 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tietoyhteiskunta muokkaa tapakulttuuria
Suomi on nopeassa tahdissa muuttumassa huipputeknologiseksi tietoyhteiskunnaksi, jossa tiedonkulku on nopeaa, avointa ja tehokasta. Tietoyhteiskunta on käsitteenä melko tuore, ja kovin laajaa julkista keskustelua aiheen tiimoilta ei ole käyty.Kuitenkin Suomi tietoyhteiskunnaksi -teema on valittu yhdeksi valtioneuvoston keskeiseksi strategiaksi. Tietoyhteiskunta tarjoaa teknisen kehityksen myötä runsaasti uusia sovelluksia etenkin sähköisen viestinnän alalla. Konkreettisia esimerkkejä ovat verkkojulkaisut, matkapuhelimet ja digitaalinen tiedonsiirto. Tiedonkulun lähes täydellinen vapautuminen ei ole kaikilta osin positiivista, tietoyhteiskunnan tulevaisuus herättää kysymyksiä kansalaisen tietosuojan säilymisestä.
Yhteinen hankeVaikka tietoyhteiskunta laajana käsitteenä sisältää myös aatteellista pohjaa, sen synty ei ole lähtökohdiltaan yksistään poliittinen. Paremminkin tietoyhteiskunta voidaan nähdä luonnollisena jatkeena läntisissä teollisuusmaissa tapahtuneelle teknis-taloudelliselle kehitykselle. Suomessa tietoyhteiskunnan rakentamista on viime vuodet ohjattu järjestelmällisesti ylimpien hallintoelinten taholta.Valtiollisen tietostrategiamietinnön toimeenpanoa koordinoi opetusministeriö ja liikenneministeriön kansallisten tietoverkkojen kehittämisohjelma on toiminut keväästä 1995 lähtien. Tietoyhteiskunnan eteenpäin viemiselle on leimallista kokonaisvaltaisuus. Se ei aja minkään yhteiskunnallisen sektorin etuja, vaan koskettaa viime kädessä kaikkia kansalaisia. Koulutuksen ja tutkimuksen tietostrategia on lähinnä infrastruktuuriin ja instituutioihin keskittyvä ohjelma. Ohjelman painopisteitä ovat osaltaan kansalaisilta vaadittava yleissivistys, taidot ja ongelmanratkaisukyky. Perusoletuksena on teknistyvä informaatioverkkoyhteiskunta, jolle ominaista on tietotekniikan intensiivinen käyttö.
Tietoverkot kehittyvät tiedon valtatieksiLiikenneministeriön organisoima kansallisten tietoverkkojen kehittämisohjelma paneutuu mm. tietoverkkojen pelisääntöihin, turva-arkkitehtuuriin ja sähköiseen kaupankäyntiin.Yksi ohjelman työryhmistä toimii valtiovarainministeriön johdolla työalueinaan sähköisen asiakirjan muodot, siihen liittyvät tietoturvatarpeet ja lainsäädäntö sekä sähköisen asiakirjan arkistointi ja aihealueeseen liittyvät käytännön kokeilut. Yksittäisen kansalaisen kannalta merkittävimpänä voidaan kuitenkin pitää tutkimusta suomalaisesta tiedon valtatiestä. Suomalainen tiedon valtatie -ryhmän tehtävänä on ollut kuvata suomalaisen tiedon valtatien teknisiä kehityspolkuja lähivuosina ja analysoida vaihtoehtojen mahdollisuuksia ja uhkia. Tiedon valtatie on kuvaava nimitys uudelle verkkojärjestelmälle, jonka ytimenä toimivat runkoverkot. Näihin valtateihin liitytään hitaammilla yhteyksillä ja yhteysvälineenä toimii yleensä mikrotietokone tai TV-vastaanotin. Käytännössä tiedon valtatie muodostuu televerkosta, Internetistä sekä digitaalisista televisio- ja radioverkoista.
Tietoyhteiskunnalla sosiaalinen tilausVaikka sähköisen viestinnän infrastruktuuri on Suomessa kansainvälisesti korkeaa tasoa, tietoyhteiskunnan rakentaminen ei ensisijaisesti ole huipputekninen kokeilu tai näyte osaamisesta viestinnän eri osa-alueilla.Liikenneministeriön tutkimuksen mukaan Suomessa sähköisiä palveluja käytetään paljon ja tiedon valtateille on selkeä tarve. Meillä kehitystä ovat tosin vauhdittaneet vapautettu telealan kilpailu ja Suomessa vallitseva yksityisten käyttäjien, yritysten ja viranomaisten myönteinen asenne uutta tekniikkaa kohtaan.
Uudenlainen palvelukulttuuriTiedon valtatie monipuolistaa tiedonvälitystä ja muuttaa sitä yksilöllisemmäksi. Yritysmaailmassa vallitseva trendi asiakaslähtöisestä toiminnasta markkinoilla on hyvä esimerkki uusien viestintämahdollisuuksien hyödyntämisestä. Henkilökohtainen palvelu on huomattavasti helpompaa, kun matkapuhelin tai hakulaite mahdollistaa tavoitettavuuden lähes ajasta ja paikasta riippumatta.Liikenneministeriön tietoverkkotutkimus ennustelee puhelimen ja sähköpostiviestinnän seuraavaksi kehitysvaiheeksi tietoverkkojen henkilöviestintäpalveluita. Kun äänen lisäksi mukaan saadaan liikkuvaa kuvaa ja multimediaa ja ehkä jatkossa myös aito tilavaikutelma, voidaan jo puhua uudenlaisen palvelukulttuurin synnystä. Tulevaisuudessa tietoverkoissa voidaan toteuttaa suuri osa yritysten ja viranomaisten tarjoamista palveluista.
Kännykät ja Internet ilmentävät tietoyhteiskunnan syntyäSuomessa tietoyhteiskunnan tuloon on valmistauduttu hyvin. Suomalaisilla on jo nyt hallussaan matkapuhelinliittymien maailmanennätys suhteessa asukaslukuun. Tilastokeskuksen selvityksen mukaan myös tietokoneiden omistus kotitalouksissa on kasvanut voimakkaasti kaikissa ikäryhmissä.Tämä ei selity vain kansalaisten kasvaneella tiedonjanolla, vaan on tutkimukseen liittyvän raportin mukaan tulosta myös poliittisista ratkaisuista sähköisen viestinnän edistämiseksi. Suomi tietoyhteiskunnaksi -hankkeen yhtenä ajatuksena on, että kansalaisten mahdollisuus osallistua yhteiskunnallisiin ja sivistystoimintoihin on sidoksissa valmiuksiin käyttää uutta tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kykyyn hallita kasvava tiedontulva sisällöllisesti. Matkapuhelinliittymien määrän voimakkaan kasvun ohella myös Internet-markkinoilla kasvu on valtaisaa. Internetin käyttäjiä on Suomessa lähes miljoona ja useimmat käyttävät nettiä viikottain. City-lehden vastikään julkaiseman suuren opiskelijatutkimuksen mukaan korkeakouluopiskelijoista vajaa kolmannes käyttää Internetiä päivittäin ja yli puolet 3-5 kertaa viikossa. Internetin käyttäjien suuri määrä verrattuna Internet-kotiliittymien määrään selittyy yrityskäytön ohella runsaina kunnallisina Internet-palveluina mm. kouluissa ja kirjastoissa, mikä juuri on merkkinä tietoyhteiskunnan tuomista uusista mahdollisuuksista tiedonvälityksessä. Liikenneministeriön tietoverkkotutkimuksen mukaan viestinnän murros johtaa muutoksiin toimijakentällä, mitä edesauttaa aktiivinen pyrkimys lisätä kilpailua niin televiestinnässä kuin sähköisessä joukkoviestinnässäkin. Tämä taas on helpottanut uusien palveluntarjoajien pääsyä markkinoille, mikä toistaiseksi on korostunut etenkin tietoverkkotoiminnassa.
Uudet viestintämahdollisuudet uhkaavat tietosuojaaTietoverkkojen käytännössä rajaton kyky siirtää tietoa on perinteisesti nähty lähes yksinomaan positiivisena asiana. Tietyssä mielessä vastuu tietoverkkojen käytöstä on vastaanottajalla, koska verkoissa välittyvän materiaalin edes jonkinasteinen valvonta on hyvin hankalaa.Verkoissahan liikkuu paljon hyödytöntä ja rikollistakin aineistoa, mutta tavallisen kansalaisten kannalta todellinen huolenaihe voi olla uhka tietosuojan asteittaisesta murtumisesta. Nyky-yhteiskunnassakin harjoitetaan monenlaista valvontaa ja rekisteröintiä, mutta tietoverkkojen avoimuus mahdollistaa entistä helpommin tietojen siirtymisen vääriin käsiin ja digitaalisen materiaalin muunneltavuus myös muunlaisen väärinkäytön. Tietosuojan varmistavat toimenpiteet kuuluvat viime kädessä valtiovallalle, mutta ainakaan julkisuudessa asiaa ei ole toistaiseksi juuri käsitelty.
MIKKO LAITINEN |
POLITIIKKA -SIVULLE