Onko mafioso kalterien takana toimeton?



Vuonna 1992 Sisilian mafian korkeimmat johtajat saivat riesakseen rikoslain 41 bis -pykälän. Sen nojalla he ovat joutuneet viettämään 20 tuntia vuorokaudessa eristysselleissään vailla mahdollisuuksia kontakteihin ulkomaailmaan. Ainakin teoriassa.


Vuoden 1992 kesällä Sisilian mafia - Cosa Nostra - surmasi pommi-iskuilla kaksi mafianvastaisen taistelun symboleiksi kohonnutta tutkintatuomaria, Giovanni Falconen ja Paolo Borsellinon. Iskuissa sai surmansa myös Falconen vaimo ja yhteensä kahdeksan henkivartijaa.

Tämä oli Italian poliitikoillekin jo liikaa ja mafiaa vastaan säädettiin mm. rikoslain 41 bis -pykälä. Sen avulla tärkeimmät mafiapäälliköt ja heidän alaisensa pyrittiin eristämään ulkomaailmasta. Aiemmin mafia piti vankiloita lähinnä lepohotelleina ja käytännössä johti niitä. Käskyt vangituilta päälliköiltä mafiaperheille kulkivat vaivatta ja ilman esteitä.

41 bis merkitsi kuitenkin muutosta. Pykälää on sovellettu mm. Asinaran ja Pianosan vankilasaarille kerättyihin mafiosoihin sekä muutamiin manner-Italian huipputurvallisiksi luokiteltuihin vankiloihin päätyneisiin tappajiin.

Pykälää sovelletaan tällä hetkellä noin 450 vankiin. Joukossa ovat mm. päälliköiden päällikkö Totò Riina, mafian korkeimman päättävän elimen, komission, jäsenet Leoluca Bagarella, Benedetto Santapaola, Giuseppe Madonia, Francesco Madonia, Michele Greco, Giuseppe Calò sekä Gravianon ja Tinnirellon veljekset.

Monien mielestä 41 bis on osoittautunut tehokkaaksi, eivätkä päälliköt voi enää muitta mutkitta johtaa perheidensä toimintaa vankilasta, vaikka epäileviäkin äänenpainoja on kuultu.

41 bis ei vielä merkitsekään lopullista katastrofia, sillä tiukan hierarkkisesti organisoitu Cosa Nostra valitsee välittömästi perheelle sijaisjohtajan. Heidän rikolliset kykynsä ja vaikutusvaltansa eivät kuitenkaan ole välttämättä niin hyviä, kuin vangittujen huippujohtajien. Poikkeuksena on ainakin päälliköiden päällikön sijainen Bernardo Provenzano, joka on piileskellyt poliisia jo yli 30 vuotta.

Vanginvartija voidaan tappaa

41 bisin alaisuudessa eläviltä mafiosoilta on kielletty osallistuminen vankiloiden virkistys- ja kulttuuririentoihin, he eivät saa vastaanottaa paketteja tai rahaa, saapuva ja lähtevä posti sensuroidaan ja vaimojen tai asianajajien tapaamisessa henkilöt erottaa luodinkestävä lasiseinä.

Parlamentaarinen antimafiakomissio ehdotti hiljattain pykälän koventamista vielä siten, etteivät vangit saa tavata toisia vankeja eivätkä lapsiaan ilman välissä olevaa lasiseinää. Vankilohin asennetaan myös laitteet, jotka estävän kännyköiden kuuluvuuden.

Mafia ei alkuunkaan pitänyt tästä säädöksestä, ja se langetti kuolemantuomion mm. yli kymmenelle vanginvartijalle. Ainakin yksi vanginvartija on jo ammuttu. Mafia on koettanut myös poliittisten kontaktiensa avulla saada pykälän kumottua tai ainakin lievennettyä siinä kuitenkaan onnistumatta.

Uudet koventavat määräykset perustuvat karvaisiin kokemuksin. Viime vuonna lakia hieman höllennettiin: alle 13-vuotiaita lapsia sai tavata ilman välissä olevaa lasiseinää.

Seurauksena erään Palermon korkeimman mafiajohtajan Vito Vitalen kuultiin supisevan poikansa korvaan: "Se lehmä on tapettava". Kysymyksessä tuskin olivat karjanhoidolliset ohjeet.

Siracusan vankilassa istuvalta pahamaineeseen Corleonen mafiaryhmittymään kuuluvalta Santo Mazzeilta löydettiin viime joulukuussa sellistä kännykkä, jolla käskytys kävi kätevästi. Tammikuun alussa Siracusan provinssissa sijaitsevassa Vittoriassa mafia sitten järjestikin verilöylyn, jossa viisi ihmistä teloitettiin niskalaukauksella.

Mikään järjestelmä ei kuitenkaan ole aukoton. Mafiaa vastaan taistelevien tuomareiden mukaan tavat kommunikoida ovat loputtomat ja "mafiosot ovat erittäin kyvykkäitä".

Ainakaan murhalukuihin 41 bis ei ole laajalti vaikuttanut. Esimerkiksi Napolissa mafia tappaa 150 ihmistä vuodessa.

ILKKA AHTOKIVI
9.4.1999


ULKOMAAT -SIVULLE