Metallit maistuvat usein mökkikahveissa



Metallipitoisuus kiusaa hyvin monia kesämökkien kaivoja. Vaikka maaperän metalleista ja mineraaleista on harvoin terveyshaittoja, ne heikentävät juomaveden laatua. Mökkiläisen kahvikin saattaa maistua oudolta.


Kesäasuntojen vedenhankinta on yhtä kirjavaa kuin mökkien muu taso. Yleisin vesilähde on oma kaivo. Vesijohtoverkoston piirissä ovat vain aniharvat rantamökit. Jotkut mökkiläiset kuljettavat käyttöveden kaupunkiasunnostaan. Osa käy kesänaapurin kaivolla, osa ottaa jopa juomaveden järvestä.

Terveysinsinööri Tuula Sillanpää Tampereen kaupungin ympäristövalvontayksiköstä kertoo, että rauta ja mangaani ovat yleisin mökkikaivojen riesa. Jos rautaa on vedessä paljon, vesi värjää altaat ja astiat. Vesi haisee pahalta ja on maultaan huonoa.

Sillanpää täsmentää, että rautapitoisuus ei aiheuta terveysvaaraa, vaan se on ennen muuta käyttöhaitta. Rautapitoisuutta voidaan vähentää suodattimilla, mutta mangaanin poisto on hankalampaa.

Joillakin paikkakunnilla saattaa esiintyä korkeita nitraattipitoisuuksia ja porakaivoissa arseenia. Arseenia esiintyy mm. Tampereen seudulla.

Vedestä harvoin terveysvalituksia

Vaikka kesämökkien vedenhankinta on hyvin vaihtelevaa, viranomaisille tulee ilmoituksia veden aiheuttamista terveyshaitoista vain harvoin.

Valvontailmoitusten vähäisyydestä Sillanpää päättelee, että mökkivesien kunto on Suomessa kohtuullinen. Vettä suurempi terveysriski on erilaisten ruokatarvikkeiden puutteellinen säilytys kesämökkioloissa.

Sillanpää kuitenkin suosittelee lomalaisille juomaveden keittoa, jos on syytä epäillä bakteeriesiintymää. Järviveden käyttö juomavetenä olisi aiheellista lopettaa hellekausina, sillä bakteerikanta lisääntyy nopeasti lämpimässä vedessä.

Lomalaisten tavanomaisimpia harmeja ovat ulostusperäiset kolibakteerit. Ne aiheuttavat mahavaivoja ja ripulia.

Kesämökkikauden alussa kaivon tuuletusputki, kansirakenteet, renkaat ja vesi pitäisi tarkastaa. Talven aikana kaivoon saattaa päästä roskia tai hiiriä, jotka saastuttavat veden. Veden vähäinen vaihtuvuus sinällään voi olla ongelma.

Mökkikauden alussa kaivo pitäisi pumpata tai nostaa sangolla tyhjäksi, jotta puhdas pohjavesi pääsisi virtaamaan paikallaan muhineen veden tilalle.

Kaivovesitutkimus varmistaa laadun

Sillanpää suosittelee kaivovesitutkimusta, jos on syytä epäillä mökkiveden kuntoa. Olisi hyvä tutkituttaa vesi vähintään muutaman vuoden välein.

Kun uusi kaivo tehdään, veden laatu yleensä selvitetään. Sen jälkeen asia unohtuu. Kun vesi vaikuttaa hyvältä, seurantatutkimuksia ei juuri teetetä.

Jos kaivoon ei pääse pintavesiä, käymälä on kunnossa ja sijaitsee kaivon alapuolella eikä naapuritonteilta valu saasteita pohjavesiin, mökkikaivo voi tarjota hyvää vettä vuosikymmeniä.

Kaivovesitutkimuksia tekevät ainakin suurimpien kaupunkien laboratoriot ja Tampereen seudulla myös Kokemäenjoen vesistönsuojeluyhdistyksen laboratorio.

Vesinäytteestä voi tilata eri laajuisia selvityksiä. Hintahaarukka vaihtelee vajaasta 300 markasta yli 600 markkaan.

STT-IA
9.7.1999


AJASSA -SIVULLE