Uusi vuosi ja uusi turvallisuusneuvosto

Uudet vaihtuvat jäsenet ovat seuraavat kaksi vuotta Hollanti ja Kanada, jotka edustavat "läntistä" maaryhmää, sekä Malesia, Namibia ja Argentiina, jotka edustavat puolestaan Aasiaa, Afrikkaa ja Latinalaista Amerikkaa.

Turvallisuusneuvoston viidestätoista jäsenmaasta on viisi pysyviä: Yhdysvallat, Venäjä, Britannia, Ranska ja Kiina. Kymmenen vaihtuvaa jäsenmaata ovat neuvostossa kukin kaksivuotisen jakson.

Turvallisuusneuvosto on YK:n elimistä ainoa, pystyy tekemään päätöksiä, joita maailmanjärjestön kaikkien 185 jäsenmaan on noudatettava.

Turvallisuusneuvoston paikkansa jätti vuodenvaihteessa myös Ruotsi. Maan YK-suurlähettiläs Hans Dahlgren muisteli kaksivuotista toimintaansa turvallisuusneuvostossa.

- Muistan erityisesti sen hetken, kun istuimme epävirallisissa keskusteluissa neuvottelemassa Unscomin tuoreesta raportista, jossa kerrottiin Irakin yhteistyöhaluttomuudesta YK:n kanssa. Saimme silloin yhtäkkiä tiedon, että ilmaiskut Bagdadia vastaan olivat alkaneet.

Turvallisuusneuvosto joutui näin tietysti tapahtuneen tosiasian eteen, mikä ei tuntunut hyvältä.

Dahlgren sanoo kaksivuotiskauden pettymyksiin kuuluvan, että konfliktit maailmalla ovat pikemminkin vaikeutuneet.
- Kuluneen vuoden hallitseva aihe on ollut Irak. Myös Afrikan kiistat ovat tulleet pelättyäkin pahemmiksi.

Dahlgren uskoo kuitenkin Ruotsin tavoitteleman turvallisuusneuvoston työn avoimuuden kasvaneen. Hän sanoo turvallisuusneuvoston pystyneen myös nopeisiin toimiin vaikeissakin kysymyksissä.

- Tällainen hetki oli toukokuussa 1998, kun varsin kovien neuvottelujen jälkeen saimme hyväksytyksi päätöslauselman ydinaseista. Se oli ensi kerta kun turvallisuusneuvosto teki päätöksen ydinaseriisunnasta, kertoi Dahlgren päätöksestä joka tehtiin Intian ja Pakistanin ydinkokeiden jälkeen.

USA ja YK

Juuri ennen joulua Yhdysvallat aloitti Britannian kanssa ilmaiskut Irakia vastaan huolimatta kahden turvallisuusneuvoston pysyvän jäsenen, Venäjän ja Kiinan, jyrkästä vastustuksesta.

Myöskään Ranska ei ollut ihastunut ilmaiskuista, vaikka Yhdysvallat ja Britannia katsoivat saaneensa niihin valtuutuksen YK:n turvallisuusneuvoston aiemmista päätöslauselmista.

Turvallisuusneuvostoa on moitittu tasapainottomuudesta. Järjestö perustettiin toisen maailmansodan jälkeen, ja määrävään asemaan nousivat sodan voittajat.

Arvostelijat pitävät naurettavana sitä, että turvallisuusneuvoston pysyvinä jäsenmaina ovat "suurvallat" Ranska ja Britannia - asukkaita kummassakin vajaat 60 miljoonaa - mutta neuvostoon ei kelpaa Intia - asukkaita 1 000 miljoonaa.

YK:n yleiskokouksen istunnoissa on vuosittain jo pitkään yritetty saada sopimusta turvallisuusneuvoston uudistamisesta, mutta ratkaisua ei ole näköpiirissä.

STT-IA
8.1.1999