Hammashuollon kustannukset vaihtelevat alueittain



Kuntien panostus hammashuollon kustannuksiin vaihtelee suuresti. Eniten hammashuolto maksaa Pohjois-Karjalassa ja halvinta se on Uudellamalla.


Stakesin selvityksen mukaan hammashuollon bruttomenot asukasta kohti vaihtelivat 175 markasta 566 markkaan. Nettomenot vaihtelivat 146 markasta 471 markkaan.

Valtakunnallisella tasolla terveyskeskusten suun terveydenhuollon bruttokäyttökustannukset asukasta kohti ovat 90-luvulla laskeneet selvästi, mutta käyntiä kohti kulut ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan.

Suun terveydenhuollon käyttökustannukset olivat toissavuonna asukasta kohti keskimäärin 270 mk, hoidettua potilasta kohti 802 mk ja käyntiä kohti 281 mk.

Tulojen osuus oli keskimäärin 23 % käyttömenoista. Vanhan läänijaon mukaisessa vertailussa eniten hammashuolto maksoi Pohjois-Karjalan kunnille ja halvinta se oli Uudenmaan kunnille.

Pohjois-Karjalassa myös aikuiset pääsevät hoitoon kansanterveysasetuksen edellyttämässä laajuudessa. Uudellamaalla suurin osa kunnista on rajoittanut aikuisten hoidon alle suositusten.

Yli kolme neljäsosaa henkilöstökuluja

Suun terveydenhuollosta terveyskeskuksille aiheutuneista käyttökustannuksista 76 prosenttia oli henkilöstökuluja. Kustannuksiin vaikuttavatkin eniten henkilöstörakenne ja potilasmäärä.

Yksi hammaslääkäri hoiti toissavuonna keskimäärin 900 potilasta. Määrä on pysynyt ennallaan kolme vuotta aiemmin tehtyyn selvitykseen verrattuna.

Eniten eli yli 1 400 potilasta hammaslääkäriä kohti hoidettiin Haapajärvellä, Hankasalmella, Korpilahti-Muuramen terveyskeskuksessa, Miehikkälässä ja Heinävedellä.

Vähiten eli alle 600 potilasta lääkäriä kohden hoidettiin Sysmässä, Hailuodossa, Kangaslammella, Mouhijärvellä ja Posiolla. Määriin vaikuttavat lapsia suuritöisempien aikuispotilaiden osuus sekä se, onko ennaltaehkäisyyn ja terveystarkastuksiin käytettävissä myös hammashuoltajia.

Lasten hampaita hoidetaan liikaakin

Terveyskeskusten väliset erot olivat suuria myös hoidossa käyneitten määrissä. Lasten ja nuorten myönteisestä terveyskehityksestä huolimatta 6-18 -vuotiaista 88 prosenttia oli käynyt hammashoidossa vuoden 1997 aikana.

Yli 41-vuotiaista sen sijaan vain keskimäärin 12 prosenttia oli voinut käyttää terveyskeskusten hoitopalveluja. Lasten hampaita hoidettiin liiankin usein, ja vanhempien aikuisten liian vähän.

Stakesin selvityksessä kuvataan suun terveydenhuollon voimavarat ja tuotokset vuonna 1997 ja tehdään vertailuja läänien välillä sekä vertailuja kahteen aiempaan selvitykseen.

Raportti mahdollistaa vertaisarvioinnin terveyskeskusten välillä ja se sisältää tiedot lähes kaikista terveyskeskuksista.

ILPO KIURU
9.7.1999


POLITIIKKA-SIVULLE