"Näytönpaikka nyt euromaiden hallituksilla"

EKP laski ohjauskorkoaan odotettua enemmän


Euroopan keskuspankin neuvosto pudotti torstaina ohjauskorkoaan kolmesta prosentista 2,5 prosenttiin. Ennakoitua suuremman koronlaskun jälkeen EKP katsoo tehneen voitavansa euroalueen talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi. Jatkossa näytönpaikka on euromaiden hallituksilla.

- Hallitusten täytyy talouspolitiikan avulla päästä käsiksi rakenteellisen työttömyyden syihin. EKP on omat aineksensa pöytään kantanut, eikä yksin niillä ratkaista kasvu- ja työllisyysongelmia, Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala korosti EKP:n neuvoston kokouksen jälkeen Frankfurtissa.

Samoilla linjoilla Vanhalan kanssa oli EKP:n pääjohtaja, hollantilainen Wim Duisenberg. Hän patisti talouspolitiikan tekijöitä pitämään kiinni EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen määrittämästä kurinalaisesta finanssipolitiikasta sekä ajamaan läpi rakenteellisia uudistuksia.

Matti Vanhalan uudistuslistan kärjessä ovat työllisyyttä tukevat veroratkaisut ja työmarkkinoiden jäykkyyksien purkaminen.

Suomen uudelle hallitukselle Vanhala ei halunnut antaa mitään erityisiä evästyksiä, vaan luottaa hyvän suunnan jatkumiseen maamme talouspolitiikassa.
- Kaikki se mitä meillä on lausuttu kertoo pyrkimyksistä valtiontalouden vakauttamiseen ja työttömyysongelmien ratkaisuun, hän huomautti.

Vähän vaikutuksia Suomelle

EKP:n koronlaskupäätös tuli pääjohtaja Duisenbergin mukaan vilkkaan ja antoisan keskustelun jälkeen. EKP:n neuvosto, joka koostuu euromaiden keskuspankkien pääjohtajista ja EKP:n johtokunnan jäsenistä, ei joutunut päätöksestä äänestämään.

Duisenberg kuitenkin myönsi, että yksittäisiä soraääniäkin esiintyi. EKP ei hiisku kokouksen yksityiskohdista julkisuuteen.

Matti Vanhala ei halunnut paljastaa kuuluiko Suomi näiden soraäänten esittäjien joukkoon. Hän tosin myönsi Suomen talousnäkymien olevan sen verran paremmat kuin euroalueen suurissa keskusmaissa, että koronlaskulla ei meille ole kovinkaan suurta merkitystä.

- Vaikutukset ovat Suomen kannalta lievästi positiiviset, Vanhala arvioi.

EKP saattoi päätyä koronlaskuun, koska euroalueella ei inflaatiopaineita ole, mutta kasvunäkymät heikentyivät selvästi viime vuoden loppua kohti. Markkinoilla ennakoitiin etukäteen maltillisempaa 0,25 prosenttiyksikön koronlaskua.

Vanhalan mukaan EKP "maiskutteli jonkin aikaa" ennen päätymistään 0,5 prosenttiyksikön pudotukseen.

- Katsoimme, että nyt on viisasta tehdä ennakoiva liike, kun inflaation uhkaa ei ole. Näin EKP saattoi ottaa huomioon ne muut tavoitteet, joita Maastrichtin sopimus sille asettaa hintavakauden vaalimisen ohella, Vanhala kertoi.

Maastrichtin sopimuksessa mainittu EKP:n päätavoite eli hintavakaus merkitsee inflaation pysymistä kahden prosentin alapuolella. Kun tämä tavoite on kunnossa, EKP voi Maastrichtin sopimuksen mukaan tukea euroalueen talouskasvua ja työllisyyttä.

Uutta koronlaskua ei pidä odottaa pian

Matti Vanhalan mukaan torstaiselle koronlaskulle ei kannata odottaa jatkoa lähitulevaisuudessa. Hän luonnehti 0,5 prosenttiyksikön pudotusta niin merkittäväksi, että rahapolitiikan keventämisvara on pois kuvioista pitkäksi aikaa.

- Korot on tuotu nyt niin alas kuin mahdollista. Vielä pari vuotta sitten meillä tuskin kukaan olisi osannut kuvitella näin alhaisia korkoja edes euro-oloissa, Vanhala muistutti.

Sen paremmin Vanhala kuin Duisenbergkään eivät ole huolissaan euron viimeaikaisesta heikentymisestä dollaria vastaan. Vanhala korosti, että EKP ei päätöksillään voi juurikaan euron kurssia säädellä, koska kurssikehitykseen vaikuttavat korkoeron lisäksi monet muutkin seikat.

- Euron kurssikehityksessä ei mielestäni ole mitään ongelmallista. Huolestuttavaa euron viime aikainen heikkeneminen on vain sikäli kuin se on ilmentänyt epäluottamusta euromaiden talouspolitiikkaa kohtaan, Vanhala arvioi.

STT-IA
9.4.1999

Kuva: EKP:n kotisvulta.

TALOUS -SIVULLE