Tietotulva tuo informaatioähkyn

Myös opiskelijoilla ähkyn vaara on melkoinen, sillä opetus keskittyy yhä pänttäämiskulttuuriin. Kasvatustieteiden tohtori Jussi T. Kosken mukaan ähkyn merkkejä ovat täydellinen välinpitämättömyys ympäröivistä tapahtumista tai päätöksentekokyvyn menettäminen.

Jälkimmäisessä tapauksessa yksilö ikään kuin lannistuu faksien, sähköpostien ja A4:ten keskelle.
- Ongelma tiivistyy tilanteessa, jossa yksilön pitäisi tehdä päätös, jolla on kauaskantoiset seuraukset, Koski sanoo.

Hän puhui keskiviikkona Helsingissä järjestetyssä Tietotulvasta tiedon hallintaan -seminaarissa. Kosken mukaan ihminen on kulttuuriolentona hämillään, sillä hän on jäänyt jälkeen huimasta kehityksestä.

- Tähän saakka tietokone on ollut väline, mutta nyt siitä on tullut proteesi. Myös kätemme on kouristunut kännykän ympärille, Koski kuvaa.
- Myönteistä ja vapauttavaa on se, että uusi teknologia tarjoaa vaihtoehtoja, väyliä ja tekniikoita.

Tietoinen käytös auttaa

Kosken mukaan infoähkyn voi välttää vain tietoisella informaatiokäytöksellä. Ensin on määriteltävä omat tarpeensa ja etsittävä sitten vain niiden mukaista informaatiota eri lähteistä.

- Etsimisen jälkeen täytyy olla myös kyky jalostaa ja syntetisoida tietoa ja toimia tämän jalostetun tiedon pohjalta. Informaation hankinnassa ja kuluttamisessa täytyy olla selkeä fokus ja kyky torjua kaikki muu, Koski teroittaa.

Yhdysvaltalainen psykologi ja teoreetikko Warren Bennis on keksinyt reseptin "rasvattomasta lukemisdieetistä", jossa säännöstellään sekä lehtiä että virikkeitä.

Dieetin mukaan päivässä saa lukea vain yhden sanomalehden ja viikottain on sallittua seurata vain yhtä uutisaikakauslehteä. Sunnuntain paksuja sanomalehtiä tulisi nauttia vain lääkärin tarkkailun alaisena. Niin ikään myös ideoita ja kulttuuria tulee nauttia kohtuullisesti.

Koski pitää Bennisin dieettiä puoliksi vitsinä, mutta myöntää siinä myös piilevän totuuden. Kosken mukaan myös huippu-urheilija pitää välipäivän; samoin olisi annettava tiedon hautua.

Ähky on kuin burn out

Jussi T. Kosken mukaan ähkyllä on monenlaisia ammatillisia ja sosiaalisia seurauksia. Informaation ylikuormitus uhkaa esimerkiksi psyykkistä työterveyttä.
- Seuraukset voivat olla samanlaiset kuin burn outissa.

Kosken mukaan ähky ei voi jatkua kauan, koska sillä on välittömiä vaikutuksia niin yksilölle kuin organisaatiollekin. Esimerkiksi lääkärin työssä harkinnan säilyttäminen on tärkeää.

Suutarin lapsella ei ole kenkiä: myös Koski itse myöntää käyvänsä jatkuvaa kamppailua infoähkyn kanssa.
- Lehdet tai radio eivät ole minulle ongelma. TV voi olla, koska se ei anna aikaa omalle tiedonmuodostukselle.

Lehtiin Koski kaipaisi lehtiin enemmän taustoittavia juttuja ja rohkeutta kertoa asioista eri näkökulmista.
- En usko, että se palvelee mitään intressiä, jos pidämme uutisointimme hajuttomana ja mauttomana, hän arvelee.

STT-IA
9.4.1999