 | |||||||||
 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |||||||||
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vientinäkymät manner-Eurooppaan paranevatEKP:n koronlasku alkaa vaikuttaa syksyllä
Euroopan keskuspankin torstaisen koronlaskun vaikutukset alkavat näkyä talouskehityksessä ensi syksystä lähtien. Matalammat korot rohkaisevat kuluttajia uusiin ostopäätöksiin ja yrityksiä uusiin investointeihin.Näin EKP:n päätös elvyttää talouskasvua etenkin euroalueen suurissa keskusmaissa, kuten Saksassa ja Ranskassa, joissa näkymät alkoivat heikentyä selvästi viime vuoden loppua kohti. Samalla Suomen viennin manner-Eurooppaan voidaan odottaa piristyvän. - On vaikea antaa mitään mitään täsmällistä aikataulua koronlaskun vaikutuksista. Varmaankin vierähtää useampia kuukausia ennen kuin koronlasku alkaa vaikuttaa ja täysimääräisinä vaikutusten realisoituminen saattaa viedä vuoden verran, ennustepäällikkö Markku Kotilainen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta (Etla) arvioi. Hän uskoo, että koronlasku lisää tavallisten ihmisten intoa esimerkiksi asunnon ostoon, mutta sellaiset päätökset vievät aina oman aikansa. Sama pätee yrityksiin, jotka miettivät uusia investointeja. Tällä hetkellä etenkin teollisuuden investoinnit ovat vaatimattomalla tasolla. Eri ennusteissa niiden on arveltu näyttävän tänä vuonna nollakasvua tai jopa supistuvan. Palvelusektorilla investointitahti sen sijaan pysyttelee varsin ripeänä. - Koronlasku saattaa virittää teollisuudessa jonkin verran uusia investointeja. Se, että Manner-Euroopan taloudet elpyvät EKP:n päätöksen johdosta parantaa teollisuuden vientinäkymiä ja sitä kautta voimistaa investointeja. Kovin suurista vaikutuksista ei silti voida puhuta, Kotilainen toteaa.
EKP:n koronlasku oletettua suurempiEtlassa EKP:n koronlaskua pidetään perusteltuna nimenomaan euroalueen keskusmaiden nuivien kasvunäkymien ja maailmantaloutta varjostavien riskien vuoksi. Puhtaasti Suomen kannalta katsottuna koronlaskua ei olisi tarvittu, koska meillä talouskehitys on pysytellyt hidastuvasta kasvusta huolimatta vahvana.Kotilainen pitää hieman yllättävänä, että EKP päätyi pudottamaan ohjauskorkoaan kolmesta prosentista aina 2,5 prosenttiin saakka. Etlassa ja yleisemminkin ennakoitiin vaatimattomampaa 0,25 prosenttiyksikön laskua. - Mutta kyllä näinkin mittavaa pudotusta voidaan pitää perusteltuna. EKP ilmeisesti halusi päätöksellään saada aikaan suuremman psykologisen ja suuremman suoran vaikutuksen, Kotilainen toteaa. Hänen mukaansa koronlasku kiihdyttää meillä jonkin verran inflaatiota, mutta varsinaisia vaaroja siitä ei aiheudu. Etla on povannut tälle vuodelle yhden prosentin ja ensi vuodelle 1,5 prosentin inflaatiota, joten tilaa maltilliseen vauhdin kiihtymiseen on olemassa. - Bruttokansantuotteen kasvuun EKP:n päätöksellä on lievästi positiivinen vaikutus. Tällöin puhutaan joistakin prosenttiyksikön kymmenesosista, jolloin talouskasvu pysyttelisi suunnilleen siinä mitä olemme ennustaneet, eli kolmessa prosentissa tänä vuonna ja 3,5 prosentissa ensi vuonna, Kotilainen arvioi.
STT-IA
|
TALOUS -SIVULLE