Ulkomaanmatkailun kasvu taittui viime vuonna



Suomalaisten into ulkomaanmatkailuun on laantunut. Viime vuonna suomalaiset tekivät 1,2 miljoonaa pidempää matkaa ulkomaille.


Ulkomaanmatkailun kasvu on jatkunut laman jälkeen vuodesta 1995 alkaen. Viime vuosi osoittaa kuitenkin kasvun taittumisen merkkejä. Myös koko 90-luvun ajan voimakkaana jatkunut risteilyjen ja lähialueille tehtyjen lyhyiden matkojen määrän kasvu pysähtyi ja kääntyi lievään laskuun.

Vuonna 1998 ulkomaille tehtiin 1,2 miljoonaa pitkää, vähintään neljän yöpymisen lomamatkaa, ja 600 000 lyhyttä 1-3 yöpymisen matkaa. Lisäksi tehtiin 1,7 miljoonaa yöpymisen sisältänyttä risteilyä ja 700 000 päivämatkaa lähialueille.

Kotimaanmatkailu on kasvanut muutamaa notkahdusta lukuun ottamatta koko 90-luvun ajan, ja kasvu jatkui edelleen. Erityisesti lyhyiden 1-3 yöpymisen matkojen määrä on lisääntynyt. Vuonna 1998 niitä tehtiin 2,1 miljoonaa, mikä on yli 600 000 enemmän kuin vuonna 1991. Yhteensä kotimaassa tehtiin lähes 3 miljoonaa maksullisen majoituksen sisältänyttä vapaa-ajanmatkaa.

Ulkomaan lomamatkaan 5 400 markkaa

Lomamatkailu Länsi-Eurooppaan ja lähialueille väheni viime vuonna. Myös Turkkiin sekä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maihin tehtiin edellisvuotta vähemmän matkoja. Matkailu Kanarian saarille väheni hieman.

Muihin Välimeren alueen lomakohteisiin kuin Espanjan saarille matkailu sitä vastoin kasvoi. Samoin lisääntyi kaukomatkailu Kaakkois-Aasiaan ja Väli-Amerikkaan.

Vuonna 1998 Kanarialla lomaili lähes 250 000, Espanjassa yli 100 000 ja Kreikassa 150 000 suomalaista. Välimeren alueelle tehtiin yhteensä yli 400 000 lomamatkaa, suurin osa touko-syyskuussa. Kaukokohteista suosituin oli Thaimaa, jossa kävi yli 20 000 suomalaisturistia.

Ulkomaan lomamatkaan suomalaiset käyttivät rahaa keskimäärin 5 400 markkaa henkeä kohti, kun kaikki matkasta aiheutuneet kulut ostoksineen lasketaan mukaan.

Lähialueille 3 miljoonaa matkaa

Viime vuonna lähialueille suuntautuneista matkoista suurin osa, noin puoli miljoonaa, oli lyhyitä 1-3 yöpymisen matkoja. Lisäksi lähialueille tehtiin yli 200 000 pidempää matkaa. Kun mukaan lasketaan yöpymisen sisältäneet 1,7 miljoonaa risteilyä ja 700 000 päivämatkaa, lähialueille tehtiin yhteensä noin 3 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa, joista vajaat miljoona oli risteilyjä ilman maissa käyntiä.

Kun risteilyt ja päivämatkat lasketaan mukaan, Viroon tehtiin yhteensä noin 1,2 miljoonaa matkaa, Ruotsiin 700 000 ja Venäjälle 400 000 matkaa. Virossa ja Ruotsissa yöpyneet matkailijat käyttivät matkaan yhteensä vajaat 2 000 markkaa. Laivalla yöpynyt risteilijä kulutti matkaan 1 200 markkaa.

Heinäkuussa 5,5 miljoonaa matkaa

Heinäkuu on vilkkain matkailukuukausi. Mökki- ja lomamatkailu kotimaassa on huipussaan, ja heinäkuussa tehdään eniten myös ulkomaanmatkoja. Vuoden 1998 heinäkuussa suomalaiset tekivät yhteensä 5,5 miljoonaa yöpymisen sisältänyttä matkaa.

Pitkiä, vähintään neljän yöpymisen lomamatkoja tehtiin lähes miljoona. Näistä suurin osa eli 600 000 matkaa suuntautui omalle mökille tai sukulaisten ja tuttavien luo. Vuokrattua mökkiä tai muita kotimaan maksullisia majoituspalveluja käytettiin 200 000 matkalla ja noin 150 000 matkaa tehtiin ulkomaiden lomakohteisiin.

Pitkien lomamatkojen lisäksi heinäkuussa tehtiin ulkomaille yli 100 000 lyhyttä 1-3 yöpymisen matkaa sekä 250 000 risteilyä ja päivämatkaa. Kotimaassa lyhyitä matkoja tehtiin yli neljä miljoonaa. Näistä 400 000:ssa käytettiin maksullista majoitusta ja loput tehtiin omalle mökille tai sukulaisten ja tuttavien luo.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen matkailutilastoon.

IKK
9.7.1999


TALOUS-SIVULLE