Kansalaisuus kortilla



Saksan hallituksen ehdottama uusi kansalaisuuslaki on poliittisten intohimojen kohteena. Kristillisdemokraatit eivät halua missään tapauksessa maahan kaksoiskansalaisuuden mahdollisuutta. Oppositio on hajalla, sillä Vapaat Demokraatit kannattavat uutta lakia. Maassa asuvien ulkomaalaisten mielestä lakiuudistus olisi tarpeen.


Saksan hallituspuolueet sosiaalidemokraatit (SPD) ja vihreät ovat puuhaamassa maahan uutta kansalaisuuslakia. Saksan kansalaisuus annettaisiin kaikille sellaisille siirtolaisten lapsille, jotka ovat syntyneet ja asuneet laillisesti Saksassa kahdeksan vuotta ja joiden vanhemmista toinen on syntynyt Saksassa.

Laista on kuitenkin syntynyt kova kiista. Kansalaisuuden saajan ei nimittäin tarvitsisi luopua aiemmasta kansalaisuudestaan eli laki mahdollistaisi kaksoiskansalaisuuden. Monissa Euroopan maissa kaksoiskansalaisuus on mahdollinen, mutta Saksan laki on tässä suhteessa ollut hyvin tiukka.

Oppositiossa olevat kristillisdemokraatit (CDU) ja sen baijerilainen sisarpuolue (CSU) ovat hyökänneet lakia vastaan koko rintamalla. Lain katsotaan tuovan maahan ulkomaalaisten tulvan, sisäistä epävakautta ja rikollisuutta.

Oikeistopuolueet hyökkäävät

CDU:n puheenjohtaja Wolfgang Schäuble sanoi maanantaina puolueensa tuomitsevan jyrkästi hallituksen kaksoiskansalaisuushankkeen. Schäuble kertoi CDU:n aloittavan yhdessä CSU:n kanssa 24. tammikuuta nimien keräyksen kaksoiskansalaisuutta vastustavaan adressiin.

Hallitus on Schäublen mukaan tekemässä peruuttamattoman virheen. Kaikki joilla on vähänkään järkeä päässään, vastustavat kaksoiskansalaisuutta, julisti Schäuble maanantain lehdistötilaisuudessa. Schäublen mielestä kaksoiskansalaisuus johtaisi ulkomaalaisten määrän kasvuun entisestään Saksassa, koska myös kansalaisuuden saajien sukulaiset pyrkisivät maahan.

Schäuble sanoi, että kaksoiskansalaisuus ei lisäisi ulkomaalaisten yhteensopeutumista saksalaisten kanssa, vaan päinvastoin erottaisi heidät entistä enemmän. Kaksoiskansalaisuuden säännönmukainen hyväksyminen on hänen mukaansa myrkkyä sekä yhteensopeutumiselle että maan sisäiselle rauhalle.

Schäuble selitti myös, että nimienkeräyskampanjan motiivina ei ole ulkomaalaisten vastustaminen, vaan halu valvoa maahanmuuttoa ja edistää ulkomaalaisten sopeutumista maahan. Schäuble varoitti, että jos ulkomaalaisten annetaan anoa Saksan kansalaisuutta samalla kun he säilyttävät omaa kansalaisuutensa, niin se voi provosoida laajojen kansalaispiirien vihamielisyyttä ulkomaalaisia kohtaan.

"Me tulemme käyttämään kaikkia tarvittavia keinoja mobilisoidaksemme ihmiset vastustamaan tätä", Schäuble julisti. "Lain seuraukset voisivat olla kauheat."

Baijerilaisen CSU:n johtaja Edmund Stoiber on haukkunut kansalaisuuslain vielä pahemmin. Stoiberin mukaan hanke voisi olla Saksan turvallisuudelle suurempi uhka kuin äärivasemmistolainen terrorijärjestö Punainen armeijakunta 1970- ja 1980-luvulla.

Vasemmistovihreä hallitus puolustautuu

Hallitus on puolestaan syyttänyt oikeistopuolueita vaalitemppuiluista siirtolaisvastaisuudella ennen helmikuussa järjestetttäviä Hessenin osavaltion vaaleja. Hessen on hyvin tärkeä osavaltio ja se on tällä hetkellä sosiaalidemokraattien johtaman koalition hallussa.

Sosiaalidemokraattien Ottmar Schreierin mielestä kyse ei ole muusta kuin ennakkoluulojen lietsomisesta. Sisäministeri Otto Schilyn mukaan CDU ja CSU ovat menettäneet kosketuksensa todellisuuteen. Hänen mielestään on vastenmielistä väittää, että Saksaan aletaan tuomaan terroria ja ääriliikehdintää, jos hallitus nykyaikaistaa kansalaisuuslakeja.

Se on Schilyn mukaan loukkaus maassa asuvia ulkomaalaisia kohtaan. Kyse on hänen mielestään CDU:n ja CSU:n paniikkireaktiosta niiden menetettyä valta-asemansa.

Hallituksen ulkomaalaisvaltuutettu Marieluise Beck syytti tiistaina oikeisto-oppositiota vastuuttomuudesta ja kertoi hallituksen ryhtyvän laajaan julkisuuskampanjaan kaksoiskansalaisuuden puolesta.

Oppositio ei myöskään ole tässä asiassa yhtenäinen. Vapaat Demokraatit hyökkäsivät maanantaina voimakkaasti entisiä hallituskumppaneitaan vastaan. Puolueen pääsihteerin Guido Westerwellen mukaan maa tarvitsee järkevää siirtolaispolitiikkaa. Hallituksessa ollessaan puolue yritti toistuvasti saada kansalaisuuslakeja muutettua, mutta konservatiivit estivät sen.

Myös CDU:n sisällä on mielipide-eroja. Puolueen nuorten taholta on esitetty kritiikkiä Schäublen adressipuuhaa vastaan. Sen katsotaan voivan johtaa väärinymmärryksiin ja puolueen yhteiskunnalliseen eristymiseen.

Kristillisdemokraatit kääntymässä oikealle

CDU:ta ja CSU:ta on syytelty äärioikeiston mielistelystä. Onkin totta, että Wolfgang Schäublen maanantaiset puheet ulkomaalaisten rikollisjengien tulosta Saksaan uuden lain myötä muistuttavat äärioikeistolaisten vaalipuheita viime syksyltä. Republikaanit julistivat, että joukkosiirtolaisuus on tuonut Saksaan rikollisia ulkomaalaisia.

Syksyn vaaleissa baijerilaisella CSU:lla oli kampanjassaan selvästi ulkomaalaisvihamielisiä painotuksia. Teemana oli tiukempi asennoituminen maahanmuuttoon ja ei-toivottujen ulkomaalaisten karkottaminen. Vaalijulisteissa pyydettiin niitä, jotka haluavat maahan lisää ulkomaalaisia, olemaan äänestämättä CSU:ta.

Silloinen valtivarainministeri, CSU:n Theo Waigel paukutti nyrkkiä pöytään vaalikiertueellaan ja vaati rikoksiin syyllistyneiden ulkomaalaisten karkottamista maasta. Edmund Stoiber puolestaan vaati, että oleskeluoikeutta väärinkäyttävät ulkomaalaiset on karkotettava.

Selvää on, että siirtolaiset eivät äänestäneet CSU:ta, vaikka heitä asuukin Baijerissa paljon. Tosin menetys on puolueen kannalta ollut kohtuullinen, koska vain harvoilla siirtolaisilla on äänioikeus.

Viime kesäkuussa Budapestissa järjestettiin laitonta siirtolaisuutta käsittelevä kansainvälisen konferenssi. Paikalla ollut Saksan silloinen, oikeistolainen sisäministeri Kurt Schelter sanoi, että järjestäytyneen rikollisuuden Saksassa tekemistä rötöksistä kahdessa kolmasosassa oli takana ulkomaalaisia.

Hän kertoi myös, että Saksassa on tällä hetkellä 800 000 ulkomaalaista ilman oleskelulupaa.

Siirtolaiset tyytyväisiä lakiuudistuksesta

Siirtolaiset ja heidän lapsensa ovat ottaneet lakiehdotuksen mielihyvällä vastaan. Nykyinen kansalaisuuslaki on ajalta ennen ensimmäistä maailmansotaa, ja se perustuu ajatukseen verenperinnöstä kansakuntaa määräävänä tekijänä.

Niinpä esimerkiksi Kazakhstanissa sukupolvia asuneet saksalaisperäiset ihmiset ovat saaneet kansalaisuuden muitta mutkitta, kun taas koko ikänsä Saksassa asuneilla turkkilaisilla ei ole ollut mitään mahdollisuutta päästä yhteiskunnan tasavertaisiksi jäseniksi.

Saksassa asuu paljon ulkomaalaisia. Heitä on yhteensä 7,3 miljoonaa eli 8,9 prosenttia 82 miljoonan koko väestöstä . Suomessa ulkomaalaisia on noin 80 000 eli 1,6 prosenttia väestöstä. Suurin osa Saksan ulkomaalaisista on turkkilaisia, 2,1 miljoonaa, mutta väkeä on tullut myös entisen Jugoslavian alueelta.

Yli 60 prosenttia ulkomaalaisista on asunut Saksassa yli 10 vuotta.

Die Welt -lehden mukaan kahdella miljoonalla saksalaisella on jo kaksi passia, vaikkakin epävirallisesti. Lähinnä kyseessä ovat Turkin ja entisen Neuvostoliiton maiden kansalaiset. Turkin ulkoministeriön mukaan Saksassa asuu 196 000 sellaista turkkilaista, joilla on Saksan passin lisäksi Turkin passi. Saksan viranomaisilla ei ole asiasta mitään tarkkoja lukuja.

HEIKKI JANTUNEN
8.1.1999

(Lähteet: BBC, The International Herald Tribune, STT, Die Welt)


ULKOMAAT -SIVULLE