Valo on monelle hankala riesa



Päivänvalo on hankala ongelma jopa tuhansille suomalaisille. Pahimmillaan valo aiheuttaa ihon turvotusta ja kutinaa jopa pilvisenä päivänä eikä haitallisilta pitkiltä säteiltä suojaa ikkunanlasit, suojavoiteet eivätkä aina edes kevyemmät vaatteet.


Professori Christer Jansén arvioi, että ihon valoyliherkkyys voi lievempänä haitata jopa kymmenes- tai viidesosaa aikuisista. Herkistymistaipumus alkaa usein aivan yllättäen nuorella aikuisiällä.

Lievemmissä tapauksissa oireilu alkaa keväällä, kun arinko ensimmäisen kerran porottaa täydeltä teholta. Paikallinen ihottuma rajoittuu pienelle alueelle ja oireet häviävät itsestään.

Valon vuoksi sairaalahoitoon

Voimakas valoherkkyysreaktio voi sen sijaan viedä jopa sairaalahoitoon. Harvinaisessa valonokkosihottumassa vähäinenkin päivänvalo voi aiheuttaa turvotuspahkuroita ja oireetonta aikaa on vain kaikkein pimeimpään kaamosaikaan.

Pysyvä, voimakas valoherkkyys haittaa melkoisesti jokapäiväistä elämää suuren osaa vuotta, jopa autoilu on hankalaa eikä aurinkorannoista ei voi edes haaveilla.

Vaatteetkin on valittava sen mukaan, miten paljon valoa ne läpäisevät. Tiiviissä farkkukankaassa on hyvä suojakerroin, mutta monet tavalliset puuvillakankaat läpäisevät liikaa valoa.

Hormonit vaikuttavat

Valoyliherkkyys on naisilla selvästi yleisempää kuin miehillä, mutta aivan harvinainen vaiva se ei miehilläkään ole.

Hormonitasapainon häiriö saattaa vaikuttaa tämänkin vaivan taustalla. Hyvin monella nuorella naisella oireet ovat ilmaantuneet ensimmäisen kerran esikoisen syntymän jälkeisenä kesänä. Myös ehkäisypillereiden käyttö voi lisätä herkistymistä.

Siedätyshoito sopii monille

Jansén pitää siedätyshoitoa monimuotoisen valoihottuman parhaana hoitona. Karaisu pieninä annoksina UVB-hoitosäteilyä sopii yllättävän monelle.

Vaikeamman valoekseeman hoidossa on turvauduttava lääkkeisiin ja hyviä tuloksia onkin saatu esimerkiksi hylkimisreaktioihinkin käytetyllä siklosporiinilla.

Valoherkkyyttä aiheuttavat sekä lyhyet UVB-, että pitkät UVA-ultraviolettisäteet sekä joissain tapauksissa myös näkyvät valonsäteet.

Valosuojavoiteet suojaavat huonosti UVA-säteiltä ja näkyvältä valolta, joten niistä on hyötyä vain silloin, kun yliherkkyys on lievää.

Toisaalta myös suojavoiteet saattavat joskus aiheuttaa valokosketusallergian, joka muistuttaa sisäsyntyistä valoekseemaa.

Lääkkeetkin voivat olla valoihottuman takana

Toisinaan valoihottuman syy voi löytyä myös meneillään olevasta lääkekuurista. Useimmilla lääkkeillä riski on hyvin pieni, keskimäärin vain yksi tapaus 200 000 lääkekuuria kohden. Yleisesti käytetyistä lääkkeistä suurin valoherkistymisriski on doksisykliinillä.

Annoskoosta riippuen joka viides tai peräti joka kolmas doksisykliinikuurilla oleva potilas herkistyy valolle. Tetrasykliinin käyttäjistä valolle herkistyy vain yksi sadasta.

Vielä harvemmin valolle herkistävät sulfalääkkeet, nesteenpoistolääkkeet ja tulehduskipulääkkeet. Näiden lääkkeiden käyttäjistä herkistyy vain yksi 10 000:sta, mutta reaktio voi olla hyvin voimakas, varoittaa Jansén.

STT-IA
8.1.1999


AJASSA -SIVULLE