosti, että tietotekniikka ei muuta ihmistä yhteiskunnallisemmin suuntautuvaksi. Sanomalehden lukija voi hypätä lehdessä politiikan sivujen yli, ja internetin käyttäjä voi hakeutua muille kuin vaikkapa kunnallishallinnon esityslistoja sisältäville sivuille.

Maakunnissa sijaitsevilla oppilaitoksilla ja korkeakouluilla on suuri vaikutus alueiden kehitykseen, Heinonen arvioi. Hän luonnehti oppilaitoksia alueellisiksi säteilijöiksi ja vertasi niitä entisajan kansankoulunopettajiin. Ihmiset kutsuivat kansakoulunopettajia kansankynttilöiksi, koska opettajat säteilivät valistusta ja tietoa ympäristöönsä.

Paikallisilla ja alueellisilla tietotekniikkahankkeilla on opetusministerin mukaan myös hyvin suuri merkitys.

- Niillä voidaan osoittaa, miten tietoyhteiskunta parantaa elämisemme laatua ja onnellisuutta, Heinonen totesi.

Junttila haukkui työreformin pataluhaksi

Junttilan mielestä työreformin ovat kirjoittaneet henkilöt, jotka eivät ole tehneet päivääkään rehellistä työtä. Junttila katsoi työreformin olevan ay-liikkeelle vakavampi kysymys kuin pelkästään vaalien alla esille nostettu poliittinen aloite. Se murtaisi työntekijöiden turvana olevan työehtosopimusten yleissitovuuden.

Keskustan esityksen mukaan paikallisesti voitaisiin sopia muista työehtoihin liittyvistä asioista kuin työsuojelusta, minimipalkasta ja työterveydenhuollosta.

Junttilan mukaan se johtaisi täydelliseen työnantajavaltaan sekä laeista ja sopimuksista piittaamattomaan "sopimiseen". Hänen mielestään työreformissa pitäisi puuttua keskeiseen ongelmaan eli työnantajan liikkeenjohtovaltaan. Vasta sitten voitaisiin puhua uudistuksesta.

Junttilan ryöpytyksen pääkohde oli työntekijän asema työreformissa. Hän huomautti, että sivistysvaltion lainsäädännön tarkoituksena on nimenoman suojata heikommassa asemassa olevia.

Jaakonsaari: yleissitovuus edustavimmalle työehtosopimukselle

- Vastaavasti sopimisoikeutta on tuotava ennakkoluulottomasti yritys- ja työpaikkatasolle, Jaakonsaari totesi SAK:n tilaisuudessa Oulussa lauantaina.

Hän pitää työelämän perussäännöstön eli työsopimuslain uudistamista yhtenä lähivuosien suurimmista haasteista. Työelämän kehittämisen suunta taas riippuu seuraavan hallituksen pohjasta.

- Kokoomus on osoittanut käytännön politiikassaan ja omissa ohjelmissaan, että sillä on valmiuksia taipua mihin suuntaan tahansa. Hallituspohja ratkaisee: hallitusyhteistyö SDP:n kanssa tuo esille parhaat puolet, porvariyhteistyö pimeimmät puolet.

Työsopimuslain kokonaisuudistusta valmistellaan parhaillaan professori Kari-Pekka Tiitisen johtamassa työsopimuslakikomiteassa. Sen tehtävänä on mm. määritellä yleissitovuus ja paikallinen sopiminen. Komitean on määrä saada työnsä valmiiksi lokakuun loppuun mennessä.

Nykyisin työehtosopimus on yleissitova silloin, kun sopimuksen piirissä on vähintään puolet alan työntekijöistä. Kattavuus lasketaan sen mukaan, kuinka paljon alan kaikista työntekijöistä on työnantajaliittoon järjestäytyneiden yritysten palveluksessa.

Ahmavaara: SAK ei torju paikallista sopimista

Mm. avoimen sektorin asiakaskeskeisyys ja kilpailun kiristyminen edellyttävät, että työmarkkinatoiminta kykenee luomaan vakautta ja turvallisuutta sopeutumalla ja joustamalla, Ahmavaara huomautti Joensuussa lauantaina.

Hän harmitteli, että työreformikiistan kautta SAK on vedetty epäsuorasti myös eduskuntavaalikamppailuun, jonka pitäisi kuulua erityisesti poliittisille puolueille.

Ahmavaara mukaan EMU-oloissakaan meillä ei ole tarpeen valita keskitetyn tulopoliittisen mallin ja hajautetun työpaikkakohtainen sopimisen välillä, sillä mallit täydentävät toisiaan. Tulopolitiikkaa ja vahvoja työmarkkinoiden keskusjärjestöjä tarvitaan luomaan vakautta, ennustettavuutta ja yleiset raamit.

Paikallisilla sopimuksilla sovelletaan raameja, sopeudutaan yrityksen ja alan erityispiirteisiin ja joustetaan yritysten ja henkilöstön tarpeiden mukaan.
- Siis ei joko-tai vaan sekä-että, sanoo Ahmavaara.

Koonnut: IA
10.1.1999