Oikeustieteilijä Joonia Streng: Eläimillekin oikeudet



Jos eläimet saisivat oikeuksia, esimerkiksi kotieläimiä ei voisi enää tappaa allergian, pitovaikeuksien tai eläimen häiriökäyttäytymisen takia.


Samoin häkkikanalat ja turkistarhaus tulisivat kokonaisuudessaan lainvastaisiksi. Taloudelliset syyt eivät olisi enää riittävä peruste aiheuttaa elämille kärsimystä.
- Tarhausta ei pitäisi siltä istumalta kieltää, vaan yhteiskunnan tuella pitäisi järjestää siirtymäaika, oikeustieteen lisensiaatti Joonia Streng toteaa.

Strengin mukaan kaikille kärsimiskykyisille eläimille pitäisi turvata oikeus elämään, kivun välttämiseen, lajityypilliseen käyttäytymiseen ja lajitovereiden seuraan. Miten oikeudet lainsäädännöllisesti toteutettaisiin, olisikin jo visaisempi juttu.

Aihetta voisi lähestyä joko niin, että eläimet saavat oikeuksia tai niin, että ihmisten velvollisuuksia lisättäisiin. Streng toteaa, että oikeuksia pohdittaessa ero on tehtävä luonnonvaraisten ja ihmisen hallinnassa olevien eläinten välillä. Suojelun tarve on jälkimmäisillä huomattavasti suurempi.

Oikeudet laajenevat

Jos eläimet saisivat oikeuksia, niihin kohdistuvat rikokset olisivat nykyiseen tapaan virallisen syytteen alaisia, mutta eläinten asioita hoitavilla asiamiehillä olisi myös itsenäinen syyteoikeus. Kynnys syyttää eläimeen kohdistuvasta rikoksesta madaltuisi nykyisestä.

Streng ei usko, että eläinten oikeuksien toteutuminen olisi realistista lähitulevaisuudessa. Toisaalta hän painottaa, ettei ajatus ole niin outo, kuin äkkiseltään voisi kuvitella.

Länsimaisissa yhteiskunnissa oikeudet olivat ensin vain valkoihoisilla miehillä, mutta ne ovat levinneet myös värillisille, naisille ja lapsille. Oikeuksien laajentamisessa on kyse historiasta, kulttuurista ja politiikasta.

Yhdysvalloissa eläinsuojelujärjestöt voivat tietyin edellytyksin edustaa luonnonvaraisia eläimiä oikeudenkäynneissä. Monissa maissa ympäristöjärjestöt ovat ryhmäkannetapauksissa "luonnon edunvalvojia", Streng kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Eläinsuojelu ja rikosoikeus.

Vaikka Streng kritisoikin kirjassaan Suomen eläinsuojelulainsäädäntöä, hän toteaa, että se on kansainvälisesti kehittynyttä.

Heikko asema

- Eläinten asema on nykyisin aika heikko, sillä eläimillä ei ole laillisia oikeuksia. Eläinten asema on rinnastettavissa esineeseen, vaikkakin eläin on erityisesineen asemassa, sillä sen omistajalla on erityinen velvollisuus kohdella eläintä hyvin. Yleensähän omistaja voi kohdella esineitään miten tahtoo, Joonia Streng sanoo.

Erityisen heikko asema on koe-eläimillä ja tuotantoelämillä. Näitä parempaa huolta pidetään lemmikkieläimistä.

Streng uskoo, että suuri osa ihmisistä ei edelleenkään tiedä eläinten oloista ja on siksi välinpitämättömiä eläin kärsimyksille.

Mikä mediaa kiinnostaa?

Strengin mukaan neljä vuotta sitten alkanut eläinaktivistien laiton toiminta on vaikuttanut lyhyellä aikavälillä kielteisesti eläinten oikeuksien saamiseen. Toisaalta he ovat nostaneet aiheen julkiseen keskusteluun, eikä sitä voi enää sivuuttaa.

Pidemmällä aikavälillä saatetaan huomata, että aktivistien vaikutus onkin ollut myönteinen.
- Eläinsuojeluliike on vuosikymmeniä yrittänyt saada eläimille oikeuksia, eikä sitä työtä ole julkisesti juuri noteerattu.

Uutisointi on painottunut iskuihin, vaikka ne ovat vain promille kaikesta eläinsuojelutyöstä. Myös laittomiin iskuihin osallistuvat tekevät eläinsuojelutyötään suurimman osan ajastaan täysin laillisesti, Streng sanoo.

- Sen sijaan, että yhteiskunta määrää entistä kovempia rangaistuksia, se voisi parantaaa eläinten asemaa jo ennalta, Streng pohtii.

STT-IA
9.4.1999


AJASSA -SIVULLE