Pakko haluja vahvempi syy ennenaikaiseen työelämästä poistumiseen


Eläketurvakeskuksen tutkija Raija Gould katsoo, että julkisessa keskustelussa on yleensä liiaksi korostettu ikääntyvien työntekijöiden omaa halua vetäytyä eläkkeelle ennen varsinaista eläkeikää.

- Liian vähän on tuotu esiin, että heillä on välttämättömyyden sanelemia pakkoja poistua, hän sanoo omaan tutkimukseensa viitaten.

Eläketurvakeskuksen kyselyn mukaan noin 30 prosenttia 57-64-vuotiaina työelämästä pois jääneistä perusteli ratkaisuaan "puhtaalla" vapaaehtoisuudella. Siihen houkutteli mm. vapaa-aika ja mahdollisuus viettää aikaa perheen tai lastenlasten kanssa.

Hieman vaille 40 prosenttia halusi eläkkeelle, koska ei nähnyt terveydentilansa tai työn puutteen vuoksi muuta vaihtoehtoa. Loput 30 prosenttia olisi halunnut jatkaa töissä.

"Vapaaehtoisesti lähtevien määrä pieni"

Gouldin mielestä "jotakuinkin" vapaaehtoisesti poistuvien määrä (31 %) on pieni verrattuna siihen, millainen mielikuva keskusteluissa tilanteesta on annettu.

Keskustelussa on annettu ymmärtää, että ikääntyneet työntekijät itse haluavat pois työelämästä lähes keinolla millä hyvänsä. Toki sitäkin on, mutta se ei ole ratkaiseva eikä ainakaan ainoa syy, hän sanoi.

Hänen mielestään järkevälle ihmiselle alkaa muodostua haluakin, kun hän huomaa, ettei mahdollisuutta työssäoloon enää ole.

Alustava raportti Gouldin tutkimuksesta työmarkkinoilta poistumisen reiteistä julkistettiin jo kevättalvella. Hän odottaa saavansa selvityksensä valmiiksi viimeistään ensi vuoden alkupuolella.

Kysely tehtiin vuosina 1991-1996 työelämästä poistuneille 57-64-vuotiaille. Siihen vastasi runsaat 700 ihmistä. Gould korostaa, että luvut ovat vain suuntaa-antavia, koska rajanveto on vaikeaa ja syyt kietoutuvat toisiinsa.

Nyt virta vie eläkkeelle työttömyysputken kautta

Gouldin raportin mukaan ennen varsinaista eläkeikää eläkkeelle jäämisen pääväyläksi on 1990-luvulla tullut työttömyyseläke. Vielä ennen lamaa yleisin syy ennenaikaiseen eläkkeelle jääntiin oli työkyvyttömyys.

Gould sanoo yllättyneensä muutoksen voimakkuudesta, kun tutkimusaineisto alkoi valmistua. Hänen mukaansa selvimmin muutokset näkyvät 60-64-vuotiaiden ryhmässä.

Muutoksen syynä on laman aiheuttama massatyöttömyys ja erityisesti ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien määrän lisääntyminen.

Jos hieman päälle 55-vuotias jää työttömäksi, hän on oikeutettu ensin ns. lisäpäiviin ja 60-vuotiaana työttömyyseläkkeeseen normaaliin eläkeikäänsä saakka, ellei hän saa uutta työtä. Kyseessä on ns. työttömyyseläkeputki.

- Pitkäaikaistyöttömyys näyttää ikääntyneillä työntekijöillä vääjäämättömästi johtavan lopulliseen työstä poistumiseen, Gould päättelee.

Hän ei katso voivansa arvioida, vaikuttaako yksityiseen tel-järjestelmään sovitut muutokset asiaan, koska ei ole vielä lomansa jälkeen ehtinyt tutustua niihin tarpeeksi hyvin.

Muutoksilla työnantajan osuutta työttömyyseläkkeistä nostetaan hieman ja työntekijän eläkettä pienennetään hieman.

Huono koulutus ei katkaise väylää 10-15 vuoteen

Tutkimuspäällikkö Mikael Forss Eläketurvakeskuksesta ei usko suuriin muutoksiin työmarkkinoilta poistumisessa 10-15 vuoteen siitä yksinkertaisesta syystä, että yli 45-vuotiaiden koulutus on ylensä sen verran heikko.

Forssin mielestä tilanne voisi muuttua vain työllisyyden "taianomaisella" parantumisella ja täydellisellä asennemuutoksella ikääntyviä työntekijöitä kohtaan.

- Myös ikääntyvien koulutukseen olisi panostettava selvästi nykyistä enemmän, hän sanoi.
Tilannetta ei helpota myöskään se, että vapaat työpaikat ovat täysin toisella paikkakunnalla kuin töitä vailla olevat.

STT-IKK
9.7.1999

POLITIIKKA-SIVULLE