Väinämöinen seikkailee nyt sarjakuva-albumissa



Kalevalan sankarit Väinämöinen, Seppo Ilmarinen ja kumppanit ovat nyt myös sarjakuvasankareita. Kalevalan maailman muokkasi sarjakuvaksi tamperelainen Kristian Huitula, joka on julkaissut kansalliseepoksen 25 ensimmäisen runon tapahtumia kuvaavan albumin.


Tätä ennen Kalevalaa on saatu lukea sarjakuvamuodossa 70-luvulla, jolloin joissain sanomalehdissä julkaistiin Kalevala-strippejä. Huitulan tummasävyisesti tyylittelemä 72-sivuinen albumi on löytänyt tiensä asianharrastajien käsiin.

Mies on myynyt alkuvuoden aikana loppuun tuhannen kappaleen ensimmäisen painoksen, ja nyt opuksesta leviää toinen painos.
- En tarjonnut Kalevalaa kustantajille, koska minulla oli selkeä oma näkemys siitä, miten haluan toteuttaa sarjakuvasovituksen, 25-vuotias piirtäjä kertoo omakustanteestaan.

Huitula työstää parhaillaan Kalevalan loppuosaa, joka ilmestynee ensi vuodenvaihteen tienoilla. Piirtäjä on julkaissut aikaisemmin Tohtori Cyberstein -nimisen albumin. Se sijoittui toiseksi vuonna 1996 järjestetyssä sarjakuvan 100-vuotisjuhlakilpailussa.

Sarjakuvan keinoin

Sarjakuva-Kalevala noudattaa Elias Lönnrotin kokoaman tarinan kaarta. Huitula on kuitenkin tiivistänyt kertomusta jättämällä pois toistoa ja korvannut osan tekstistä kuvilla. Siksi eepoksen juoni aukeaa lukijalle helpommin kuin perinteistä Kalevalaa kahlatessa.

- Vaikeinta sarjakuvan teossa oli kokonaisuuden hahmottaminen ja karsiminen. Kalevalan kaltaisesta teoksesta ei saa jättää pois mitään olennaista, Huitula korostaa.

Hän kertoo myös kantaneensa kirjastosta kotiin kilokaupalla kirjallisuutta, joka käsittelee vanhaa karjalaista kulttuuria.

Taustatyön tavoitteena oli saada henkilöiden vaatetus, rakennusten arkkitehtuuri ja esineistö näyttämään autenttiselta. Kalevalasta löytyy Huitulan mukaan viitteitä siitä, että tapahtumat voisivat sijoittua 1000-1100-luvulle.

Vaikutteita Euroopasta

Kristian Huitulan Kalevala-piirroksissa on paljon dramaattisia mustia pintoja. Hänen mielestään perinteinen ääriviivatekniikka olisi jättänyt mustavalkoisen sarjakuvan tunnelmaltaan liian hentoiseksi. Eniten Kalevalan toteutukseen on vaikuttanut moderni eurooppalainen taidesarjakuva.

- Ranskalaiset piirtäjät Moebius ja Bilal ovat tärkeimmät vaikuttajat. Toisaalta Gallen-Kallelan Kalevala-kuvituksiakaan ei voinut täysin unohtaa, koska ne ovat iskostuneet niin syvälle suomalaisten mieliin, Huitula selvittää.

Piirtäjä on pyrkinyt säilyttämään sarjakuvassa myös Kalevalan sadunomaisuuden ja huumorin.

Hänen mielestään kansalliseepoksemme sankarit ovat lähinnä säälittäviä tohvelisankareita alati epäonnistuvine kosintareissuineen. Kalevalan naiset sen sijaan ovat vahvoja ja määrätietoisia.
- Kalevalalle ja nykyajalle on yhteistä se, että nykyäänkin naiset juoksuttavat miehiä, Huitula naureskelee.

STT-IA
9.4.1999


AJASSA -SIVULLE