Virhe luottotietorekisterissä on lainanhakijan painajainen


Lainaa anovan pahin painajainen toteutuu, kun hän ei hyvästä maksukäyttäytymisestään huolimatta saakaan luottoa. Tämä voi johtua siitä, että luotonantajan tarkastamassa tietolähteessä, luottotietorekisterissä, on virhe.

Luottotietotoiminnan tarkoituksena on sellaisten tietojen kerääminen ja tallettaminen, jotka koskevat maksukäyttäytymistä, maksuhalukkuutta, taloudellista asemaa ja luotettavuutta. Rekisterin ylläpitäjä eli esimerkiksi Suomen Asiakastieto voi siis antaa pankeille vain tietoja, joita ne aikovat käyttää luotonannossaan.

Rekisteriin voi tulla merkintä esimerkiksi silloin, kun tuomioistuin on antanut maksun laiminlyöntiin liittyvän päätöksen. Myös konkurssin tekeminen aiheuttaa merkinnän rekisteriin, samoin kuin sellaisen velan takaaminen, jota ei hoideta kunnolla.

Tietosuojavaltuutetun toimistosta korostetaan, ettei velan tai muun maksun suorittaminen merkitse tiedon poistumista luottotietorekisteristä. Tämä johtuu rekisterin käyttötarkoituksesta eli siitä, että merkintöjen on tarkoitus kuvata nimenomaan maksukäyttäytymistä.

Merkintä pysyy rekisterissä tietyn määräajan ja tämän jälkeen rekisterinpitäjän on automaattisesti poistettava kyseinen tieto. Nykyään tietojen säilytysajat vaihtelevat yleensä kahdesta viiteen vuoteen.

Se olikin kaima

Lain mukaan rekisteriin ei saa tallettaa harhaan johtavaa tai virheellistä tietoa. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että rekisteri olisi virheetön.

Maksuhäiriö on saatettu yhdistää väärään henkilöön, joka on sitten syyttä suotta joutunut listatuksi rekisteriin. Kun samannimisiä henkilöitä on useita ja rekisterinpitäjällä ei ole käytössään kaikkien näiden henkilötunnuksia, hän saattaa listata väärän henkilön.

Luottotietomerkintä voi olla virheellinen tai puutteellinen myös siksi, ettei se enää anna oikeaa kuvaa rekisteröidyn maksukyvystä tai luotettavuudesta. Henkilö, joka on saanut tietää omasta mielestään virheellisestä merkinnästä, voi tehdä oikaisupyynnön rekisterin pitäjälle. Lain mukaan rekisterinpitäjän on myös korjattava rekisterissä oleva virheellinen tieto.

Kesäkuun alussa tuli voimaan uusi henkilötietolaki, jonka mukaan kaikista henkilörekistereistä pitää laatia rekisteriseloste. Rekisterinpitäjät ovat velvollisia kertomaan rekisteröidyille näiden henkilötietojen käsittelystä. Lisäksi jokainen luottotietorekisteriin listattu voi tietyin väliajoin maksutta tarkastaa hänestä talletetut tiedot.

Lainan saanti kangertelee, vaikka maksuhäiriöt puuttuvat

Kuluttajaviranomaisille tulee aina silloin tällöin kyselyjä, jotka koskevat luottotietorekisterin virheellisiä tai puutteellisia tietoja. Lisäksi useat yhteydenotot liittyvät menettelyyn, jonka avulla lainanantajat pyrkivät jo etukäteen varmistamaan anojan maksukyvyn.

- Useissa tapauksissa anojalla ei ole kontollaan minkäänlaisia maksuhäiriöitä, mutta luotonantaja ei silti suostu antamaan lainaa ja tämä hämmästyttää kuluttajia. Useat ihmiset eivät tiedä, minkälaisia tietoja rekistereissä on ja miten tiedot vaikuttavat luotonarviointiin, lakimies Gunvej Planting-Visa Kuluttajavirastosta sanoo.

Aikoinaan asiakkaan maksukyky arvioitiin lähinnä työssäkäynnin ja koulutuksen perusteella. Nykyään maksukykyä mitataan selvästi monipuolisemmin ja kyky pyritään varmistamaan jo etukäteen, Planting-Visa lisää.

Yrittäjät voivat turvautua eräänlaisen yleismallin käyttöön, jolla he pyrkivät ennakoimaan yksityishenkilöiden maksukäyttäytymistä. Tässä järjestelyssä kiinnitetään huomiota esimerkiksi ikään, työsuhteen kestoon, asuinpaikkaan ja muihin vastaaviin tekijöihin.

- Kuluttajien kannalta ongelmia aiheuttaa se, etteivät ihmiset useinkaan tiedä, millaisten kriteerien perusteella yritykset arvioivat maksukykyä, Planting-Visa toteaa.

STT-IKK
9.7.1999

AJASSA-SIVULLE