Oikeusministeriön työryhmä ehdottaa velkaneuvontaa lakisääteiseksi

Ministeriöstä kerrottiin maanantaina, että maaliskuussa ehdotuksen laatimisen aloittanut työryhmä on saanut valmiiksi uutta velkaneuvontalakia koskevan luonnoksen hallituksen esitykseksi.

Lakiehdotuksen mukaan velkaneuvontaa antaisivat edelleen ensisijaisesti kunnat joko omin voimin tai ostopalveluina, mutta valtio maksaisi kustannukset. Useampi kunta voisi hoitaa palvelut myös yhdessä.

Vastuussa velkaneuvonnan järjestämisestä olisivat lääninhallitukset.
- Voi hyvin sanoa, että lakiluonnokseen sisältyvä velvoite on keppi. Se, että valtio maksaa kustannukset on sitten porkkana, sanoo työryhmän jäsenenä toiminut lainsäädäntösihteeri Riku Ahola oikeusministeriöstä.

Velkaneuvonta epäyhtenäistä

Lakiehdotus sorvattiin, koska velkaneuvontaa ei nykyään ole järjestetty yhtenäisesti, eikä sitä ole saatavilla tasapuolisesti eri puolilla maata. Velkaneuvojia on Suomessa yhteensä noin sata.

Velkaneuvonnan järjestäminen on vapaaehtoista, ja viime vuosina jotkut kunnat ovat lopettaneet velkaneuvonnan kokonaan. Lisäksi useissa kunnissa velkaneuvonnan jatkuminen on epävarmaa.

- Kansalaisten yhdenvertaisuus voidaan toteuttaa parhaiten lakisääteistämällä velkaneuvonta. Nyt annettu ehdotus vaikuttaa perustellulta, ja se toimitetaan välittömästi lausunnolle, toteaa oikeusministeri Johannes Koskinen.

Velkaneuvonnan ylin johto ja valvonta kuuluisi ehdotuksen mukaan kuluttajavirastolle.

Työryhmä arvioi, että uudesta laista koituisi valtiolle 8 miljoonaa markkaa lisäkuluja vuosittain, jolloin velkaneuvonnan kokonaiskulut valtiolle olisivat vuodessa noin 20 miljoonaa markkaa. Tähän asti valtio on maksanut vain osan kuntien järjestämän velkaneuvonnan kustannuksista.

Lakiluonnos perustuu keskeisiltä osiltaan viime vuoden marraskuussa valmistuneeseen velkaneuvonnan järjestelyjä koskeneeseen ehdotukseen, jonka tekivät onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Kari Lehtola ja sisäministeriön neuvotteleva virkamies Matti Ollinkari.

STT-IA
9.7.1999