KKK: Julkisten talouksien tasapainottamista jatkettava euroalueella

Keskuskauppakamarin mielestä euroalueen maiden julkisten talouksien tasapainottamistoimet löystyivät EMU:n kannalta kriittisen vuoden 1997 jälkeen.

Suhdannevaihteluista puhdistettu julkisen talouden alijäämä kasvoi viime vuonna ensimmäisen kerran sitten vuoden 1991.

Keskuskauppakamari esitteli näkemyksiään euroalueen talouspolitiikkaan torstaina Helsingissä.

KKK seuraa myös jatkossa EMU-maiden talouspolitiikkaa kolmen indikaattorin eli rahapolitiikan indeksin, jänniteindikaattorin ja finanssipolitiikan kireyttä kuvaan indikaattorin avulla.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Kari Jalas näkee Suomen puheenjohtajakaudella erityisen keskeisiksi tehtäviksi juuri EU:n rakenne- ja talousuudistusten käynnistämisen. Jalaksen mukaan työllisyyden ja talouskasvun edistämiseksi on keskeisen tärkeää EU:n sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen.

- Käytännön ongelmana on EU:n äärettömän hidas lainsäädäntöjärjestelmä. Tämä pitäisi ottaa huomioon kehitettäessä sen institutionaalista rakennetta, sanoi Jalas.

Sisämarkkinoiden toiminnan tehostaminen nopeuttaisi talouskasvua ja parantaisi työllisyyttä. Työllisyyden alentuminen ja inflaatiopaineiden väheneminen puolestaan luovat KKK:n mukaan pelivaraa suhdannepolitiikkaan.

KKK:n ekonomistin Jukka Keron mukaan myös finanssi- ja rahapolitiikan koordinaatiota tulisi lisätä euroalueen maiden välillä sekä suhteessa Euroopan ulkopuolisiin maihin.

Sen sijaan julkisuudessakin esitettyyn ns. valuuttaputki -järjestelyyn euron, Yhdysvaltain dollarin ja Japanin jenin välillä ei KKK:n mielestä ole edellytyksiä.

Euroalueella ei deflaatiota

Rahapolitiikan kiristymisen taustalla olivat Aasian talousvaikeudet, jonka seurauksena reaalikorko nousi lievästi ja euro vahvistui. Viime marraskuussa tämä indikaattori kääntyi keveämpään suuntaan, kun euro devalvoitui ja korot laskivat.

KKK:n mielestä euroalue ei ole tällä hetkellä kuluttajahintojen deflaatiossa. Hintojen erittäin maltillinen nousun takana on erityisesti raaka-aineiden hintojen jyrkkä lasku. KKK näkee, että inflaation hidastuminen vielä nykyisestään on yhä mahdollista.

Eurosetelien ja -kolikoiden käyttöönottoa KKK haluaisi nopeuttaa. Sen mielestä rahanvaihtojakson sopivin pituus olisi Suomessa kaksi kuukautta.

KKK:n mukaan maksuvälineet ehditään vaihtaa tässä ajassa ilman kahden rahan järjestelmän aiheuttamia ylimääräisiä kustannuksia. Eurosetelit ja - kolikot otetaan käyttöön vuoden 2002 alkupuolella.

Epäterve verokilpailu poistettava

Eräät euroalueen maat ovat esimerkiksi verohuojennusten avulla pyrkineet saamaan alueelleen yrityksiä ja pääomia, ja ainakin osa näistä toimista voidaan KKK:n mielestä katsoa kuuluvan epäterveen kilpailun piiriin.

Sen sijaan verojärjestelmien rakenne ja verotuksen tason määritys tulee säilyttää tulevaisuudessakin maan oman päätöksenteon piirissä. KKK ei kannata sellaista yritysverotuksen yhtenäistämistä, jossa sovittaisiin esimerkiksi yhteisistä minimiverokannoista.

KKK:n mielestä Suomen etujen mukaista ei myöskään ole syytä kiirehtiä EU:ta siirtymään arvolisäverotuksessa järjestelmään, missä vero määräytyisi tuotteen tai palvelun alkuperämaan mukaan.

Järjestelmä ei sen mielestä toimisi käytännössä, koska alueen mailla on merkittävästi toisistaan poikkeavat arvonlisäverokannat.

STT-IA
9.4.1999