Viikon varrelta - ulkomaat lyhyesti

Solana: Euroopan rajojen pysyttävä ennallaan

- Mielestäni aivan liian monia rajoja on muutettu Euroopassa ja jokainen sellainen muutos on tuonut mukanaan kriisejä ja murhenäytelmiä, Solana sanoi bukarestilaisen Curentul-lehden haastattelussa.

Solanan mukaan kansainvälinen yhteisö suhtautuu nykyisin äärimmäisen kielteisesti ehdotuksiin rajojen piirtämisestä uudelleen Euroopassa.

Amerikkalaislehti: Nato saattaa ottaa Balkanin maita jäsenikseen

- Tiedämme kaikki, että epävakaisuuden aiheet löytyvät etelästä, eivät pohjoisesta, sanoi nimettömänä pysytellyt Naton virkailija lehdelle.

Lehden lähteet arvioivat, että Balkanin maiden ottaminen Natoon heikentäisi Viron, Latvian ja Liettuan mahdollisuuksia päästä Natoon. Heidän mukaansa Baltian maiden mahdollisuudet tulla Naton jäseniksi ovat heikentyneet, koska Naton ja Venäjän suhteissa on ollut kireyttä Kosovon kriisin vuoksi.

Nato ryhtyy lehden lähteiden mukaan pian pohtimaan, varmistetaanko eteläisen Euroopan rauha parhaiten ottamalla monia alueen maita sotilasliiton jäseniksi. Hankkeella on Naton pääsihteerin Javier Solanan tuki. Nato johtaa parhaillaan Bosniassa ja Kosovossa toimivia kansainvälisiä rauhanturvajoukkoja.

Koska Solana on jättämässä tehtävänsä Natossa siirtyäkseen Euroopan Unionin ulkopolitiikan korkeaksi edustajaksi, niin eteläisen strategian tulevaisuus riippuu hänen seuraajastaan.

Solanan seuraajaksi Natossa on ollut esillä useita nimiä: Tanskan puolustusministeri Hans Häkkerup, Britannian liberaalidemokraattien entinen johtaja Paddy Ashdown ja Puolan ulkoministeri Bronislaw Geremek.

Puola, Unkari ja Tshekki liittyivät Natoon keväällä, jolloin siitä tuli 19 valtion sotilasliitto. Nato ei aio ottaa uusia jäseniä ennen vuotta 2002.

Turkille tuomioita kurdien oikeuksien polkemisesta

Suurimmassa osassa tapauksista oli kyse sananvapausloukkauksista. Kaksi tapausta käsitteli kidutusta ja ihmisten väitettyä katoamista.

Oikeus määräsi Turkin hallituksen maksamaan korvauksia sekä sananvapaus- että ihmisoikeusrikkomuksista.

Tuomioistuimelle olivat valittaneet kurdien ihmisoikeuksista kadonneiden ja kidutettujen omaiset. Sananvapauskysymyksistä valittivat muun muassa toimittajat ja kirjailijat.

Latvia sai Itä-Euroopan ensimmäisen naispresidentin

Psykologian emeritusprofessori ja entinen Kanadan kansalainen sanoi virkaanastujaispuheessaan toivovansa, että maan etnisten ryhmien ja poliittisten puolueiden välille saataisiin sopu. Kolmasosa Latvian väestöstä koostuu etnisten vähemmistöjen edustajista.

Vike-Freiberga toisti puheessaan myös Latvian tavoitteet jäsenyyskeskustelujen aloittamisesta Euroopan unionin ja sotilasliitto Naton kanssa. Vike-Freiberga painotti myös taloudellisen vaurauden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden merkitystä.

Vike-Freiberga valittiin presidentiksi kesäkuun 17. päivänä puolueettomana kompromissiehdokkaana niukalla ääntenenemmistöllä sen jälkeen, kun viisi puoluesidonnaista ehdokasta ei onnistunut keräämään parlamentissa riittävää kannatusta.

Vike-Freiberga joutuu ottamaan presidentin tehtävät vastaan nopeasti keskellä maan pääministerin eroamisesta johtuvaa poliittista kriisiä. Parlamenttipuolueet voivat päättää uuden hallituksen kokoamisesta, mutta presidentillä on etuoikeus nimittää valitsemansa pääministeriehdokas.

Stepashin: Unioni Valko-Venäjän kanssa pian valmis

Valko-Venäjän presidentti Alexander Lukashenko puolestaan arvioi viikko sitten Moskovassa, että sopimus valmistuu hitaasti ja mikäli sen tekeminen kestää liian kauan, Valko-Venäjä pyrkii läheisempiin suhteisiin lännen kanssa.

- Sopimukseen liittyvistä asioista päätetään kuukauden kuluessa, kertoi uutistoimisto Itar-Tass Stepashinin sanoneen.

Pääministeri sanoi, että presidentti Boris Jeltsin oli henkilökohtaisesti pyytänyt häntä huolehtimaan sopimuksen saavuttamisesta ja sanonut soittavansa Lukashenkolle myöhemmin maanantaina.

Stepashin sanoi, että sopimuksen on määrä olla hyvin konkreettinen eikä vain täynnä aikomisjulistuksia. Valtioiden välinen liitto on ollut työn alla jo useita vuosia. Viime joulukuussa Lukashenko ja Jeltsin allekirjoittivat julistuksen, jossa he sopivat ylikansallisten elimien hallitsemasta liitosta. Ulkopolitiikka ja puolustusasiat jäisivät kuitenkin erillisiksi.

Jeltsin myöntää olevansa epäsuosittu

- Tiedän, että pisteeni ovat matalalla ja se on tietenkin epämiellyttävää. Se on hinta, jonka joutuu maksamaan uudistusten hitaudesta, Jeltsin sanoi Izvestija-lehden haastattelussa.

Toisaalta Jeltsin myös sanoi, ettei hän aio ryhtyä mihinkään erityisiin toimenpiteisiin suosionsa lisäämiseksi.

Jeltsinin kansansuosio laski rajusti viime vuoden talouslaman yhteydessä toteutetun ruplan devalvaation vuoksi. Kesäkuun lopussa tehdyn mielipidekyselyn mukaan vain kolme prosenttia venäläisistä tuki Jeltsinin politiikkaa, kun taas 90 prosenttia ilmoitti, ettei luota presidenttiin.

Samassa lehtihaastattelussa Jeltsin kiitteli pääministeri Sergei Stepashinin työtä ja kielsi viimeaikaiset huhut, joiden mukaan hänellä olisi suunnitelmissa kieltää Venäjän kommunistinen puolue.

Venäjälle uusi terveysministeri

Samalla viimeinen tyhjänä ollut ministerinpaikka pääministeri Sergei Stepashinin hallituksessa tuli täytetyksi. Stepashinista tuli pääministeri 19. toukokuuta.

Kadonnut satelliitti löytyi Siperiasta

Raduga-1 viestintäsatelliitti laukaistiin Kazakstanin Baikonurin avaruusasemalta, mutta heti laukaisun jälkeen satelliitin ohjaus epäonnistui.

Satelliitti löytyi Mongoliasta. Myöskin Proton-K laukaisin löytyi eräältä pihalta samalta seudulta. Kummankaan laitteen kunnosta ei annettu tietoja.

Satelliitin oli määrä liittyä maata kiertävään avaruusasemaan 26 000-37 000 kilometrin päässä maasta. Maata kiertää tällä hetkellä 34 Raduga-satelliittia.

Tshernobylin kalat säteilevät edelleen

200 kilometrin säteeltä ukrainalaisen ydinvoimalan ympäristöstä löydettiin kaloja, joiden radioaktiivisuus vaihteli 1 000:sta 10 000 becquereliin kilolta. Euroopan unionissa syötäväksi kelpaavan kalan radioaktiivisuuden raja-arvo on 600 becquereliä.

Vesien tilaa on tutkinut EU-rahoitteinen tutkimusprojekti Aquascope, joka esitteli ensimmäisiä tuloksiaan Baden-Württembergissä keskiviikkona. Aquascopeen kuuluu tutkijoita Britanniasta, Alankomaista, Portugalista, Saksasta, Venäjältä, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta. Projekti aloitettiin viime syyskuussa ja se kestää kolme vuotta.

Espanjan poliisi takavarikoi 10 tonnia kokaiinia

Kokaiini takavarikoitiin rahtilaivasta Kanarian saarten tuntumasta. Espanjan viranomaisten mukaan kokaiini on peräisin Kolumbiasta ja se on tarkoitettu Euroopan markkinoille.

Ratsian tehneen ryhmän tiedottaja sanoi, että kokaiinitakavarikkoa oli valmisteltu kuukausia. Huumeen arvo katukaupassa olisi ollut arviolta 375 miljoonaa dollaria (yli 2,1 miljardia markkaa).

Espanjan poliisi teki edellisen suuren huumetakavarikon syyskuussa 1997, kun se takavarikoi 4,8 tonnia kokaiinia maan pohjoisrannikolla.

Kreikka tiukentaa maahanmuuttoa

Perjantai-illasta lähtien yli 2 000 maahanmuuttajaa on viety eri poliisiasemille henkilöllisyyksien tarkastusta varten. Mikäli paperit eivät ole kunnossa, asianosaisia odottaa maastapoistumismääräys, viranomaiset kertoivat.

Euroopan asiain ministeri Yannos Kranidiotis keskusteli maanantaina maan ulkoministerin ja Balkanin maiden, Venäjän ja entisen Neuvostoliiton maiden konsulien kanssa maahanmuuttopolitiikasta.

Kranidiotis vetosi Schengenin sopimukseen perustellessaan tiukkenevia toimia laittoman maahanmuuton estämiseksi. Kreikan kommunistinen puolue on arvostellut kovenevaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Unkarilaiset laativat Vojvodinalle itsehallintomallin

Unkarilaisvähemmistön edustajat laativat itsehallintomallin Budapestissa Unkarin ulkoministeriön ja muiden virastojen välityksellä.

Mallin mukaan Vojvodinasta tulisi itsehallintoalue, jossa vähemmistöjen oikeudet olisi taattu. Hallintomalli takaisi myös sen, että unkarilaisvähemmistö olisi edustettuna paikallis- ja aluehallinnossa.

- On luonnollisesti selvää, ettei suunnitelma voi toteutua ennen kuin Jugoslaviassa on toimiva demokratia, Unkarin ulkoministeriön edustaja Gabor Horvath sanoi. Horvathin mukaan suunnitelma esitellään Sarajevossa myöhemmin heinäkuussa pidettävässä Balkanin vakauttamiskokouksessa.

Iranin parlamentti hyväksyi tiukan lehdistölain

Parlamentti hyväksyi lain äänin 125-90 istunnossa, josta oli poissa 55 kansanedustajaa. Lain yksityiskohdista on vielä sovittava parlamentin ja hallituksen välisissä neuvotteluissa ennen lain voimaantuloa.

Khatami on lisännyt huomattavasti lehdistön vapauksia voitettuaan suurella äänten enemmistöllä presidentinvaalit vuonna 1997.

Lakiesityksen laatijoiden mukaan uusi tiukka laki on tarpeen islamilaisen vallankumouksen arvojen puolustamiseksi länsimaisten vaikutteiden tulvalta. Khatamin kannattajat puolestaan pelkäävät, että uusi laki rajoittaa sananvapautta ensi vuoden helmikuussa pidettävien parlamenttivaalien alla.

Lihan salakuljetus Norjaan lisääntynyt

Viime viikon lopulla Svinesundin tulliasema Norjassa takavarikoi lähes kolme tonnia lihaa kolmen päivän aikana.

Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Norjan tullit ovat takavarikoineet yhteensä 19 tonnia laittomasti maahan tuotua lihaa, kertoi ruotsalainen radiokanava. Määrä on enemmän kuin koko viime vuonna, ja sitä paitsi salakuljetuksen odotetaan lisääntyvän kesäkuukausina.

Laittoman lihan uskotaan olevan tarkoitettu myyntiin pääasiassa Oslon seudulla, jossa hintataso on korkea. Tulliviranomaiset epäilevät, että salakuljetus saattaa olla järjestäytynyttä, sillä samat ihmiset ovat jääneet kiinni useita kertoja. Liha kuljetetaan rajan yli tavallisesti pakettiautoilla tai henkilöautojen tavaratilassa, usein ilman kylmälaitteita.

Norjalaiset terveysviranomaiset ovat huolissaan, sillä salakuljetettu liha voi aiheuttaa erilaisia sairauksia kuten salmonellaa. Rajalla takavarikoitu liha heitetään pois, sillä sen alkuperästä ei ole todisteita.

Indonesian ääntenlaskulle uusi takaraja

Vaalilautakunnan asettama takaraja on jo kolmas. Ääntenlasku yli sadan miljoonan äänioikeutetun saarivaltiossa on sujunut kangerrellen. Tiistaina äänistä oli laskettu vajaat 60 prosenttia.

Indonesian ensimmäiset demokraattiset vaalit 44 vuoteen järjestettiin 7. kesäkuuta.

Itävalta haluaa Tonavan siistiksi sodan jäljiltä

Naton ilmaiskujen hävittämien Serbian siltojen ja rakennusten palaset häiritsevät Euroopan pisimmällä joella, Tonavalla, tapahtuvia kuljetuksia. Joki laskee Mustaanmereen.

Tshernomyrdinin lehdistöpalvelun edustaja Valentin Sergejev sanoi, että erikoislähettiläs on valmis neuvottelemaan Jugoslavian presidentin Slobodan Milosevicin kanssa Tonavan ongelmasta heti kuin mahdollista.

Lausunnon mukaan Itävallan liittokansleri Viktor Klima ja presidentti Thomas Klestil pyysivät, että Tshernomyrdin taivuttaisi Milosevicin hyväksymään asiantuntijoita Itävallasta ja muista Tonavan maista selvittämään jokiongelmaa.

Pakistan: lähetystötyöntekijöitä kidutettu Intiassa

Lähetystön lausunnossa sanottiin, että virkailijat olivat ostoksilla Delhissä, kun Intian tiedustelupalvelun joukot pidättivät heidät yli kolmeksi tunniksi. Pidätyksen aikana virkailijat saivat vakavia vammoja ja heidät vietiin sairaalahoitoon.

Pakistan ja Intia ovat viime viikon aikana syyttäneet toisiaan kidutuksista ja laittomista pidätyksistä. Maiden väliset suhteet ovat olleet kovimmalla koetuksella kolmeenkymmeneen vuoteen Kashmirin alueen hallinnasta syntyneiden kiistojen vuoksi.

Kuivuus tappaa kaloja Yhdysvaltojen itärannikolla

Tutkijoiden mukaan kuolleita kaloja on löydetty noin kaksisataa tuhatta, mutta niitä on kuollut viikon aikana todennäköisesti huomattavasti enemmän, arviolta jopa puoli miljoonaa.

Kalakuolemat ovat pahimpia yli kymmeneen vuoteen ja niiden syynä pidetään alueella koko kevään ajan vallinnutta kuivuutta. Veden happipitoisuus on laskenut liian alas ja Chesapeake-lahteen pääsevät maatalouden jätevedet pahentavat myös tilannetta.

Viranomaisten mukaan lisää kalakuolemia on odotettavissa, sillä vedet ovat edelleen liian alhaalla.

Tutkijat ovat varmoja siitä, että kuolemien syynä ei ole tällä kertaa pfisteria-bakteeri. Pfisteria tappoi alueella runsaasti kaloja kaksi vuotta sitten ja aiheutti vakavia ongelmia alueen kalastukselle ja ravustukselle.

Tupakkayhtiöt tuomittiin vastuuseen tupakoinnin haitoista

Oikeuden päätöksen mukaan tupakkayhtiöt salasivat tietoja tupakoinnin riskeistä ja siitä, että tupakka aiheuttaa riippuvuutta.

Kyseessä on tähän asti ensimmäinen tupakkayhtiöitä vastaan nostettu ryhmäkanne, joka on johtanut tuomioon. Kantajien lopullista määrää ei vielä edes tiedetä, mutta heitä arvellaan olevan satoja tuhansia. Vahingonkorvausvaateiden arvioidaan nousevan 200 miljardiin dollariin eli yli biljoonaan Suomen markkaan.

Koonnut: IKK
9.7.1999