Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Niinistön toivotaan hölläävän budjetin nyörejä ilmastosopimuksen joustokokeilujen aloittamiseksi

Valtion rahakirstun nyörejä tiukasti valvovan valtiovarainministeri Sauli Niinistön (kok.) toivotaan höllentävän linjaansa niin, että myös suomalaiset pääsisivät kokeilemaan YK:n ilmastokokouksessa Kiotossa sovittuja joustokeinoja kasvihuonekaasujen vähentämiseksi.

Sopimuksen mukaan osa teollisuusmaille määrätyistä vähennyksistä voidaan hoitaa toisessa maassa toteuttavilla päästöjä vähentävillä hankkeilla. Suomi ja suomalaiset yritykset ovat kiinnostuneita erityisesti Baltian ja Venäjän kohteista.

Pelisäännöt joustoista on vielä sopimatta, mutta asiaa tutkinut työryhmä piti tärkeänä, että suomalaiset ovat mukana ennen pelisääntöjen lukkoon lyömistä. Kokeiluun on esitetty 50-70:tä miljoonaa markkaa eikä kokeilun uskota alkavan ilman valtion panosta.

Niinistö esikuntineen on koko ajan korostanut, että uusiin hankkeisiin tarvittavat rahat olisi löydyttävä säästämällä muista menoista.

Kokeilun aloittamista pidetään tärkeänä, jotta mahdollisiin kohteisiin yhteydet olisi valmiina ja osa valmistelutyöstä voitaisiin tehdä ennen pelisääntöjen lukkoon lyömistä.

Työryhmä korosti keväällä, että Suomelle aikainen liikkeelle lähtö on erityisen tärkeää, koska kotimaasta päästöjen vähentäminen on muita vaikeampaa tai keskimääräistä kalliimpaa. Tämän on tähdennetty johtuvan siitä, että energiantuotanto hoidetaan jo nyt monia muita EU-maita tehokkaammin.

Monien mielestä Suomi on nyt jo jälkijunassa, sillä esimerkiksi Ruotsi ja Hollanti ovat tehneet jo paljon töitä asian eteen.

Perho ja Biaudet korostivat sosiaaliturvaa ja palveluja

Suomalaisministerit korostivat sekä sosiaaliturvan että palveluiden merkitystä ikääntyneiden ihmisten työkyvyn säilyttämisessä Oulussa perjantaina pidetyssä EU:n ministerikokouksessa.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho (kok.) painotti, että parantamalla kaikkien työikäisten hyvinvointia parannetaan koko yhteiskunnan hyvinvointia. Hänen mielestään liian usein hyvinvointi ja työelämä erotetaan toisistaan.

Perhon mukaan hyvä ja kannustava sosiaaliturva on tasapainoisen taloudellisen kehityksen edellytys.

Peruspalveluministeri Eva Biaudet (r.) totesi, että ihmisen työkykyyn vaikuttavat niin terveys, sosiaalinen lähiverkosto, asuin-, työ- ja ympäristöolosuhteet, yksilön ja yhteisön asenteet, osaaminen kuin kokemus ja koulutuskin.

Biaudet'n mielestä ihmistä tukevan palvelujärjestelmän on mahdollistettava elämän taitekohdista selviytyminen, työ- ja perhe-elämän yhteen sovittaminen ja pitkäjänteisten sairauksien hoitaminen ja kuntoutus.

Heinonen luotsaa Suomea tietoyhteiskuntaan

Liikenneministeri Olli-Pekka Heinonen (kok.) johtaa tietoyhteiskunta-asiain neuvottelukuntaa seuraavan nelivuotiskauden. Varapuheenjohtajina ovat ministerit Suvi-Anne Siimes (vas.) ja Maija Rask (sd.). Valtioneuvosto asetti neuvottelukunnan torstaina.

Tietoyhteiskunta-alan neuvottelukunta on elin, joka "luotsaa Suomea tietoyhteiskuntaan". Neuvottelukunta seuraa alan kehitystä, pohtii uhkia ja edistää kaikin puolin alan hankkeita.

Hallitusohjelmassa tietoyhteiskunnalle on pantu suurta painoa. Ohjelman mukaan Suomesta rakennetaan tietoyhteiskunta, jossa tieto ja osaaminen ovat osa sivistystä ja keskeinen tuotannontekijä. Tarkoituksena on luoda edellytykset Suomen nostamiseen tietoliikennetekniikan ohella merkittäväksi sisältöteolliseksi maaksi.

Heinonen soveltuu erinomaisesti johtamaan neuvottelukuntaa. Tietoyhteiskunta-asiat liittyvät olennaisesti sekä liikenneministerin tehtäviin että hänen edellisiin tehtäviinsä opetusministerinä. Kaiken lisäksi hänet tunnetaan varsin innokkaana tietokoneiden käyttäjänä.

Matti Saarinen valtion liikuntaneuvoston, Jyrki Katainen nuorisoneuvoston johtoon

Kansanedustaja Matti Saarinen (sd.) johtaa seuraavaa valtion liikuntaneuvostoa. Valtioneuvosto asetti torstaina neuvoston parin viikon päästä alkavaksi nelivuotiskaudeksi.

Nykyisessä liikuntaneuvostossa Saarinen on ollut varapuheenjohtajana. Nykyinen puheenjohtaja kansanedustaja Jari Koskinen (kok.) on uuden neuvoston varapuheenjohtaja. Uutena toisena varapuheenjohtajana on maalisvaaleissa eduskunnasta pudonnut koulutussuunnittelija Maija-Liisa Lindqvist (kesk.).

Liikuntaneuvostossa ja sen jaostoissa on iso joukko poliitikkoja ja liikuntaelämän edustajia. Liikuntaneuvosto mm. arvioi valtionhallinnon toimien vaikutusta liikunnan alalla, tekee aloitteita ja antaa lausuntoja.

Kokoomuksen nuori kansanedustaja Jyrki Katainen johtaa syyskuun alussa uutta nelivuotiskautensa aloittavaa nuorisoasiain neuvottelukuntaa. Jäseninä on joukko nuoria kansanedustajia ja nuorisojärjestöjen edustajia.

Espanjan Crespo EU-parlamentin demarien johtoon

Espanjalainen Enrique Baron Crespo valittiin keskiviikkona Euroopan parlamentin demariryhmän puheenjohtajaksi. Hän seuraa tehtävässä englantilaista Pauline Greeniä. Crespo, 55, on parlamentin entinen puhemies.

Suomalaisista Riitta Myller jatkaa sosiaalidemokraattisen ryhmän varapuheenjohtajana. Muut suomalaisedustajat ryhmässä ovat Ulpu Iivari ja Reino Paasilinna.

Sosiaalidemokraattien ryhmä PSE on parlamentin toiseksi suurin. Se menetti kesäkuun vaaleissa 34 paikkaa ja suurimman ryhmän asemansa. Kristillisdemokraattien ja konservatiivien PPE oli vaalien suurin voittaja. Sillä on 224 paikkaa 626-jäsenisessä parlamentissa.

Demareiden ehdokas parlamentin puhemieheksi on Portugalin entinen presidentti Mario Soares. Parlamentin puheenjohtajisto valitaan järjestäytymiskokouksessa Strasbourgissa 20.-23. heinäkuuta.

Väyrynen johtaa keskustan parlamenttiryhmää

Paavo Väyrynen johtaa Suomen keskustan nelimiehistä valtuuskuntaa Euroopan parlamentissa. Ryhmä valitsi keskiviikkona Väyrysen rinnalle varapuheenjohtajakseen Kyösti Virrankosken. Sama parivaljakko edustaa valtuuskuntaa keskustan puoluehallituksessa.

Väyrynen uusi kesäkuun eurovaaleissa paikkansa yli 64 000 äänellä. Muut keskustan edustajat uudessa Euroopan parlamentissa ovat Samuli Pohjamo ja Mikko Pesälä.

Hautalasta Vihreiden parlamenttiryhmän puheenjohtaja

Heidi Hautala valittiin keskiviikkona Euroopan parlamentin vihreän ryhmän puheenjohtajaksi keskiviikkona. Hautala jakaa puheenjohtajuuden belgialaisen Paul Lannoyen kanssa. Hautala on ensimmäinen suomalainen parlamenttiryhmän johtaja.

Hautala sai vihreiden valintatilaisuuden ensimmäisellä kierroksella lähes kaikki äänet. Toisella kierroksella Lannoye voitti äänestyksessä toisen miesehdokkaan, hollantilaisen Joos Lagendijkin.

Sasi: Saksan kieliboikotti yhä voimassa

Saksan kielen käytöstä EU-kokouksissa puhjennut riita muhii edelleen. Eurooppaministeri Kimmo Sasin (kok.) mukaan Saksan aloittama boikotti on yhä voimassa. Sasilla ei ole tietoa siitä, että Saksa olisi lieventänyt vaatimustaan kielensä käytöstä.

Sasi vakuuttaa Suomen jatkavan EU-puheenjohtajana käytäntöä, jonka mukaan epävirallisten kokousten tulkkaus hoidetaan pääasiassa suomeksi, ranskaksi ja englanniksi. Saksa ja Itävalta jäivät pois viime viikolla Oulussa pidetystä teollisuusministerikokouksesta, koska saksa ei ollut kokouksen virallisena kielenä.

- Olemme selittäneet Saksalle, mikä kantamme on, eikä meillä ole tarkoitus sitä muuttaa, Sasi sanoi torstaina Brysselissä.

Sasin mukaan Suomi ei ole viime päivinä poliittisella tasolla keskustellut ongelmasta Saksan tai Itävallan kanssa. Kiistaan ei tarvitse Sasin mielestä etsiä erikseen ratkaisua, koska Suomi noudattaa EU-kokousten tulkkauksessa vakiintunutta tapaa.

Sasi saapui Brysseliin Espanjasta, jossa hän keskusteli kauppapoliittisista kysymyksistä. Madrid viestitti tyytyväisyyttään Suomen tapaan pysyä kannassaan kielikiistassa. Sasin mukaan Espanja ilmoitti, että se olisi vaatinut oman kielensä käyttöä kokouksissa, mikäli Suomi olisi antanut Saksalle periksi.

Tavallisesti vain Brysselissä ja Luxemburgissa pidettävissä virallisissa kokouksissa järjestetään täydellinen tulkkaus. EU-puheenjohtajamaiden epävirallisissa kokouksissa käytäntö on vaihdellut. Ulkoministeriö on perustellut Suomen valitsemaa linjaa kustannus- ja tehokkuussyillä.

LM selvittää matkustaja-alusten kilpailuasemaa

Liikenneministeriö on asettanut työryhmän selvittämään suomalaisten matkustaja-alusten kilpailuasemaa ja alusten kilpailukyvyn turvaamista.

Työryhmän on ministeriön mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota alusten ulosliputusuhkaan ja arvioitava, miten suomalaiset varustamot voivat nykytilanteessa säilyttää kilpailuasemansa.

- Työryhmä kartoittaa suomalaisten matkustaja-alusten ulkomaanliikenteen kilpailuaseman muiden maiden matkustaja-aluksiin verrattuna. Lisäksi se selvittää, mitä toimia matkustaja-alusten kilpailuaseman parantamiseksi on tehty Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa, kertoi ylitarkastaja Harri Favorin.

Työryhmän määräaika päättyy vuoden lopussa. Puheenjohtajana toimii Heikki Muttilainen Merenkulkulaitoksesta.

Euroalueen työttömyysaste 10,3 %

Suomen työttömyysaste on edelleen korkeampi kuin euroalueella keskimäärin. Eurostatin julkaisemien tilastojen mukaan euroalueen työttömyysaste nousi toukokuussa 10,3 prosenttiin, eli samalle tasolle kuin huhtikuussa.

Suomen työttömyysaste pieneni Eurostatin mukaan toukokuussa 10,5 prosenttiin huhtikuun 10,6 prosentista. Koko EU:n alueella työttömyys laski toukokuussa 9,4 prosenttiin, kun se kuukautta aiemmin oli 9,5 prosenttia.

Vuosi sitten toukokuussa työttömyysaste alueella, joka nykyään muodostaa euroalueen, oli 11 prosenttia ja koko EU:n alueella 10,1 prosenttia.

Espanjan 16,2 prosentin työttömyys on edelleen EU:n korkein. Vuosi sitten toukokuussa Espanjan työttömyysaste oli kuitenkin vielä 19 prosenttia, Eurostat muistuttaa.

Muita maita joissa työttömyys on merkittävästi vähentynyt vuoden aikana ovat Suomi (11, 8 prosentista 10,5 prosenttiin), Ruotsi (8,9 prosentista 6,8 prosenttiin), Irlanti (7,9 prosentista 6,8 prosenttiin) ja Hollanti (4 prosentista 3,3 prosenttiin).

Euroopan alhaisin työttömyysprosentti on Luxemburgissa, 2,8. Euroalueeseen kuuluu 11 valtiota, jotka ovat ottaneet käyttöön yhteisvaluutta euron.

Lahesmaa lähtee Ilkka Suomisen avustajaksi

Turun kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen jäsen Petri Lahesmaa, 29, siirtyy europarlamentaarikko Ilkka Suomisen (kok.) erityisavustajaksi. Hän luopuu luottamustehtävistään kunnallispolitiikassa aloittaessaan työt Brysselissä elokuun puolessa välissä.

Biaudet puhui EU:n nimissä ECOSOCissa

Peruspalveluministeri Eva Biaudet (r.) vaati voimakkaampaa poliittista sitoutumista köyhyyden vähentämiseen ja poistamiseen käyttäessään tiistaina EU:n puheenvuoron YK:n talous- ja sosiaalineuvoston ECOSOC:n kokouksessa Genevessä.

Kokous käsitteli työllisyyden vaikutuksia köyhyyden poistamiseen ja naisten aseman edistämiseen.

Biuadet'n mukaan EU katsoo, että tuottava työllisyys on avain vakaampiin, kestävämpiin ja vauraampiin yhteiskuntiin. Työllisyyttä parannettaessa tarvitaan ponnisteluja työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi, jotta naisilla olisi samat mahdollisuudet työssä käymiseen kuin miehilläkin.

Talouspoliittisissa strategioissa pitää Biaudet'n mielestä varmistaa, että köyhät naiset hyötyvät niistä. Naisten mahdollisuuksia hyödyntää taloudellisia voimavaroja tulisi vahvistaa turvaamalla heille muun muassa maanomistusoikeus, oikeus perintöön, koulutukseen ja työhön. Naisten osallistuminen yhteiskunnalliseen kehittämiseen on turvattava, samoin oikeus sosiaaliseen suojeluun ja sosiaalipalveluihin.

Suomi tiedottaa latinaksi

Myös latinan lukijat voivat seurata Suomen EU-puheenjohtajakauden edistymistä. Puheenjohtajuuden Internet-sivuilla on alettu julkaista latinankielistä katsausta viikon tapahtumiin.

Katsauksen tekevät Helsingin yliopiston latinan dosentti Reijo Pitkäranta ja Jyväskylän yliopiston professori Tuomo Pekkanen. Ensimmäisessä viikkokatsauksessa selostetaan muun muassa Suomen ja Saksan välille puhjennutta kielikiistaa epävirallisen teollisuusministerikokouksen tulkkauksesta, seuraavaan tapaan:

In ipsis praesidentiae initiis altercatio quaedam inter Finniam et Germaniam orta est, quia lingua Germanica pro sermone officiali in conventibus apud Finnos agendis non habetur. Hoc autem fit secundum regulas Unionis, sed Germani asseveraverunt se conventus inofficiales inter praesidentiam Finnorum boicotizaturos esse. At felicius fit, ut Praesidentiae locus interretiarius nuntios et informationem Finnice, Suetice, Anglice, Francice - nec non Germanice praebeat!

Latinaa ei kuitenkaan aiota ottaa Suomen järjestämien epävirallisten ministerikokousten työkieleksi.

Koonnut: IKK
9.7.1999

POLITIIKKA -SIVULLE