Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti


Euro ehdolle Eurooppaan

Varsinais-Suomen Kokoomus asetti piirihallituksen kokouksessaan 7.1. ehdokkaakseen Euroopan parlamentin vaaleihin Kalle Euron, Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajan.

Varsinais-Suomen Kokoomus painotti valinnassaan Euron kokemusta ja taustaa: "Olemme nähneet Kalle Euron kasvavan poliitikkona jo euromittoihin. Hän on vakuuttanut meidät osaamisellaan niin Suomessa kuin kansainvälisessä nuorisopolitiikassakin", toteaa Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja Olli Kyrki.

Euro itse pitää tärkeänä sitä, että suomalaiset pysyvät mukana Euroopan kehityksessä. "Suomalaisten nuorten pitää jatkossakin voida luottaa siihen, että heidän koulutuksensa ja työmahdollisuutensa ovat korkeaa eurooppalaista tasoa", sanoo Euro.

Euro on toiminut Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajana tammikuusta 1998 alkaen. Vuonna 1997 hänet valittiin pohjoismaisten konservatiivinuorten, Nordisk Ungkonservativ Unionin presidentiksi. Euro on ollut kokoomuksen puoluehallituksen jäsen vuodesta 1995. Hän on myös kokoomuksen ulkopoliittisen toimikunnan jäsen. 27-vuotias Kalle Euro opiskelee valtiotieteitä Turun Yliopistossa. Hän asuu tällä hetkellä vaimonsa ja puolivuotiaan poikansa kanssa Helsingissä.


Hallitus selvittää Soneraa eduskunnalle jo tiistaina

Hallitus aikoo selvittää Soneran osakemyynnin koukeroita eduskunnalle suunniteltua aiemmin. Selvitys annetaan täysistunnossa tiistaina. Vielä alkuviikosta arveltiin, että tämä tapahtuu ensi torstaina. Tiistai sopii kuitenkin paremmin pääministeri Paavo Lipposen (SDP) aikatauluun.

Muodollisesti puhemiesneuvosto päättää järjestelystä tiistaina ennen täysistunnon alkamista. Eduskunta palaa samana päivänä joulutauolta. Jo ennalta on ollut selvää, että täysistunnossa käsitellään mm. rakenuslakia.

Selvitys annetaan pääministerin ilmoituksena. Käytännössä asian esittelee eduskunnalle liikenneministeri Matti Aura (kok). Aura selvittänee vielä keskiviikkona Sonera-asiaa eduskunnan talousvaliokunnalle ja mahdollisesti myös liikennevaliokunnalle.

Selvitysaikataulua käsiteltiin hyvin lyhyesti torstaina hallituksen neuvottelussa. Ilmoituksen sisältöön ei puututtu mitenkään, sillä ministeri Aura ei ulkomaanmatkansa vuoksi ollut paikalla.

Pääministerin ilmoitus on valtiopäiväjärjestyksen mukainen tapa, jolla pääministeri tai hänen nimeämänsä ministeri voi kertoa tärkeästä ja ajankohtaisesta asiasta eduskunnalle.

Ilmoituksen jälkeen sallitaan keskustelu, jossa kansanedustajat voivat käyttää korkeintaan kahden minuutin mittaisia puheenvuoroja. Keskustelun keston päättää eduskunnan puhemies.

Eduskunta ei tee ilmoituksen johdosta mitään päätöstä. Pääministerin ilmoituksessa ei siten punnita hallituksen luottamusta. Etenkin suurin oppositiopuolue keskusta on vaatinut eduskuntakeskustelua Sonerasta ja myös laajemmin valtionyhtiöiden yksityistämisestä.


Ahtisaari: Tietoyhteiskunta ei saa kehittyä epätasa-arvoiseksi

Tietoyhteiskunnan kehitys panee pohjoismaisen tasa-arvoisen yhteiskunnan arvot koetukselle, sanoi presidentti Martti Ahtisaari keskiviikkona. Ahtisaari vaati Sitran järjestämässä Politics & Internet -kongressissa kaikille kansalaisille mahdollisuutta käyttää tietoyhteiskunnan palveluja.

Ahtisaari arvioi, että huoli työpaikkojen katoamisesta tietoyhteiskunnan kehityksen myötä on täysin perusteltu. Jos rakennemuutos suurissa EU-maissa on yhtä nopeaa ja syvällistä kuin se on jo ollut Suomessa, voi ns. vanhoilta aloilta ja vanhoista töistä kadota ehkä miljoonia työpaikkoja, presidentti varoitti.

Muutosta ei Ahtisaaren mukaan pidä vastustaa, koska se luo myös uusia työpaikkoja ja vaurautta. Sen aiheuttamiin ongelmiin on vastattava estämällä huono-osaisten syrjäytyminen.

- Yhteiskuntien jakautuminen hyvä- ja huono-osaisiin voidaan estää vain, jos voimme vetää kaikki kansalaiset iästä, koulutuksesta ja varallisuudesta riippumatta tietoyhteiskunnan taitojen ja mahdollisuuksien ulottuville, Ahtisaari sanoi.

Suomalainen kansansivistystyön perinne ja ihanteet ovat nyt arvossaan, presidentti sanoi ja painotti sen koskevan erityisesti aikuisväestöä, joka uhkaa pudota kehityksestä. Tämä näkyy kielenkäytössäkin, hän totesi.

- On järkyttävää havaita, että olemme virallisessa kielenkäytössä alkaneet kutsua yli 45-vuotiaita ikääntyneiksi työntekijöiksi, Ahtisaari moitti.


Tietofirmojen johtajat vastustavat salaustekniikan vientirajoituksia

Vahvojen salaustekniikkojen vientirajoitukset uhkaavat hidastaa Internet-kaupan kehitystä, varoittivat kahden tietotekniikkafirman johtajat Politics & Internet-kongressissa keskiviikkona.

ICL-yhtymän toimitusjohtaja Keith Todd ja Cap Geminin varakonsernijohtaja Alexandre Haeffner tuomitsivat molemmat Wassenaar-järjestelyssä tehdyn kansainvälisen sopimuksen, joka tekee vahvan salaustekniikan viennin ulkomaille luvanvaraiseksi.

Suomi pyristeli ensin vastaan ja olisi alunperin halunnut pitää kaupan vapaana, mutta taipui sopimukseen mukaan muun muassa Yhdysvaltain ja Ranskan painostuksesta.

Suomessa on yrityksiä jotka kehittävät ja valmistavat vahvaa salaustekniikkaa käyttäviä ohjelmia, joissa käytetään jopa 128-bittisiä avaimia. Näitä ei tiettävästi voida murtaa nykytekniikalla ollenkaan.

Vapaaseen kauppaan jäävät korkeintaan 56-bittistä teknologiaa käyttävät ohjelmat, joiden murtaminen onnistuu yleisesti käytössä olevilla välineillä muutamassa päivässä.
- Sopimus on kylmän sodan aikaista ajattelua, Todd moitti. Hän uskoi, että yhdysvaltalaisen elinkeinoelämän painostus tulee muuttamaan maan linjaa hyvin nopeasti.

Haeffner totesi, ettei vientirajoituksia voi perustella terrorismin vastaisella taistelulla.

Lainvalvojien on vain löydettävä uusia toimintapoja ja sopeuduttava uuteen teknologiaan, Haeffner sanoi.
- Yhtä hyvin voisi kieltää autot, koska niitä voidaan käyttää pankkiryöstöissä, Haeffner tuhahti.


Suojeluohjelmien toteuttamiselle aikataulu

Ympäristöministeriö kertoo tehostavansa luonnonsuojeluohjelmien toteuttamista. Ministeriö määrittelee tavoitteet sille, missä järjestyksessä ja millä aikataululla vahvistetut luonnonsuojeluohjelmat toteutetaan vuoteen 2007 mennessä.

Ministeriön mukaan luonnonsuojeluohjelmiin kuuluville alueille on tarkoitus määritellä sopivin toteutuskeino, ja toteuttamisesta neuvotellaan jokaisen maanomistajan kanssa erikseen.

Suojeluun varattua aluetta ei ole ministeriön mukaan välttämätöntä hankkia valtion omistukseen, vaan suojelu voidaan turvata myös perustamalla yksityisiä suojelualueita tai rahoittamalla alueita määräaikaisesti.

Suojeluohjelmien toimeenpanoon vahvistettiin vuonna 1996 rahoitusohjelma, jossa suojelun toteuttamiseen on varattu yhteensä 3,2 miljardia markkaa vuoteen 2007 mennessä.

Vuonna 1997 tehtiin ennätys suojeluohjelmien toteuttamisessa: noin 24 000 hehtaaria hankittiin joko valtion omistukseen tai rauhoitettiin luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi.

Ympäristöministeriö on kehottanut ympäristökeskuksia suuntaamaan voimavarojaan etenkin sellaisiin kohteisiin, jotka ovat alueellisesti kiireellisimpiä ja alueen biodiversiteetin suojelun kannalta arvokkaimpia. Myös maanomistajien aloitteellisuus vaikuttaa suojeluohjelmien toteuttamisjärjestykseen.


Seurakuntien väliset tuloerot kasvavat

Seurakuntien väliset tuloerot kasvavat tänä vuonna. Syynä on yhteisöverouudistus. Vuonna 1997 seurakunnat saivat yhteisöveron tuotosta 3,36 prosenttia. Viime vuonna osuus pienennettiin kolmeen prosenttiin ja tänä vuonna kahteen prosenttiin. Muutosta kompensoitiin osittain alentamalla sosiaaliturvamaksua.

Eduskunta uudisti viime kesänä myös yhteisöveron jakoperusteita. Uudistuksessa vajaa neljännes seurakuntatalouksista voittaa, muiden verotulot putoavat selvästi.

Yhteisöveron uudet jakoperusteet vähentävät erityisesti vähävaraisten, muuttotappioalueella sijaitsevien seurakuntien yhteisöverotuloja. Suurin osa häviäjistä onkin metsävaltaisia pieniä seurakuntia.

Koska uusien jakoperusteiden mukaisesti vero liitetään nyt sinne, missä yritykset toimivat, voittajiin kuuluu mm. seurakuntia, joiden alueella on teollisuuslaitoksia.

Tuloerojen kasvu tietää haasteita kirkon keskusrahastolle, joka avustaa vähävaraisia seurakuntia, sanoo taloussuunnittelupäällikkö Juha Tuohimäki kirkkohallituksesta.

Evankelis-luterilaisella kirkolla on Suomessa nyt 587 seurakuntaa. Tämä on kahdeksan vähemmän kuin viime vuonna.

Anjalan, Inkeroisten, Myllykosken ja Sippolan seurakunnat yhdistyvät uudeksi Anjalankosken seurakunnaksi. Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvat Agricolan, Johanneksen, Tuomiokirkkoseurakunnan ja Vanhankirkon seurakunnat yhdistetään Helsingin tuomikirkkoseurakunta -nimiseksi seurakunnaksi.

Viekijärven seurakunta liitetään Pielisjärven seurakuntaan. Yhdistetyn seurakunnan nimi on Lieksa. Rautjärven ja Simpeleen seurakunnat yhdistetään uudeksi Rautjärvi-nimiseksi seurakunnaksi.

Koonnut: IA
8.1.1999


POLITIIKKA -SIVULLE