Viikon varrelta - politiikkaa lyhyesti

Gallup: Halonen yhtä suosittu kuin Ahtisaari

Kolmantena on pääministeri Paavo Lipponen (sd.) kahdentoista prosentin kannatuksella. Ehdolle asettumista harkitseva EU:n oikeusasiamies Jacob Söderman saa seitsemän prosenttia tukea, virkaa tekevä EU-komissaari Erkki Liikanen viisi prosenttia ja EU-parlamentaarikko Pertti Paasio kaksi prosenttia.

Research International haastatteli 507 vastaajaa tämän viikon tiistaina ja keskiviikkona. Virhemarginaali on kolme prosenttia puoleen tai toiseen.

Reilu enemmistö suomalaisista vastustaa NATO-jäsenyyttä

MTV3:n tv-uutisten Research International Finlandilla teettämän kyselyyn vastanneista NATO-jäsenyyttä vastusti 56 prosenttia. Jäsenyyttä kannatti 21 prosenttia. Kyselyä varten haastateltiin 507 henkilöä. Virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.

Nelosen tv-uutisten Marketing Radarilla teettämään kyselyyn vastanneista NATO-jäsenyyttä puolestaan vastusti 78 prosenttia. Liittymisen kannalla oli 22 prosenttia. Haastateltuja oli 500. Virhemarginaali on viisi prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.

Enemmistö vastaanottaisi lisää pakolaisia Kosovosta

Marketing Radarin tekemää kyselyä varten haastateltiin 500 suomalaista 1.-7. huhtikuuta. Kyselyn virhemarginaali on viisi prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen.

Haastateltaville kerrottiin, että nykyisen pakolaiskiintiön puitteissa Suomi vastaanottaa vuosittain noin sata Kosovosta tai sen lähialueilta tulevaa pakolaista.

Kyselyn valossa myönteisimmin pakolaismäärän nostamiseen näyttäisivät suhtautuvan aktiivisessa työiässä olevat ja hyvin koulutetut suomalaiset. Kielteisimmin suhtautuivat eläkeläiset sekä heikommin koulutetut.

Naisten suhtautuminen näyttää kyselyn mukaan olevan miehiä myönteisempää. Naisista 62 prosenttia lisäisi pakolaisten määrää, kun miehistä lisäämisen kannalla oli 54 prosenttia.

20 akavalaista liittoa pyysi Viitasaloa jatkamaan

Puheenjohtajuus on katkolla Akavan edustajakokouksessa 16.-17. kesäkuuta. Viitasalo on ollut Akavan johdossa vuodesta 1995. Hän toimi aiemmin Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusjohtajana.

Joidenkin akavalaisten liittojen parissa on ollut halukkuutta etsiä vaihtoehtoja Viitasalolle. Mahdollisina ehdokasniminä on mainittu mm. Insinööriliiton puheenjohtaja Matti Viljanen (kok.) ja Ekonomiliiton toimitusjohtaja Markku von Hertzen. Ainakaan Viljanen ei kuitenkaan ole lähdössä ehdolle.

Myös suurimman akavalaisen liiton OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi (sit.) on kieltäytynyt ehdokkuudesta. Viitasalon asettumista ehdokkaaksi kävivät pyytämässä Lääkäriliitto, Hammaslääkäriliitto, Eläinlääkäriliitto, Farmasialiitto ja Ylihoitajayhdistys.

Viitasaloa tukevat myös Agronomiliitto, Akavan yleinen ryhmä, Diakoniatyöntekijöiden liitto, Metsänhoitajaliitto, Professoriliitto, Kanttori-urkuriliitto, Kemistiliitto, Kirkon pappisliitto, Lakimiesliitto, Psykologiliitto, Puheterapeuttiliitto, Valtiotieteilijöiden liitto, Tieteentekijöiden liitto, Upseeriliitto ja Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet.

Työmarkkinajärjestöt haluavat vaikutusvaltaa EU:n rakennerahastojen käyttöön

Rakennerahastojen hallintotapaa on pidetty jäykkänä ja liian monimutkaisena, ja siihen on suunniteltu uudistuksia tämän vuoden aikana. Järjestöt toivovat, että ohjelmien sisältö saadaan nykyistä enemmän asiakaslähtöiseksi, jotta luotaisiin aitoja ja kestäviä työpaikkoja yksityiselle sektorille. Ohjelmat olisi kytkettävä enemmän teknologia- ja elinkeinopolitiikkaan, järjestöt katsovat.

Maakuntien yhteistyöryhmissä on oltava mukana alueen yritykset niitä edustavine järjestöineen, ja keskeiset työmarkkinaosapuolet. Kansallista budjetointia on yksinkertaistettava, ja elinkeinotoiminnan kehittämiseen tarkoitetut varat olisi keskitettävä yhteen ministeriöön.

Rahastojen alueellista hallintoa olisi siirrettävä nykyistä enemmän työvoima- ja elinkeinokeskuksiin, koska niillä on paras asiantuntemus alueensa työmarkkinoista, yrityksistä ja työllisyyden kehityksestä, pohtivat järjestöt.

Päätöksentekoa olisi myös tehostettava ja nopeutettava, jotta yritykset jaksaisivat osallistua hankkeiden toteuttamiseen.

Vihreät haluavat Suomen valmistautuvan tuhansien pakolaisten ottamiseen

Ryhmä ilmaisi tyytyväisyyteensä siihen, että hallitus torstaina lisäsi 55 miljoonaa markkaa Kosovon pakolaisapuun. Vihreiden mielestä on kuitenkin varauduttava siihen, että lisäbudjetissa kasvatetaan avustuksia.

- Pakolaisten auttamisen pääpainon tulee ensi vaiheessa olla Kosovon läheisyydessä, vihreä eduskuntaryhmä toteaa.

Autoalan järjestöt: Tieliikennekysymykset hallitusohjelmaan selkeästi

17 järjestöä on laatinut yhdessä omat tavoitteensa hallitusohjelmaan kirjattavista asioista. Järjestöjen mukaan tienpidon rahoitus on jo nyt niin alhainen, ettei tiestön kuntoa voida säilyttää nykytasolla.

Järjestöt vaativat, että valtion tulisi lisätä vuosittain tiestön ylläpitoon suunnattuja varoja 500 miljoonalla markalla. Myös tieverkon kehittämiseen suunnattuja varoja tulisi lisätä samalla summalla vuosittain.

Lisäksi järjestöt vaativat, että autoilun verorakennetta muuttaessa tulisi hankintaveroa laskea. Myös polttoaineveron korottamisesta tulisi pidättäytyä seuraavan hallituskauden aikana.

Donner: Demarit menettävät suurimman puolueen aseman EU-parlamentissa

Tähän johtaa muun muassa se, että Britanniassa siirrytään suhteelliseen vaalitapaan. Labourilla on ollut enemmistövaalien takia 61 Britannian 87 edustajanpaikasta, mutta nyt tilanne tasaantuu.

Saksassakin sosiaalidemokraateille voi tulla takapakkia, Donner arveli torstaina. Nykyisin sosialisteilla on EU-parlamentissa 214 paikkaa, toiseksi suurimmalla ryhmällä eli konservatiiveillä 201.

Suomen edustukseen Donner ei odottanut muutoksia - nyt kolmella suurella puolueella on neljä edustajaa kullakin, vasemmistoliitolla kaksi, RKP:llä ja vihreillä yksi. Äänestysprosentiksi Donner veikkasi 40:tä.

Halonen esillä ihmisoikeuskomissaariksi

Halonen myöntää itse tuntevansa asian, mutta on lausunnossaan hyvin pidättyväinen. Hän haluaa katsoa, millainen hallitus muodostetaan.

Ihmisoikeuskomissaarin virkakausi on kuusi vuotta, Jos Halonen nyt nimitetään ulkoministeriksi, hän ehtisi toimia ministerinä Suomen EU-puheenjohtajuuden ajan, mutta joutuisi luopumaan sen jälkeen, mikäli hänet valittaisiin uuteen tehtävään.

Ihmisoikeuskomissaarin viran perustaminen on lähtöisin Suomen omasta tammikuussa 1996 Euroopan neuvostolle tekemästä aloitteesta.

Ihmisoikeuskomissaarin työn kautta on määrä antaa kasvot Euroopan neuvoston työlle ihmisoikeuksien alalla ja täydentää ihmisoikeustuomioistuinten toimintaa. Euroopan unionin komissaarien kanssa viralla ei ole tekemistä.

Suomi kiinnostunut NATO:n huippukokouksesta

Halosen mukaan kysymys NATO:n mandaatista on Suomelle tärkeä mm. siksi, että EU-maiden rauhanturvatehtäviin sopivat joukot ovat samalla NATO-joukkoja kaikissa muissa maissa paitsi liittoutumattomissa Suomessa, Ruotsissa, Itävallassa ja Irlannissa.

NATO:n rooli on korostunut Kosovossa myös siksi, että YK:ssa ei löydetty yksimielisyyttä edes onnistuneeksi osoittautuneen Makedonian operaation jatkamisesta. Kiina esti sen veto-oikeudellaan.

Tiistaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa Halosen kantaa NATO:n uuteen rooliin kysyi juuri kiinalainen toimittaja. Halonen totesi, että Suomi olisi toivonut YK:n käyttämistä.

Itäsuomalaisia kannustetaan hallinnon verkkopalveluihin

Uusina palveluina ovat nyt saatavissa Kelan yleisen asumistuen laskentaohjelma ja verohallituksen ennakonpidätysprosentin laskentaohjelma.

Käyttöön on otettu myös kansalaisen verkkolomakepalvelu, josta jokainen voi hakea maksutta viranomaisen lomakkeen ja tulostaa sen käyttöönsä. Osan lomakkeista voi täyttää ruudulla.

Lomakkeita on tällä hetkellä yli 30 ja vuoden loppuun mennessä saataneen yli sata lomaketta lisää. Verkkolomakepalvelun osoite on lomake.vn.fi.

Tukiprojekti toteutetaan Kuopion, Mikkelin ja Joensuun seuduilla, Pieksämäellä, Savonlinnassa, Pielisen Karjalassa ja Ylä-Savossa.

Koonnut: IA
9.4.1999