 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Valtio leikkasi kunnilta lamavuosina yli 9 miljardia markkaa
Kuntien valtionapuja leikattiin Tampereen yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan vuosina 1993-96 hieman yli 9 miljardia markkaa. Asukaskohtaisesti valtionosuudet vähenivät keskimäärin 22 prosenttia.Valtionavun muutoksia tarkastellaan Kunnat puun ja kuoren välissä -nimisessä tutkimuksessa, joka on valmistunut Tampereen yliopiston kunnallistieteiden laitoksella. Tutkimushanketta johti professori Veli Karhu. Tutkijoina toimivat hallintotieteiden ylioppilaat Pasi Rentola ja Matti Soronen. Tarkastelujakson aikana kuntien tehtävät eivät oleellisesti vähentyneet, joten varsin monet kunnat joutuivat toimimaan taloudellisesti hyvin kireissä raameissa. Professori Karhun mielestä valtio piti emu-kriteereitä tärkeämpänä kuin työllisyyttä. Samaan aikaan Ruotsi noudatti erilaista politiikkaa ja selvisi paljon pienemmin hyvinvointileikkauksin kuin Suomi.
Suuret kaupungit menettivät jopa 35 prosenttiaPasi Rentolan mukaan lain tavoitteena on tasoittaa valtioavuilla kuntien välisiä eroja. Tavoite ei kuitenkaan näinä vuosina täysimääräisesti toteutunut. Valtio käytti vuosina 1993-96 asukaskohtaisia, äyrikohtaisia ja yksikköhintojen laskemiseen perustuvia avustusleikkureita.Tarkastelujaksolla pienten kuntien asukaskohtaiset valtionapujen menetykset olivat 13 prosenttia. Suurten yli 100 000 asukkaan kaupunkien menetykset kohosivat 35 prosenttiin. Alueiden ja samalla kuntien väliset taloudelliset erot kasvoivat selvästi. Merkittävimmät syyt tähän löytyivät valtionosuusleikkauksista ja epätasaisesta yhteisöveron tuoton jakautumisesta. Tutkimukseen sisältyi 12 esimerkkikuntaa, joiden talouskehitystä selviteltiin muita yksityiskohtaisemmin. Esimerkkikunnista Evijärvi, Kemi ja Rovaniemi olivat niitä, joihin valtionosuusmuutoksista aiheutuneet negatiiviset vaikutukset kasautuivat. Niissä myös tuloverokehitys oli keskimääräistä heikompaa.
STT-IKK |
POLITIIKKA-SIVULLE