Viikon varrelta - kotimaan talousuutisia lyhyesti

Kauppataseen ylijäämä 3,6 miljardia tammikuussa

Ulkomaankaupan ylijäämä oli tammikuussa 3 642 miljoonaa markkaa eli hieman suurempi kuin Tullihallituksen ennakkotiedoissa arvioitiin. Syynä tähän oli tuonnin arvon jääminen 0,8 miljardia markkaa ennakkoarviota pienemmäksi.

Viennin arvo laski tammikuussa 15 713 miljoonaan markkaan. Tuonnin arvo supistui puolestaan 9 prosenttia vuotta aiemmasta ja laski 12 071 miljoonaan markkaan. Joulukuussa viennin arvo oli 17 939 miljoonaa markkaa ja tuonnin arvo 13 754 miljoonaa markkaa.

Tammikuun viennin arvo oli Tullihallituksen ulkomaankauppatilaston mukaan alhaisin kuukausiarvo vuoden 1997 tammi- ja helmikuun jälkeen. Tuonnin arvo oli yhtä alhaisella tasolla viimeksi kesällä 1997.

Tammikuussa vienti väheni edellisvuoteen verrattuna kaikilla tärkeimmillä vientialoilla paitsi sähköteknisessä teollisuudessa ja kulkuneuvojen valmistuksessa. Sähköteknisen teollisuuden vienti kasvoi 2 prosenttia edellisvuodesta. Tietoliikennelaitteiden viennin kasvu oli tammikuussa 18 prosenttia.

Koneiden ja laitteiden viennin arvo supistui tammikuussa 10 prosenttia ja metallien perusteollisuuden tuotteiden 28 prosenttia edellisestä tammikuusta. Kulkuneuvojen vienti kasvoi 53 prosenttia.

Metsäteollisuuden toimialoista massa- ja paperiteollisuuden tuotteiden vienti väheni 17 prosenttia ja mekaanisen metsäteollisuuden tuotteiden 6 prosenttia.

Koko viime vuonna Suomen vienti kasvoi 8 prosenttia 229,2 miljardiin markkaan. Tuonnin arvo nousi 172,3 miljardiin markkaan eli 7 prosenttia suuremmaksi kuin vuonna 1997. Ulkomaankaupan ylijäämä oli ennätykselliset 56,9 miljardia markkaa.

Työryhmä: Valtionyhtiöiden yksityistämisen pelisäännöt yhtenäisiksi

Myynnin päätyttyä on puolestaan ilmoitettava henkilökunnalle myytyjen osakkeiden jakautuminen.

Työryhmä jätti selvityksensä perjantaina. Nykyisiä menettelytapoja valtion omaisuuden myynnissä se pitää pääosin perusteltuina ja tarkoituksenmukaisina, mutta toivoo ministeriöiden yhteistyön lisäämistä.

Myös nykyisen omistajapolitiikan tuloksia se arvioi hyviksi, ja neuvoo sen jatkamiseen ja tehostamiseen. Arvon nousun myötä valtio on kerännyt huomattavat lisätulot valtion omaisuuden myynnillä.

Työryhmän mielestä on kuitenkin välttämätöntä, että maan hallitus määrittelee valtionyhtiöitä koskevan omistajapolitiikan yleiset tavoitteet ja uudistaa valtionyhtiöiden toimintaa koskevan periaatepäätöksen. Nykyinen on vuodelta 1994.

Työryhmän näkemyksen mukaan valtionyhtiöissä on oltava muiden yritysten kanssa tasavertaiset henkilökunnan palkitsemisjärjestelmät. Valtionyhtiöiden yksityistämisestä nousi kova häly viime syksynä, kun televiestintäyritys Soneran osakkeen hinta nousi huimasti pörssikaupan alettua.

Lisäksi osa poliitikoista arvosteli pääjohtaja Pekka Vennamolle myytyä suurta osakepottia. Vennamo joutui eroamaan, kun hän ei ollut kertonut ostamiensa osakkeiden myynnistä edelleen perheelleen. Myös liikenneministeri Matti Aura jätti paikkansa.

Tutkimus: Ohjelmistoteollisuus nostattavissa neljän suurimman työllistäjän joukkoon

Jyväskylän yliopistossa tehdyn tutkimuksessa arvioidaan myös, että alan liikevaihto voisi samalla nousta viime vuoden 10 miljardista lähes 70 miljardiin markkaan.

Tavoitteen saavuttamiseksi panostusta tarvitaan mm. yritysten kansainvälistymiseen sekä liikkeenjohdon ja työntekijöiden koulutukseen. Alan koulutuksen lisäämistä tarvitaan myös yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.

Tutkimuksen vastuullinen vetäjä johtaja Jussi Nukari Jyväskylän Teknologiakeskuksesta kertoi, että alan yritysten erityiskoulutuksesta on jo meneillään pilottihankkeita.

Alan kasvualueita ovat mm. liikkuvan tietojen käsittelyn sovellukset, elektroninen kaupankäynti, laajakaistainen tietoverkko ja ohjelmistokomponenttien kehittäminen. Jos näkemys alan työllisyyden kehityksestä toteutuu, ala työllistäisi saman verran väkeä kuin metsäteollisuus.

Suomenruotsalainen vakuutusyhtiö Verdandi menestyy

TEL-eläkevakuutuksen maksutulo oli 869 miljoonaa markkaa ja YEL-vakuutuksen vakuutusmaksutulo 239 miljoonaa markkaa. Kummatkin olivat alan kasvua suuremmat. Korvauskulut kohosivat 925 miljoonaan markkaan, joka oli lähes 100 miljoonaa markkaa edellisvuotta suurempi.

Toimitusjohtaja Folke Lindström kertoi, että Verdandi palkkaa lisää henkilökuntaa Turkuun ja Helsinkiin, koska yhtiöiden vakuutusten kysyntä on kaupungeissa kasvanut.

Verdandi on aiemmin menestynyt paremmin maaseudulla kuin kaupungeissa. Vakuutusalan muutosten johdosta suunta on kääntymässä. Turussa yhtiöt siirtävät myyntikonttorinsa Yliopistokadulle omistamaansa keskustakiinteistöön.

Lindström vakuutti, että Verdandi pysyy itsenäisenä suomalaisena vakuutusyhtiönä, vaikka tuulet puhaltavat alan fuusioiden suuntaan.

Turo Tailor osti Oratopin osake-enemmistön

Tarkoituksena on vahvistaa molempien yritysten asemaa erityisesti lähimarkkinoilla. Turo Tailor ja miesten päällystakkeja valmistava Oratop ovat kasvaneet viime vuosina selvästi yli alan keskiarvon.

Yritysten tuoteryhmät täydentävät hyvin toisiaan. Tämä mahdollistaa vahvan pukeutumiskonseptin luomisen miesten pukeutumisen alueelle.
- Molemmat yritykset jatkavat entiseen malliin. Yhteisestä markkinointistrategiasta päätetään myöhemmin, kertoo Turo Tailorin toimitusjohtaja Heikki Vuorinen.

Kauppahintaa osapuolet eivät kerro. Perheyrityksenä toimineesta Oratopista tulee kuopiolaisyrityksen tytäryhtiö. Yhtiössä ovat vähemmistöosakkaina Oratopin toimitusjohtaja Kaj Maunula ja markkinoinnista ja tuotekehityksestä vastaava Juha Arhi.

Turo Tailorin liikevaihto on noin 105 miljoonaa markkaa. Tuotannosta menee vientiin 30 prosenttia. Työntekijöitä on 229. Oratopin liikevaihto on noin 35 miljoonaa markkaa. Sillä on 56 työntekijää.

Kiinteistökauppa vauhdittui yli kymmeneksen viime vuonna

Kiinteistökauppoja tehtiin yhteensä 70 000, ja niihin käytettiin rahaa 21,4 miljardia markkaa. 90-luvun alun lamavuosista kauppojen määrä on lisääntynyt peräti 40 prosenttia. Viime vuosina määrä on ollut tasaisesti kasvussa.

Pientalotonttien hinnat kohosivat pääkaupunkiseudulla 17 prosenttia. Helsingistä sai 1 000 neliömetrin tontin puolella miljoonalla markalla. Muualla maassa tonttihinnat olivat halvempia.

Vuonna 1998 myydyistä kiinteistöistä lähes puolet oli asuinkiinteistöjä. Maa- ja metsätalouskiinteistöjen osuus oli runsas viidennes, samoin lomakiinteistöjen. Tiedot käyvät ilmi Maanmittauslaitoksen tuoreesta kiinteistöjen kauppahintatilastosta.

Kuntien asuntoluotolta julkista eurolainaa

Asuntoluoton joukkovelkakirjojen laina-aika on 10 vuotta ja kuponkikorko on 4,25 prosenttia. Vuonna 1993 perustettu Asuntoluotto rahoittaa kuntien, kuntien omistamien yhteisöjen ja yleishyödyllisten yhteisöjen asuntotuotantoa.

ABB:lle miljardin markan voimalaitostilaus Englannista

Kaupan kokonaisarvo on noin 1,2 miljardia markkaa. Voimalaitos rakennetaan Shorehamiin Englannin etelärannikolle. Rakennustyöt aloitetaan jo tässä kuussa. Kaupallisen toimintansa voimalaitos aloittaa loppuvuodesta 2000.

Tiedotusjohtaja Pentti Nuutinen kertoi, että pääkoneet tehdään Sveitsissä ja Saksassa. Suomalaiset ABB-yhtiöt pääsevät hyödyntämään tilausta lähinnä komponenttitoimituksina, mutta niiden rahallista arvoa on vaikea arvioida.

Työeläkerahastoissa noin 300 miljardia markkaa

Työeläkelaitosten liitto Tela ei ole saanut vielä lopullisia tietoja eläkekassoilta ja -säätiöiltä, mutta niiden rahastojen suuruudeksi on arvioitu noin 50 miljardia. Ne mukaan lukien summa kohosi viime vuoden lopussa lähes 300 miljardiin markkaan.

Hieman yli puolet rahastojen varoista oli sidottu valtion lainoihin. Edellisvuonna niiden osuus jäi hieman vaille puoleen.

Tela-viestissä haastateltu Telan hallituksen puheenjohtaja Varma-Sammon toimitusjohtaja Paavo Pitkänen kertoo, että osakesijoituksissa on 15-20 prosenttia rahastojen varoista. Pitkäsen näkemyksen mukaan tällä vuosikymmenellä eläkejärjestelmään tehdyt muutokset leikkasivat ehkä 8-9 prosenttiyksiköllä tulevien vuosien eläkemaksua.

Tästä huolimatta Tela laskee, että työeläkevakuutusmaksu nousee 24 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Huipussaan vakuutusmaksun arvioidaan olevan vuonna 2025, jolloin eläkkeisiin kerätään 28-30 prosenttia palkkasummasta.

Tätä nykyä työeläkevakuutusmaksu on keskimäärin 21,5 prosenttia. Valtaosan siitä maksaa työnantaja.

Koonnut: IA
8.4.1999