Työnantajamaksujen alentamisella tavoitellaan työpaikkoja syrjäytyville



Sosiaali- ja terveysministeriö perusti toukokuussa työryhmän selvittämään, miten työnantajamaksujen alennuksilla voitaisiin helpottaa pienipalkkaisten ihmisten työllistymistä ja estää ihmisten syrjäytymistä työmarkkinoilta. Näin pienennettäisiin niin sanottua rakenteellista työttömyyttä.


Työryhmän perustaminen liittyy hallitusohjelman lupauksiin parantaa talouden kasvua ja työllisyyttä 10-11 miljardin markan suuruisilla verojen ja veroluonteisten maksujen kevennyksillä, jotka suunnataan vaalikauden aikana ansiotuloihin ja välillisiin työvoimakustannuksiin.

Työryhmän mielestä työnantajamaksujen alentaminen ei itsessään riitä parantamaan työllisyyttä. Maksujen porrastaminen voi pikemminkin vääristää työmarkkinoita kuin työllistää ihmisiä. Näin on käynyt esimerkiksi Hollannissa.

Maksuja pitää alentaa paljon, jotta työpaikat lisääntyisivät. Käytännössä pitäisi poistaa joitakin maksuja kokonaan tai ryhtyä toimiin, jotka rikkovat sosiaaliturvan vakuutusperiaatetta. Myöskään julkistalouden rahoitusasema ei salli merkittäviä maksualennuksia.

Parhaat tulokset saavutetaan toisiaan tukevilla toimilla, joilla lisätään työvoiman tarjontaa, kysyntää ja kannusteita. Työnantajamaksujen alennukset lisäävät työvoiman kysyntää ja työtulojen veronkevennykset tarjontaa. Aktiivisella työvoima- ja sosiaalipolitiikalla voidaan parantaa työmarkkinoiden toimivuutta.

Työnantajan kansaneläkemaksu alas

Työryhmä katsoo, että sopivin tapa olisi alentaa työnantajamaksua olisi kansaneläkemaksun laskeminen nykyisen porrastuksen puitteissa. Silloin alennus kohdistuu alimpaan tuloluokkaan, mikä kohdistaisi alennuksen työvoimavaltaiseen tuotantoon ja pienituloiseen työvoimaan.

Kansaneläkemaksun alennusta perustellaan siksikin, että nykyisillä maksuperusteilla kansaneläkevakuutusrahasto kasvaisi ylijäämäiseksi vuonna 2001.

Vaikutusta pitäisi tukea alimpiin tuloluokkiin kohdistuvilla veroratkaisuilla sekä korottamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä. Jotta kuntien työpaikat eivät vähenisi enemmän kuin ne muualla lisääntyvät, pitäisi kansaneläkemaksuja alentaa myös julkisella sektorilla.

Lisäksi tulisi selvittää keinoja ihmisten houkuttelemiseksi työntekoon. Tätä selvitetään parhaillaan valtiovarain- ja työministeriöiden virkamiesten välillä budjettiriihtä silmällä pitäen.

Työryhmän mielestä uudistukset voidaan toteuttaa hallituksen kaavailemien 10-11 miljardin verojen ja veroluonteisten maksujen kevennysten puitteissa.

Ei vaikutusta kuntien rahoitukseen

Työryhmä on laskenut esimerkkilaskelmat kansaneläkevakuutuksen rahoituksesta vuosille 1999-2005 olettaen, että työnantajan kansaneläkemaksun alimman porrastusluokan maksu alennetaan 2,4 prosentista 1,2 prosenttiin.

Kuntien tilanne korjataan korottamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä saman verran kuin kuntatyönantajien kansaneläkemaksut vähenevät.

Työryhmän esimerkkilaskelmassa kaksi kolmasosaa alennuksista suunnataan työnantajamaksujen alentamiseen ja loput tuloverojen alentamiseen. Työnantajamaksuja alennettaisiin ensi vuonna 3,1 miljardilla ja tuloveroja 1,3 miljardilla, vuoteen 2 005 mennessä työnantajamaksuja säästyisi 21 miljardia ja tuloveroa 8,7 miljardia.

STT-IKK
9.7.1999


POLITIIKKA-SIVULLE