Korkoero ja markkinatunne tukevat dollaria

Eurokorot poikkeuksellisen alhaiselle tasolle

Ensi keskiviikkona voimaan astuvan päätöksen mukaan huutokauppakorko laskee 2,50 prosenttiin. EKP:n pääjohtaja Wim Duisenberg sanoi markkinat yllättäneen päätöksen julkistamisen yhteydessä, että keskuspankki on nyt tehnyt osansa Euroopan talouden elvyttämiseksi.

Duisenbergin kommentti saattaa merkitä, ettei EKP näe enää tämän jälkeen tilaa euroalueen korkotason laskulle. EKP:n ohjauskorko on nyt samalla tasolla kuin Saksan keskuspankin diskonttokorko oli vuoden 1996 huhtikuusta euron käyttöön ottoon asti.

Euroopan keskuspankki aloitti toimintansa vuoden vaihteessa samalla kun 11 Euroopan unionin jäsenmaata otti euron käyttöön yhteisenä rahanaan. Huutokauppakorko asetettiin tuolloin 3,00 prosentiksi. Markkinoilla koron laskua oli ennakoitu jo jonkin aikaa, mutta sen odotettiin olevan vain 25 pistettä.

Lukuisissa kommenteissa korkotason laskua pidettiin tarpeellisena ennen muuta Saksan, Ranskan ja Italian talouskasvun elvyttämiseksi. Euroalueen nopeimmin kasvavissa maissa alhainen korkotaso puolestaan saattaa jossain vaiheessa muodostua talouspoliittisesti ongelmalliseksi.

Duisenbergin tavoin Suomen Pankin pääjohtaja Matti Vanhala korosti, että EKP on nyt tehnyt osansa. Koroilla ei kasvu- ja työllisyysongelmia pystytä yksin ratkaisemaan. Tueksi tarvitaan välttämättä kurinalaista julkista taloutta ja rakenteellisia uudistuksia.

Markkinakorot laskivat Osakekurssit nousivat

Markkinoilla uskottiin korkofutuurien perjantaisen kehityksen perusteella, ettei EKP enää tämän jälkeen laske korkoja. Deutsche Bankin Lontoossa toimiva velkastrategi Ifty Islam arvioi Reutersille, että ennakoitua suuremman koron laskun tavoitteena oli lopettaa markkinoiden korkospekulaatiot kerralla.

Euron korkofutuurien perusteella markkinat odottavat nyt korkotason laskevan tänä vuonna, mutta vähemmän kuin 50 pistettä. Futuurit ennakoivat korkotason kääntymistä nousuun ensi vuonna.

EKP:n koronlaskun vaikutukset näkyvät suorimmin lyhyillä raha-, valuutta- ja arvopaperimarkkinoilla. Yksityisen kulutuksen ohella koron lasku tukeekin pörssikursseja, jotka ovat nousseet ennätyskorkeiksi. Korkoeron kasvu Yhdysvaltain dollariin puolestaan pönkittää dollarin kurssia euroa vastaan.

Euron reaalikorot nyt hyvin alhaalla

Mikäli koko 50 pisteen lasku siirtyy suoraan markkinakorkoihin, laskee euroalueen lyhyt reaalikorko 1,8 prosenttiin ja pitkä reaalikorko 2,7 prosenttiin. Helmikuussa euroalueen kolmen kuukauden reaalikorko oli EKP:n mukaan 2,3 prosenttia ja pitkä 10 vuoden reaalikorko 3,2 prosenttia.

Euromaiden inflaatio on useita kuukausia ollut poikkeuksellisen alhainen. Kuluttajahintojen nousu on jäänyt vain noin 0,8 prosenttiin. Mikäli inflaatio hieman nopeutuu, laskevat reaalikorot edelleen.

EKP:n hintavakaustavoitteen mukaisella 2,0 prosentin inflaatiolla reaalikorot laskisivat rahamarkkinoilla 0,6 prosenttiin ja pääomamarkkinoilla 1,5 prosenttiin.

Länsi-Euroopan korkotaso on 90-luvulla laskenut dramaattisesti sen jälkeen, kun Saksojen yhdistyminen viime vuosikymmenen lopulla ajoi korkotason ylös.

90-luvun alussa euroalueen lyhyt ja pitkä reaalikorko olivat EKP:n laskelmien mukaan noin 7,0 prosenttia. Lyhyt reaalikorko nousi korkeimmillaan 1992 yli 8 prosenttiin.

Euroalueen reaalikorot laskivat sen jälkeen kesään 1993 asti, mutta nousivat uudelleen rahamarkkinoiden kiristämisen vuoksi. Lyhyt reaalikorko oli vuodenvaihteessa 1994-1995 lähes 7 prosenttia ja pitkä reaalikorko noin 5 prosenttia. Sen jälkeen talous- ja rahaliiton lähestyminen ajoi reaalikorkoja tasaisesti alaspäin.

Korkoero dollariin kasvaa edelleen

Mikäli koko koron lasku siirtyisi euron korkoon, nousisi reaalinen korkoero 140 pisteeseen. Euron ja dollarin pitkä reaalinen korkoero puolestaan kasvaisi 10 pisteestä 60 pisteeseen.

Korkoero on keskeinen selitys sille, miksi euron kurssi dollaria vastaan on tammikuun alusta laskenut noin 8 prosenttia. Dollarin kurssia on nostanut myös viimeisen vuosineljänneksen talouskehitys, joka Yhdysvalloissa oli selvästi ennakoitua nopeampaa ja euroalueella ennakoitua hitaampaa.

Dollaria tukevaa markkinatunnetta ovat lisäksi vahvistaneet arvailut mahdollisesta korkotason nostosta Yhdysvalloissa. Sitä on ounasteltu sekä pörssikurssien kuumenemisen että nopean rahamäärän kasvun vuoksi. Yhdysvaltain kansantalouden laaja rahamäärä M3 on kasvanut reippaasti yli kymmenen prosentin vauhdilla.

Korkotason lasku merkitsee mitä ilmeisimmin sitä, ettei euron voi odottaa lähitulevaisuudessa vahvistuvan oleellisesti dollaria vastaan. Toisaalta euron kurssi tukee euroalueen talouden kasvua ja vauhdittaa vientiä.

Euron pitemmän ajan kurssikehitystä dollaria vastaan tukevat kuitenkin euron vahvat perustekijät ja maailman suurin valuuttavaranto.

Euroalue kääntyy taas kasvu-uralle

Ongelma ei niinkään ole rahan hinta tai saatavuus kuin investointien vähäisyys. Yhdysvaltain talouden pitkään jatkunut kasvu on joka tapauksessa selvästi hidastumassa.

NatWestin pääekonomistin David Kernin mukaan myös ennätystasolle nousseiden pörssikurssien korjaus on väistämättä edessä USA:n alhaisen säästämisasteen, suurten ulkoisten alijäämien ja pörssikurssien yliarvostuksen vuoksi.

Kern arvioi Natwestin markkinakatsauksessa, että pörssikurssien korjaus olisi mahdollisesti 20-25 prosentin luokkaa. Yhdysvaltain talous pystyisi Kernin näkemyksen mukaan kuitenkin "pehmeään laskuun" ja sopeutumaan ilman että prosessi laukaisisi taantumaa.

NatWestin ennusteen mukaan Yhdysvaltain kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu tänä vuonna 3,1 prosenttiin ja ensi vuonna edelleen 1,8 prosenttiin.

Euroalueen kasvun Kern ennakoi hidastuvan tänä vuonna 2,0 prosenttiin ja nousevan ensi vuonna 2,1 prosenttiin. Japanin bruttokansantuote supistuu NatWestin arvion mukaan tänä vuonna 0,9 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 1,5 prosenttia.

Maailmantalouden kasvuarviot ovat NatWestin mukaan vakaantuneet alkuvuonna ja joissain tapauksissa niitä on korjattu ylöspäinkin. Pankin ekonomistit arvioivat maailmantuotannon kasvuvauhdin hidastuvan tänä vuonna 2,3 prosentista 1,9 prosenttiin ja vauhdittuvan ensi vuonna 2,5 prosenttiin.

STT-IA
9.4.1999