 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kansantuote kasvoi viime vuonna 5,6 prosenttia
Suomen bruttokansantuote jatkoi viime vuonna nopeaa kasvuaan jo viidettä peräkkäistä vuotta. Myös kotitalouksien reaalitulot kasvoivat lähes saman verran. BKT:n kasvun suurin taustatekijä oli teollisuuden tuotannon kasvu.Bruttokansantuotteen määrä kasvoi viime vuonna 5,6 prosenttia. Viime vuosi oli viides peräkkäinen nopean kasvun vuosi Suomessa. Suomen bruttokansantuote oli viime vuonna 686 miljardia markkaa. Tuotannon kasvua piti viime vuonna yllä sekä viennin, investointien että kulutuksen kasvu. Tavaroiden ja palveluiden vienti lisääntyi määrältään yhdeksän ja puoli prosenttia. Myös tuonti lisääntyi saman verran. Investoinnit lisääntyivät viime vuonna yhdeksän prosenttia. Julkiset investoinnit eivät lisääntyneet, mutta yksityiset investoinnit kasvoivat 11 prosenttia. Kulutus kasvoi runsaat neljä prosenttia. Yksityinen kulutus lisääntyi viisi ja puoli prosenttia ja julkinen kulutus puolisentoista prosenttia.
Sähkötekninen teollisuus jatkaa kasvuaanEniten bruttokansantuotetta lisäsi viime vuonna teollisuuden tuotannon kasvu. Koko teollisuuden arvonlisäys oli kahdeksan prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Nopeimmin kasvoi sähköteknisten tuotteiden valmistus, 39 prosenttia. Puu- ja paperiteollisuuden arvonlisäys kasvoi vajaat neljä prosenttia.Teollisuuden lisäksi arvonlisäys kasvoi nopeasti myös liikenteessä ja rakentamisessa, lähes yhdeksän prosenttia. Liikenteessä erityisen nopeasti lisääntyi teleliikenne, mutta myös vesi- ja ilmaliikenne vilkastuivat tuntuvasti. Rakentamisen tahti tiivistyi eniten liike- ja toimistorakentamisessa. Myös liike-elämän palvelut lisääntyivät lähes kahdeksan prosenttia ja kauppa lähes seitsemän prosenttia. Erityisesti autokauppa vilkastui. Tuotanto väheni selvästi vain maataloudessa heikon sadon takia. Vähennystä oli vajaat 11 prosenttia. Kansantuote kasvoi viime vuonna aiemmin ennakoitua nopeammin. Vielä keväällä kasvuksi ennakoitiin hieman alle viisi prosenttia. Kasvu oli aiemmin ennakoitua nopeampaa erityisesti teollisuudessa, liikenteessä ja vakuutustoiminnassa.
Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat selvästiKansantulo lisääntyi viime vuonna nimellisesti yhdeksän prosenttia ja oli henkeä kohti 108 500 markkaa. Suomen bruttokansantulo oli viime vuonna 667 miljardia markkaa.Kotitalouksien reaalitulot kasvoivat reippaasti, 5,5 prosenttia. Eniten kotitalouksien tuloja lisäsi palkkatulojen kasvu. Kansantalouden palkkasumma kasvoi seitsemän ja puoli prosenttia, mikä oli seurausta ansiotason kohoamisesta ja työllisyyden paranemisesta. Kotitalouksien saamat sosiaalietuudet lisääntyivät vajaan prosentin. Kotitalouksien kulutusmenot kasvoivat reaalisesti 5,6 prosenttia ja säästämisaste oli 4,5 prosenttia. Yritysten toimintaylijäämän arvioidaan kasvaneen viime vuonna 13 prosenttia. Toimintaylijäämä vastaa suurin piirtein liikevoiton käsitettä liikekirjanpidossa. Yritykset maksoivat osinkoja 57 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna ja veroja 35 prosenttia enemmän. Yritykset lisäsivät kiinteitä investointejaan 14 prosenttia. Yritysten rahoitusasema oli ylijäämäinen 24 miljardia markkaa, kun ylijäämä edellisenä vuonna oli vajaat 40 miljardia markkaa.
Julkisyhteisöillä rahoitusylijäämää pitkästä aikaaJulkisyhteisöt olivat viime vuonna rahoitusylijäämäisiä ensimmäisen kerran vuoden 1990 jälkeen. Ylijäämää syntyi lähes 10 miljardia markkaa eli 1,4 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun edellisenä vuonna julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä oli 1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kansantalouden tilinpidon mukainen julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä poikkeaa määritelmältään hieman ns. Emu-alijäämästä.Valtion rahoitusalijäämä oli viime vuonna vajaat 12 miljardia markkaa. Kuntien ja kuntayhtymien rahoitusasema oli suunnilleen tasapainossa. Sen sijaan sosiaaliturvarahastojen rahoitusylijäämä oli 21 miljardia markkaa. Julkisyhteisöjen rahoitusasema parani ennen kaikkea verotulojen kasvun ansiosta. Siitä huolimatta veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaalivakuutusmaksujen osuus bruttokansantuotteesta ei noussut. Veroaste oli viime vuonna 46,2 prosenttia. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tarkistettuihin ennakkolaskelmiin.
IKK |
TALOUS-SIVULLE