Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti

Lännen tehtaat yhtiöitti maarakennustekniikan

Lännen Tehtaat omistaa uuden yhtiön osakkeista 65 prosenttia ja kaksi SFK Finance Oy:n hallinnoimaa sijoitusrahastoa kolmanneksen. Machiniumin johdon osuus osakepääomasta on 1,7 prosenttia. Yhtiön on tarkoitus listautua pörssiin.

Yhtiön toimitusjohtajaksi on nimitetty diplomi-insinööri Markku Routasalo, joka jatkaa myös Lännen Engineering Oy:n toimitusjohtajana.

Machinium hankki tiistaina Kinnevik-konserniin kuuluvan ruotsalaisen SMA Maskin AB:n koko osakekannan 47,5 miljoonalla markalla. SMA Maskin AB on maarakennus- ja materiaalinkäsittelykoneiden sekä moottorien maahantuontiin, jälleenmyyntiin ja huoltoon erikoistunut yritys. Yhtiön liikevaihto vuonna 1998 oli 437 miljoonaa kruunua ja tulos lievästi voitollinen.

Machinium-konserniin kuuluu seitsemän erillistä yhtiötä.

Station 1 laajentaa Pohjois-Suomeen

- Keskitymme Pohjois-Suomessa aluksi Oulun ja Rovaniemen alueisiin, joilla avaamme ensimmäiset asemamme todennäköisesti syyskuussa. Tavoittelemme Pohjois-Suomessa noin 200 miljoonan markan myyntiä ja aina Sodankylään saakka yltävää markkina-aluetta, sanoo toimitusjohtaja Hannu Lydman.

St 1:llä on terminaalit Kotkassa ja Porissa. Yhtiö on näihin saakka keskittänyt toimintansa linjan Kokkola-Nurmes eteläpuolelle, jossa sillä on tällä hetkellä 84 asemaa.
- Tämän vuoden tavoitteeksi asetettu sadan aseman verkko ylittyy vuoden loppuun mennessä, toteaa toimitusjohtaja Lydman.

Tutkimus löysi ylihintaa sähkölaitosten taksoista

Tutkimuksen tekijät eivät halua kuitenkaan syyttää kunnallisia energialaitoksia piiloveron perimisestä, vaikka laitokset ovatkin monopoliasemassa. Laskelmista puuttuvat mm. laitosten rahoitusasemaa koskevat tiedot, jotka ovat salaisia. Kohtuullisuusraamin tasostakin voidaan kiistellä.

Energialaitosten toiminta ja tuotot puntarissa -tutkimus selvitteli 16 kunnallisen energialaitoksen taloutta, tulosta ja hinnoittelun kohtuullisuutta. Seitsemän niistä oli liikelaitoksia ja yhdeksän osakeyhtiömuotoisia. Tutkimuksen tekivät Veli Karhu, Tero Nissinen ja Pekka Valkama.

Verkkoliiketoiminnan kohtuullisuusrajana tutkimuksessa käytettiin 6-9 prosentin tuottoa verkkoon sijoitetulle pääomalle. Tulosten mukaan kunnalliset energialaitokset olivat varsin hyvätuottoista ja suhteellisen vähäriskistä liiketoimintaa. Liikelaitosmuotoiset laitokset tulouttivat omistajilleen selvästi yhtiömuotoisia laitoksia enemmän.

Suurin tulouttaja oli Oulu, 896 markkaa asukasta kohti. Seuraavina liikelaitoksista tulivat Helsinki, Kuopio ja Tampere. Yhtiöistä eniten, 630 markkaa asukasta kohti, palautti Lahti. Sähkönsiirron tulokset olivat Oulussa ja Espoossa 45 prosentin luokkaa. Tarkasteluvuonna 1997 vain Turun verkkoliiketoiminta jäi tappiolliseksi.

Tamro Medlab osti norjalaisen Leica Mikroskopin

Tamro ei keskiviikkona tiedotteessaan kertonut kaupan arvoa. Leica Mikroskopin viime vuoden liikevaihto oli noin 35 miljoonaa Norjan kruunua ja sen palveluksessa oli 11 henkeä. Yrityksestä Lab Konsult omisti noin 91 prosenttia, Leica Microsystems Holdings loput yhdeksän prosenttia.

Leica Mikroskopi edustaa Norjassa Leica Microsystemsiä, joka on maailman johtavia mikroskooppien sekä näytteiden käsittelyyn ja analysointiin tarkoitettujen laitteiden valmistajia.

Tamro Medlabin toimitusjohtaja Keijo Väkiparta sanoo, että Leica Mikroskopin kanssa yhteinen asiakaskunta ja tuotteet tukevat hyvin Tamro MedLabin laajentumisstrategiaa. Samalla Tamron asema Norjan laitemarkkinoilla vahvistuu. Tamro MedLab on aiemmin tänä vuonna hankkinut Norjasta kaksi muuta yritystä.

Työryhmä selvittämään matkustaja-alusten kilpailuasemaa

Työryhmän tehtävänä on kartoittaa, mikä on suomalaisten matkustaja-alusten ulkomaanliikenteen kilpailuasema verrattuna muiden maiden matkustaja-aluksiin. Samalla selvitetään, mitä Suomen tärkeimmissä kilpailijamaissa on tehty matkustaja-alusliikenteen kilpailuaseman parantamiseksi.

Vuoden loppuun asti toimivan työryhmän puheenjohtajaksi on valittu Heikki Muttilainen Merenkulkulaitoksesta.

Kasvatusrapujen tulo markkinoille viivästyy

Alunperin tavoitteena oli ryhtyä patotöihin jo keväällä 1998 ja poikasten istutuksiin viime kesänä. Ideana oli padota alavia pakettipeltoja tai niiden notkelmia rapulammikoiksi.

Projektipäällikkö Pekka Vuorinen uskoo, että valtion osuus rahoitukseen saadaan syksyn lisäbudjetissa. Sitä kautta avautuisivat myös EU:n rahahanat. Näin allastöitä voitaisiin aloitella ensi syksynä.

Rapujen kasvatuksesta kaavaillaan maatalouden liitännäiselinkeinoa. Jos kasvatus onnistuu, tavoitteena on myöhemmin perustaa viljelijöille yhteinen myyntiorganisaatio.

Myyntipöydille peltoravut ehtivät parhaassa tapauksessa vasta 3-4 vuoden kuluttua, sillä ensimmäisen sukupolven pitää varttua sukukypsäksi. Vasta sitten kantaa voidaan ryhtyä harventamaan. Vuorisen mukaan rapuja kasvatetaan tätä nykyä lähinnä vain istukkaiksi luonnonvesistöihin.

Koonnut: IKK
9.7.1999